Nuoret ilmastoaktivistit tuovat ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa aktiivisesti esille. Heitä ei kuitenkaan aina kuunnella, vaikka heidän annettaisiinkin puhua.
Tämä käy ilmi Sitran tiistaina 17.11. julkaisemasta Tulevaisuususko hukassa? -raportista. Raportti on osa Nuorisotutkimusverkoston vetämää NUTOPIA-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan nuorten utopioita ja näkemyksiä hyvästä tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Nuorten ilmastoasenteissa tapahtuneisiin muutoksiin on havahduttu jo aiemmin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrista huomataan, että kaksi kolmasosaa nuorista pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta epävarmuutta tuottavana tekijänä. Voima, jolla nuoret ilmastoaktivistit ovat vallanneet julkista keskustelua, kuitenkin yllätti tutkijan.
– Vuonna 2019 tapahtui paljon tähän liittyen. Nuoret saivat tilaa ”ilmastovaaleiksi” kutsutuissa eduskuntavaaleissa. Samoihin aikoihin Greta Thunberg valtasi uutisotsikoita ja Suomessakin nuorten ilmastolakko näkyi kymmenillä paikkakunnilla, kertoo NUTOPIA-hankkeen johtaja Tomi Kiilakoski.
Tilanne vaati tutkijoilta toimia.
– Piti mennä kentälle ja katsoa mitä siellä tapahtuu, Kiilakoski sanoo.
Keskustelu nuorista ja ilmastonmuutoksesta on usein keskustelua ilmastohuolesta tai -ahdistuksesta. Vaarana on Kiilakosken mukaan, että lähtökohtaisesti yhteiskunnallinen ongelma yksilöityy tai medikalisoituu.
– Negatiiviset tunteet alkavat helposti näyttäytymään pääasiallisena ongelmana, ei globaaliin kapitalismiin ja kuluttamiseen perustuva elämäntapamme.
Ratkaisuja – ei puhetta ahdistuksesta
Nuorille ilmastoaktivismin lähtökohtana ei ole oman huolen esittäminen, vaan konkreettisten ratkaisujen ja vaihtoehtoisen tulevaisuuden rakentaminen.
– Nuoret painottavat, että tiedeyhteisön varoitukset ilmastokriisistä on otettava vakavissaan. Nuoret myös kokevat, että heillä on tietoja ja valmiuksia osallistua ekokriisiä koskevaan keskusteluun, Kiilakoski kirjoittaa raportissa yhdessä Mikko Piispan ja Anni Ojajärven kanssa.
Nuorten ilmastoaktivistien mielestä tulevaisuuteen liittyy vakavia uhkakuvia. Tämä ei kuitenkaan näytä lannistavan nuoria, päinvastoin.
– Omalla toiminnalla uskotaan kuitenkin olevan merkitystä, ja siihen koetaan olevan velvollisuus, Kiilakoski, Piispa ja Ojajärvi toteavat.
Ilmastokeskustelun kapeus ja urautuminen aiheuttavat huolta nuorissa ilmastoaktivisteissa. He eivät kaipaa keskustelua esimerkiksi kulutustottumuksista, vaan peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisempia muutoksia.
Eräs nuori sanoittaa raportissa tämän seuraavasti:
– Tässä maailmassa ei enää voida vedellä silleen tavallaan nollat taulussa ja toivoo, että asiat menee hyvin, koska ne ei mee hyvin jos ei meidän elintavat muutu radikaalisti, tai meidän poliittinen järjestelmä muutu mitenkään radikaalisti.
Nuorten ääntä ei aina kuulla
Huoli ekosysteemin kestävyydestä on voimakas sukupolvikokemus. Siksi on vähintään reilua, että kuuntelisimme vakavasti mitä nuorilla on sanottavaa maapallomme tulevaisuudesta.
Vaikka nuoret ilmastoaktivistit ovat saaneet hyvin jalansijaa julkisessa keskustelussa, heitä ei kuitenkaan aina kuulla. Heidän näkemyksiään myös sivuutetaan tai torpataan täysin.
Keskeinen tapa on vedota niin sanottuihin kylmiin faktoihin, kuten talouden realiteetteihin.
– Keskusteluun on välillä vaikea osallistua, kun keskustelu menee tosi helposti kvartaalitalouteen ja siihen, että ei me voida toimia koska talous, ja nuoret tehän ette tiedä mitään taloudesta, että taloushan nyt on kaiken pohja, kertoo eräs raporttiin haastateltu ilmastoaktivisti.
– Mut se [kapitalismin hylkääminen] ei kuitenkaan vaikuta olevan mikään semmonen oikee vaihtoehto myöskään, kommentoi puolestaan toinen haastateltava.
Nuoret ilmastoaktivistit ovat niin ikään pettyneet poliittisten ratkaisujen hitauteen. He kokevat että talousargumenttien käyttö yhteiskunnallisissa keskusteluissa rajaa poliittista mielikuvitusta, mutta myös tekee riittävän nopeiden ratkaisujen löytämisen vaikeaksi.
Historiasta tiedetään, että isot yhteiskunnalliset liikkeet jättävät aina jälkensä yhteiskuntaan. Näin on mitä todennäköisimmin myös nykyisen nuorten ilmastoaktivismin kohdin.
– Aktivistit eivät edusta kaikkien nuorten jakamaa totuutta. Silti heidän toimintansa todennäköisesti ilmaisee sellaista, mitä muu yhteiskunta tekee tulevaisuudessa, Kiilakoski sanoo.