Kuntavaalit lähestyvät, ja kohta kaikki puolueet ovat muun muassa vanhusten, lasten ja pienituloisten asialla.
Hämmästyttää, että monen puolueen kohdalla tällaiset puheet menevät äänestäjille läpi, kun kuitenkin olen esimerkiksi itse ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettuna nähnyt, että jotkin puolueet äänestävät määrätietoisesti leikkausten puolesta joka kerta.
Vaan niinhän eräskin puolue profiloitui aikanaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa duunaripuolueena, mutta äänesti kuitenkin aivan kaikkien pienituloisiin kohdistuvien leikkausten puolesta. Muistan, kun työkaverini parahti ”Niitten piti olla duunarien puolella!” ja tunsi itsensä petetyksi.
Välillä surettaa, kuinka harva kuntalainen lukee kokouspöytäkirjoja tai edes tietää, miten hänen valtuustoon äänestämänsä ehdokas äänesti.
Sitten kun tulee vaalien aika, ei muisteta tai edes tiedetä, mikä puolue tai kuka valtuutettu äänesti vaikkapa varhaiskasvatuksen tai koulujen ryhmäkoon suurentamisen puolesta tai omaishoitajien korvauksen pienentämisestä minimitasolle. Ja taas menee ennen vaaleja läpi ”Kyllä mekin olemme pienen ihmisen puolella”. Puheet ovat puheita, ja tyhjiä lupauksia on helppo tehdä.
Minulla on yksi ainoa ääni, ja mietin joka vaaleissa tarkkaan, kenelle sen annan. Olen myös ollut yhteydessä edustajaani ja kertonut itselleni tärkeistä asioista, joita odotan hänen ajavan. Suosittelen samaa kaikille! Jos jotain on ennen vaaleja luvattu, meillä on oikeus vaatia edustajaamme, valtuutettuamme, pitämään siitä kiinni ja viemään asiaa eteenpäin.
Mitä jos puhuttaisiin tästä ystävillemme ja työkavereille: ottakaa selvää, mitä harkitsemanne puolue tai henkilö oikeasti kannattaa tosipaikan tullen eli miten hän on asiasta äänestänyt!
Me muuten voisimme ottaa uuden tunnuslauseen Vasemmistolle: Pienituloisten puolella – myös, kun asiasta äänestetään!
Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies.
uutiskirje 
