Eduskunta keskustelee tiistaina EU:n elpymispaketista hallituksen viime viikolla antaman selonteon pohjalta. Vielä ei olla siinä vaiheessa, että 750 miljardin euron paketista tehtäisiin hankehakemuksia. Suomi haluaa kuitenkin olla ajoissa liikkeellä.
Samanlaiset paketit on tehty Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Pakettien idea on se, että yhteinen elvytys on tehokkaampaa kuin se, että jokainen maa toimisi omine ohjelmineen.
Tämän ovat sisäistäneet muut eduskuntapuolueet paitsi perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja Pia Lohikoski kiitteli hallituksen kestävän kasvun ohjelmaa. Hän uskoo, että ilmastoratkaisujen kehittäminen luo Suomeen myös uusia työpaikkoja.
– Vasemmistoliiton mielestä elvytysrahat on suunnattava ilmastotoimiin, osaamiseen, digitalisaatioon, terveyteen ja sosiaalisiin oikeuksiin. Näin myös tehdään, Lohikoski sanoi.
– Elpymisväline on suoraa tukea reaalitalouteen. Sillä luodaan kestäviä investointeja ja työtä kriisin keskellä. Tämä on ollut meille kynnyskysymys. Nyt pelastetaan ihmisiä eikä pankkeja ja sijoittajia, kuten valitettavasti aikaisemmin on ollut EU:n tukipaketeissa tyylinä.
Suomi aikoo käyttää puolet tuesta ilmastotoimiin, mikä on huomattavasti enemmän kuin Euroopan komission 37 prosentin vähimmäisvaatimus. Lohikoski on tyytyväinen Suomen valitsemaan vastuulliseen linjaan.
– Suomen kestävän kasvun ohjelmalla hallitus vahvistaa niitä hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden perusedellytyksiä, joiden nojalla Suomi voi nousta koronakriisistä entistä vahvempana. Olen iloinen siitä, että puolet Suomen saamasta tuesta käytetään ilmastoystävällisten ratkaisujen vauhdittamiseen.
Ilmastokriisi vaatii isoja investointeja
Lohikosken mukaan ilmastokriisin hillitseminen vaatii lähivuosina mittavia investointeja. Panostukset puhtaaseen energiaan ja teollisuuden vähähiilisyyteen ovat välttämättömiä askeleita kohti ilmastokestävää tulevaisuutta.
– Samalla, kun hiilijalanjälkeä pienennetään, uusien ilmastoratkaisujen kehittäminen voi luoda myös uusia työpaikkoja ja hyvinvointia Suomessa.
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on vasemmistoliiton mukaan toteutettava siten, ettei se päädy pienituloisten maksettavaksi.
– Vasemmistoliiton ajama reilu siirtymä huomioi ihmisten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet niin maaseudulla kuin kaupungeissa, sanoi Lohikoski.
– Siksi on erittäin tärkeää, että osana EU:n elpymisvälinettä päätettiin kasvattaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Suomi saa rahaston kautta yhteensä noin 422 miljoonaa euroa muun muassa paikallisen talouden monipuolistamiseen ja työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen ja tukemiseen turvealueilla.
”Perusoikeuksista ei neuvotella”
Elpymisväline ja EU:n monivuotinen rahoituskehys on alustavan sovun mukaan kytketty oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Lohikoski pitää huolestuttavana, että jotkut jäsenmaat ja tahot ovat valmiita hylkäämään oikeusvaltiomekanismin omien intressiensä edistämiseksi.
– Vasemmistoliiton näkemys on selvä: perusoikeuksista ei neuvotella. Mielivallalle ei pidä antaa yhtään tilaa. Suomen on puolustettava oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja demokratiaa myös EU:n sisällä.
Paketilla tavoitellaan kasvua
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi, että unionin tasolla tehtävällä koordinoidulla elvytyspaketilla tavoitellaan kasvua. Kasvupotentiaalia paketilla luodaan hänen mukaansa sillä, että koko Euroopan tasolla julkisia varoja tullaan laittamaan 750 miljardia, joka tulee edellyttämään huomattavasti erilaisia kansallisia maksuosuuksia ja yritysten satsauksia.
– Kun tästä potista noin puolet tullaan Euroopan laajuisesti käyttämään vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, synnytetään lähivuosien aikana satojen miljardien edestä investointeja ja kysyntää uudelle energiateknologialle, energiansäästölle ja digitalisaatiolle. Juuri sellaisille toimialoille, joissa suomalaiset yritykset ja teollisuus ovat vahvimmillaan ja jossa olemme jo pitkään toimineet vientimaana. Tästä syntyy meille kasvumahdollisuus, Vanhanen opetti elvytyksen perusteita.