Koronarajoitukset ja karanteenit ovat vuonna 2020 kiihdyttäneet perinteisen uutismedian talouskriisiä, kun mainostulot ovat vähentyneet ja sanomalehtien irtonumeromyynti on monin paikoin romahtanut.
Pelkästään Yhdysvalloissa lähes 40 000 toimittajaa irtisanottiin viime keväänä ja lukuisat paikallislehdet lopettivat toimintansa kokonaan.
Monissa muissa koronan pahiten riivaamissa maissa median talousvaikeudet ovat olleet sitä suuremmat, mitä enemmän sanomalehtiä on tavattu ostaa irtonumeroina. Vaikka ihmisten tiedontarve on kasvanut koronan vuoksi, esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Keniassa toimittajia on irtisanottu tai heidän palkkojaan on leikattu pahimmillaan 50 prosenttia.
Karanteeniajan voittajia ovat olleet monet YouTube-kanavat, pelifirmat sekä somen kautta markkinoidut erilaiset kotiharraste- ja kuntoilusivustot.
Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö esitti omana kantanaan jo huhtikuussa, että korona sai levitä Kiinassa ja Iranissa lähinnä tiedon pimittämisen ja sensuurin takia.
Järjestön mukaan Kiinan viranomaiset käyttivät koronaa myös verukkeena paikallisen sosiaalisen median valvonnan tehostamiseen muun muassa sensuroimalla kaikki viestit, joissa viitattiin jollain tavalla uuteen virustautiin.
Iranissa maan ensimmäisistä koronakuolemista kerrottiin hallitusta lähellä olevissa medioissa. Viranomaisten mukaan koronatapaukset oli jäljitetty Qomin kaupungissa sijaitseviin islamilaisiin oppilaitoksiin, joissa oli opiskelijoita myös Kiinasta.
Mutta sen jälkeen kun tieto Iranin koronakuolemista oli julkistettu, viranomaiset tekivät sananvapausjärjestön mukaan kaikkensa, jotta koronan leviämisen laajuus ei olisi paljastunut.
Iranissa sanomalehtien myynti kiellettiin, jotta korona ei olisi tarttunut sanomalehtipaperin välityksellä. Koronan ehkäisemisen varjolla printtilehdet kiellettiin keväällä myös Arabiemiraateissa, Jordaniassa ja Marokossa.
Monissa maissa kriittisiä tiedotusvälineitä suljettiin poikkeuslakien nojalla, yleensä sen jälkeen kun niitä oli syytetty valeuutisten levittämisestä. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan kuitenkin viranomaiset ja heidän kiihkeät kannattajansa olivat yleensä vastuussa valheiden ja harhaanjohtavien tietojen levittämisestä.
Kymmeniä paikallisia medioita suljettiin koronauutisten vuoksi Egyptissä, Filippiineillä, Irakin Kurdistanissa ja Tansaniassa.
Tansaniassa koronasta sai uutisoida pelkästään viranomaisten ilmoittamia tietoja.
Irakissa uutistoimisto Reutersin toimilupa kumottiin koronaa koskevan uutisen julkaisemisen jälkeen. Uutisen mukaan viranomaiset olivat kieltäneet lääkäreitä puhumasta medialle maan koronatilanteesta. Kiinasta puolestaan karkotettiin keväällä ainakin 16 ulkomaista kirjeenvaihtajaa.
Venäjällä, Unkarissa ja Algeriassa säädettiin ankarat rangaistukset koronaa koskevien ”valeuutisten” levittämisestä. Väärien tietojen julkaisemisesta voi joutua pahimmillaan viideksi vuodeksi vankilaan.
Oma lukunsa ovat maat, joiden johtajat ovat vähätelleet koronan vaarallisuutta ja syyttäneet mediaa pelon lietsonnasta. Valko-Venäjällä presidentti Aljaksandr Lukašenka ehdotti koronan ehkäisyksi saunomista ja vodkaa. Tansaniassa presidentti John Magufuli kehotti ihmisiä rukoilemaan ja höyryhengittämään perinteistä lääkekasvia karvasvernoniaa.
Keväällä kymmeniä toimittajia vangittiin viranomaisten koronatoimia kyseenalaistavien uutisten vuoksi Kiinassa, Egyptissä, Filippiineillä ja Ruandassa. Joulukuun alussa ainakin kahdeksan toimittajaa oli koronajuttujensa vuoksi edelleen vankilassa.
Ainakin neljä toimittajaa on kuollut koronaan vankilassa tai saatuaan tartunnan vankilassa.
Egyptiläinen veteraanitoimittaja Mohamed Monir pidätettiin kesäkuussa hänen kirjoitettuaan Al-Jazeeran arabiankieliselle verkkosivustolle artikkelin, jossa hän arvosteli Egyptin hallituksen koronatoimia ja maan sairaaloiden vähäisiä resursseja koronapotilaiden hoidossa. Diabetesta sairastanut Monir sai vankilassa koronatartunnan ja päästettiin vapaaksi. Hän kuoli koronaan muutaman päivän kuluttua sairaalassa Kairossa.
lehti 