KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Punakankaan joukkohaudassa lepää 582 suomalaista

Punakankaalla on muistomerkkejä siellä täällä männikön sisällä.

Punakankaalla on muistomerkkejä siellä täällä männikön sisällä. Kuva: Kai Hirvasnoro

Toimittaja Aimo Ruusunen antaa nimet Krasnyi borissa vuosina 1937 ja 1938 teloitetuille.

Kai Hirvasnoro
20.11.2020 12.10

Krasnyi bor Petroskoin eteläpuolella Äänisen rantatien vieressä on kaunis männikkö. Tien toisella puolella on iso uimaranta ja Äänisen aallot. Krasnyi borin takana on datša-alue.

Monen lomailijan tie uimaan ja takaisin sekä läheiseen kylään kulkee joukkohautojen päältä. Puuristit, muistokivet ja puihin kiinnitetyt vanhat valokuvat kertovat Krasnyi borin eli Punakankaan synkästä historiasta. Neuvostoliiton 1930-luvun vainojen aikaan siellä teloitettiin noin 1 200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582. Teloitukset pantiin toimeen vuosina 1937 ja 1938.

Keitä he olivat ja mikä oli heidän ”rikoksensa”? Joutsenossa asuva toimittaja Aimo Ruusunen kertoo sen tänään ilmestyvässä kirjassaan Punakankaan suomalaiset.

Sandarmoh on Krasnyi boria tunnetumpi, ja niiden lisäksi Petroskoin lähellä on muitakin teloitus- ja hautapaikkoja, joita ei tunneta tarkkaan.

Kirjassa on lueteltu teloitettujen suomalaisen nimet. Luettelo perustuu historiantutkija Juri Dmitrijevin kokoamiin tietoihin. Dmitrijev löysi 1990-luvulla Krasnyi borin ja Sandarmohin joukkohaudat. Sandarmohissa Petroskoin pohjoispuolella ammuttiin yli 9 000 ihmistä.

Dmitrijev on ollut poliittisen vainon kohteena useita vuosia. Se huipentui syyskuussa, kun hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen adoptiotyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Syytteitä on yleisesti pidetty tekaistuina ja osana kampanjaa, jossa Putinin Venäjällä yritetään vaientaa Stalinin ajan vainojen muistelu.

”Näistä ei paljon puhuttu”

Aimo Ruusunen toimi Kansan Uutisten Moskovan kirjeenvaihtajana 1980-luvulla ja viimeksi Satakunnan Työn päätoimittajana ennen eläkkeelle jäämistään.

”Tarkoitus on muistuttaa kokemuksista ja koettelemuksista, joihin sadat ihmiset Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa joutuivat – jokainen omalla tavallaan”, hän kirjoittaa Punakankaan suomalaisten aluksi.

Neuvostoliittoon muuttaneiden kohtaloihin hän on perehtynyt 1980-luvulta alkaen. Aihe on sikäli omakohtainen, että Ruususen isän kaksi serkkua ammuttiin Sandarmohissa vuonna 1938.

”Näistä asioista ei ole paljon henkilö- ja sukutasolla puhuttu”, hän kirjoittaa.

Kansan Uutisille hän kertoo halunneensa tehdä tunnetuksi ja kertoa suomen kielellä Suomessa toistaiseksi melko tuntemattomasta teloitus- ja hautapaikasta. Sandarmoh on Krasnyi boria tunnetumpi. Niiden lisäksi Petroskoin lähellä on muitakin teloitus- ja hautapaikkoja, joita ei tunneta tarkkaan.

Suomalaisille Krasnyi bor on sikäli erikoisasemassa, että siellä teloitetuista lähes puolet oli suomalaisia.

Krasnyi borissa teloitetut suomalaiset olivat pääosin parhaassa iässä olleita työläisiä. Suurin osa oli 25–45-vuotiaita, jotka työskentelivät metsän käyttöön perustuvissa ammateissa ja rakennusalalla. Naisia heistä oli 23.

Valtiollinen tutkimus alkanut

Tapahtumista on yli 80 vuotta. Ruusunen kirjoittaa totuuden olevan edelleen ”osaksi taskussa polttava kuuma kivi”. Sillä hän tarkoittaa tutkimatonta asiaa, joka kuitenkin sykkii jossain taustalla.

Nyt tutkimusta on kuitenkin tulossa. Valtioneuvosto käynnisti syyskuussa viisivuotisen tutkimushankkeen suomalaisten vaiheista Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen.

