Suomessa on raportoitu kaksi uutta koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyvää kuolemaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteensä kuolemantapauksia on raportoitu nyt 365.
Sairaalahoidossa koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi on nyt 76 ihmistä, mikä on 10 vähemmän kuin maanantaina. Tehohoidossa on 16 ihmistä, mikä on kolme enemmän kuin maanantaina.
Sairaanhoitopiirit raportoivat koronavirukseen liittyvät kuolemantapaukset sekä sairaala- ja tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrät kolmesti viikossa.
Suomessa raportoitiin tänään 238 uutta koronavirustartuntaa. Kahden viimeisen viikon aikana on raportoitu 2 967 tartuntaa, mikä on 292 tartuntaa enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana. Silloin raportoitiin 2 675 koronatartuntaa.
Suurin osa viimeisten kahden viikon aikana raportoiduista tartunnoista, yhteensä 589 kappaletta, on THL:n mukaan todettu 20–29-vuotiailla. Seuraavaksi eniten tartuntoja on todettu 10–19- ja 30–39-vuotiailla.
Yhteensä tartuntoja on keväästä lähtien raportoitu Suomessa 18 345.
Koronaviruksen ilmaantuvuusluku Suomessa on viimeisten kahden viikon ajalta noin 51 tartuntatapausta sataatuhatta asukasta kohden. Ilmaantuvuusluku on kasvanut edellisistä kahdesta viikosta, jolloin se oli noin 45.
Viimeisten kahden viikon ajalta suurin ilmaantuvuusluku on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin lähes 99 tartuntatapausta sataatuhatta asukasta kohden ja matalin on Etelä-Savon hieman yli viisi tapausta. Länsi-Pohjan lukua hätyyttelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus), jossa ilmaantuvuusluku on hieman päälle 95 koronatartuntaa sataatuhatta asukasta kohden.
Pandemia seis tukahduttamisella
Tukahduttaminen on paras keino pysäyttää koronavirus, sanoo suomalaisista asiantuntijoista koostuva Eroon koronasta -työryhmä tuoreessa muistiossaan. Tukahduttamisella tarkoitetaan tartuntamäärien painamista nollan tuntumaan ja pitämistä siellä.
Tukahduttaminen onnistuu työryhmän mukaan useiden eri keinojen yhdistelmällä. Keinoja ovat esimerkiksi kokoontumisrajoitukset, suositus kasvomaskien käytöstä ja matkustusrajoitukset.
Näin epidemiaa voidaan torjua niin, että yhteiskunnalle koituu mahdollisimman vähän haittaa.
Olennaista koronapandemian torjunnassa on työryhmän mukaan ennaltaehkäisy. Tartuntojen jälkeen tehtävät toimet kuten jäljitys ja eristys eivät yksinään riitä. Yhtenä keinona työryhmä esittää myös kohdennettua seulontatestausta epidemia-alueilla esimerkiksi suurissa kaupungeissa.
Tukahduttamisen esteeksi työryhmä mainitsee poliittisen ”suhteellisuusperiaatteen”, jonka mukaan viranomaisten toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Työryhmän mukaan periaatetta on tulkittu niin, että vain reaktiivinen toiminta, kuten esimerkiksi tartuntojen jäljitys, olisi sallittua ja ennakoiva toiminta, kuten esimerkiksi maskipakon määrääminen, olisi lainvastaista. Muistiossa kuitenkin todetaan, että mikäli koronaepidemian torjunnassa toimitaan vasta pakon edessä, joudutaan tekemään rajumpia torjuntatoimia.
Asiasta uutisoi aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat.
Uniapnea voi olla vakavan koronataudin riskitekijä
Aiemmin diagnosoitu uniapnea voi suurentaa koronaviruksen aiheuttaman vakavan taudin riskiä, selviää Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin koronapandemian ensimmäisen aallon aikana Tyksissä hoidettuja potilaita.
– Ajatus oli, että tarvitaan uutta tietoa siitä, mikä on potilaiden tilanne. Tutkimuslupa oli laaja, sillä seurattiin potilasryhmää, jonka sairaudesta ei tiedetty vielä paljon, sanoo keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri Thijs Feuth tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan 29 prosentilla sairaalahoitoon koronataudin vuoksi keväällä joutuneista oli jo aiemmin diagnosoitu uniapnea. Kokonaisuudessaan Tyksissä hoidettiin keväällä toukokuun 3. päivään mennessä 28 koronapotilasta. Positiivisen testituloksen saaneita oli sairaanhoitopiirissä 278.
Tyksin mukaan uniapneapotilaiden määrä oli suuri, vaikka potilaiden kokonaismäärä tutkimuksessa oli pieni.
– Tulos oli riittävän vahva siihen, että se herättää kysymyksen, onko uniapnea riski koronasairaudessa. Uniapnea voi olla potilaalle periaatteessa riski joutua koronan takia sairaalahoitoon. Se ennakoi enemmän vaikeaa sairautta, Feuth sanoo.
Havaintoja uniapnean ja vakavan koronataudin yhteydestä on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa.
Uniapnea aiheuttaa hengityskatkoksia ihmisen nukkuessa. Se diagnosoidaan unirekisteröinnin perusteella.
Joukkoliikenteessä kehotetaan välttämään kovaäänistä puhumista
Suomessa joukkoliikenteeseen jäljitettyjä matkustajien koronatartuntatapauksia on pyöreä nolla, tiedottavat Helsingin seudun liikenne (HSL) ja VR nojaten omaan seurantaansa.
HSL:n ja VR:n mukaan yksi syy tartuntojen vähäisyyteen on joukkoliikennevälineissä vietetyn ajan lyhytkestoisuus ja se, että matkan aikana ollaan yleensä hiljaa. Näin virus ei leviä ilman ja pisaroiden mukana samalla tavalla ilmaan kuin esimerkiksi huutaessa.
Jotta tartuntojen määrät pysyisivät nollassa, kehottavat molemmat liikennöitsijät matkustajia välttämään kovaäänistä puhumista joukkoliikennevälineissä ja käyttämään kasvomaskeja matkan aikana.
HSL:n mukaan työmatkaliikenteessä yli puolet matkustajista käyttää kasvomaskeja. Muutoin niiden käyttö vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Kaukojunissa maskeja käyttää VR:n mukaan noin puolet matkustajista paitsi Ekstra-luokassa, jossa matkustavilla on ollut maskipakko viime kuun lopusta saakka.
uutiskirje 