Hallitus tiedotti elokuussa, että hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista. Tietoja kootaan vuoteen 1964 saakka.

Kokonaisia perheitä tuhottiin

Ruususen kirjassa on esimakua tulevasta. Ammutuista yhdeksän kymmenestä oli saanut tuomion ”vastavallankumouksellisesta toiminnasta” ja isänmaan petturuudesta, joksi luettiin muun muassa vakoilu.

Vainoissa tuhottiin kokonaisia perheitä. Ruusunen kirjoittaa muun muassa Minna ja Alfred Luomasta, joiden perheestä isä ja yksi poika ammuttiin, kolme tytärtä ja toinen poika lähetettiin vankileireille. Vain äidin ei tiedetä olleen vangittuna.

Joistain perheistä ammuttiin kaikki aikuiset. Alaikäiset lapset lähetettiin lastenkoteihin.

Lydia Mikkola ammuttiin Krasnyi borissa 3.10.1938.

Lydia Mikkola ammuttiin Krasnyi borissa 3.10.1938. Kuva: Kai Hirvasnoro

Ruusunen kertoo, että hän olisi halunnut kirjoittaa enemmän arkisesta elämästä Karjalan neuvostotasavallassa. Miten asuttiin, mitkä olivat työolot ja kuinka suuret palkat? Näistä löytyy vain hajamerkintöjä, mutta valtiollinen tutkimus voi tuoda lisävalaistusta.

Hän huomauttaa, että on paljon maantieteellisiä alueita, joissa suomalaisten vaiheista tiedetään vähän. Azerbaidžanissa ja Bakussa ja monilla muilla alueilla suomalaisia on ollut paljon.

Ruusunen toivoo, että tutkimusta pystytään tekemään yhteistyössä Venäjän arkistolaitoksen kanssa.

Ei yksi mies vaan koneisto

Stalinin vainoista puhutaan, mutta Ruusunen vierastaa 1930-luvun tapahtumien henkilöimistä yhteen mieheen. NKVD:n eli sisäasiain kansankomissariaatin paikalliset elimet toteuttivat Moskovasta tulleita käskyjä ”kansanvihollisten” etsimisestä ja löytämisestä.

Sitä Ruusunen ei lähde analysoimaan, miten tällainen tappamisen hurme pääsi valloilleen. Neuvostoliitossa tuomittiin vuosina 1921–1953 kaikkiaan 3,7 miljoonaa ihmistä, joista teloitettiin 642 980.

Hän sanoo kuitenkin, että koneistossa syntyi ja ajettiin läpi kuvitelma omassa joukossa olevista vihollisista, mikä pisti ihmiset epäilemään myös toisiaan koneiston sisällä ja toimimaan niin kuin odotettiin. Siis torjumaan vihollisia ja paljastamaan vakoilijoita.

Kun esimerkiksi tapahtui rautatieonnettomuus, niin alettiin tutkia, ketkä ovat tuhotyön tekijöitä, ei sitä, mikä onnettomuuden aiheutti.

– Se oli osittain kansalaissodan peruja, että jostain piti löytää äkkiä vihollinen.

Venäjän kanta riippuu siitä, keltä kysytään

Venäjän suhde vainoihin vaikuttaa ristiriitaiselta. Sandarmohissa on tehty kaivauksia, joilla yritetään todistaa osan uhreista olevan suomalaisten jäljiltä jatkosodasta ja Juri Dmitrijev sai juuri kovan tuomion.

Samaan aikaan Putin on antanut tämän vuoden alussa duuman puhemiehen tehtäväksi selvittää, miten lainsäädäntöä kehittämällä voidaan turvata vainojen uhrien muiston säilyminen.

Ruususen mukaan on mahdotonta sanoa, mikä on Venäjän virallinen kanta asiaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Ei Venäjällä voi vastata sellaiseen kysymykseen, koska se riippuu ihan siitä, keneltä kysytään. Venäjällä mieluummin luistetaan kantojen ottamisesta kuin otetaan niitä.

Hänestä mielenkiintoisin on hanke perustaa Moskovan Butovoon teloitus- ja hautapaikan yhteyteen museo. Siellä lepää ainakin 20 760 ihmistä.

Aimo Ruusunen: Punakankaan suomalaiset. 144 sivua, Warelia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään