KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Raportti: Nesteen jäteraaka-aineen alihankkijat tuhonneet Pariisin kokoisen alueen sademetsää – syytetään myös pakkotyöstä ja seksuaalisesta väkivallasta

Nesteen alihankkijat ovat tuhonneet Pariisin kokoisen alueen sademetsää. Palmuöljyviljelmä Indonesiassa.

Nesteen alihankkijat ovat tuhonneet Pariisin kokoisen alueen sademetsää. Palmuöljyviljelmä Indonesiassa. Kuva: All Over Press/Alamy/Heri Mardinal

Suomalainen öljy-yhtiö Neste painottaa uusiutuvien tuotteidensa vastuullisuutta. Ympäristöjärjestö selvitti Nesteen alihankkijoiden osuutta sademetsäkatoon ja ihmisoikeusloukkauksiin.

Elias Huuhtanen
17.1.2021 12.00

Hollantilainen Milieudefensie-ympäristöjärjestö julkaisi marraskuussa raportin, jonka mukaan suomalaisen Nesteen alihankkijat ovat syyllistyneet merkittävään sademetsäkatoon Kaakkois-Aasiassa vuodesta 2019 lähtien.

Ympäristötuhojen lisäksi alihankkijoita syytetään ihmisoikeusloukkauksista ja työntekijöiden kaltoinkohtelusta.

Alihankkijat tuottavat Nesteelle palmuöljyn rasvahappotislettä (PFAD), jota yhtiö käyttää uusiutuvan dieselin valmistukseen. Asiantuntijat kyseenalaistavat raaka-aineen kestävyyden, mutta koska PFAD on luokiteltu Suomessa jätteeksi, sen käyttöä eivät koske yhtä tiukat kriteerit kuin tavallisia raaka-aineita.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ympäristötuhojen lisäksi alihankkijat ovat raportin mukaan syyllistyneet myös ihmisoikeusloukkauksiin.

Laittomia hakkuita
suojelualueiden sisällä

Raportti listaa kahdeksantoista ympäristötuhoihin linkitettyä palmuöljy-yhtiötä Kaakkois-Aasiassa, joilta Neste hankkii palmuöljyn rasvahappotislettä.

Milieudefensie laskee, että kulotuksen, hakkuiden ja maaperän tuhoutumisen myötä yhtiöt ovat aiheuttaneet tammikuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana lähes 10 000 hehtaarin metsäkadon. Alue vastaa noin kahta Nuuksion kansallispuistoa.

Palmutuotteita puolustellaan usein sillä, että öljypalmun hehtaarisato on ylivoimainen muihin kasveihin nähden. Siitä huolimatta, kun halvan kasviöljyn kysyntä jatkaa kasvuaan, myös palmuplantaasit pyrkivät levittäytymään yhä laajemmalle.

– Haasteena on, että tuotantoalueet ovat sukupuuttojen estämisen kannalta aivan ainutlaatuisia metsiä. Alueelta on lähivuosikymmeninä kuolemassa maailmanlaajuiseen sukupuuttoon suuri joukko nisäkäs- ja lintulajeja ja lukematon määrä pienempiä lajeja, joiden olemassaolosta emme vielä edes tiedä, sanoo Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian lehtori Panu Halme.

Raportissa mainitaan esimerkiksi Sumatran saaren pohjoisosassa Indonesiassa toimivan Apical Groupin jalostamo Sari Dumai Sejati, jolta Neste hankkii PFAD:ta. Ympäristöjärjestö Rainforest Action Network paljasti syyskuussa kyseisen jalostamon hankkivan raaka-aineita Leuser-ekosysteemiin raivatuilta laittomilta plantaaseilta.

Alue on yksi maailman monimuotoisimmista sademetsistä ja viimeinen paikka, jossa Sumatran erittäin uhanalaiset tiikerit, elefantit, sarvikuonot ja orangit elävät samassa metsässä.

– Olen valmis sanomaan rasvahappotisleen käyttöä kestäväksi sitten, kun metsäkato Indonesian ja Malesian alueilla on pysäytetty ja tärkeimmät metsäalueet ennallistettu, Halme toteaa.

Pakkotyötä ja
seksuaalista väkivaltaa

Ympäristötuhojen lisäksi alihankkijat ovat raportin mukaan syyllistyneet myös ihmisoikeusloukkauksiin.

Raportissa mainitaan esimerkiksi Nesteen alihankkija Sime Darby, jonka plantaaseilla havaittiin elokuussa viitteitä seksuaalisesta väkivallasta, työntekijöiden pahoinpitelyistä ja esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä.

Viime syyskuussa puolestaan Malesiassa toimiva Nesteen alihankkija FGV Holdings Berhad nousi otsikoihin, kun sen plantaaseilla paljastui vakavia epäkohtia työntekijöiden suojelussa.

 AP:n syyskuussa julkaisema selvitys yhtiöstä on karua luettavaa: seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa, pelottelua ja rankkaa plantaasityötä kellon ympäri. Yöt työntekijät nukkuvat bambumatoilla viidakossa poliiseilta piilossa sateen ja villieläinten armoilla. Etenkin naistyöntekijöiden asema on huono.

Finnwatchin mukaan väärinkäytökset olivat kuitenkin odotettavissa.

– Viimeaikaiset paljastukset eivät ole olleet yllättäviä. Finnwatch havaitsi jo vuonna 2014 vakavia ongelmia Malesiassa. Malesia on todella korkean riskin maa, jossa teollisuus pyörii pääosin siirtotyöntekijöiden varassa, toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo.

Jäävuoren
huippu

PFAD on yksi Nesteen tärkeimmistä jäteraaka-aineista uusiutuvalle dieselille. Neste on markkinajohtaja uusiutuvan dieselin valmistuksessa, mutta PFAD:n kasvavat käyttömäärät tekevät vastuullisuuden valvomisesta vaikeaa.

Raaka-ainetta syntyy palmuöljyntuotannon sivutuotteena, kun raakapalmuöljyä jalostetaan elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Neste hankkii PFAD:ta kymmeniltä eri jalostamoilta maailmanlaajuisesti. Jokainen jalostamo puolestaan saa omat raaka-aineensa sadoilta puristamoilta ympäri Kaakkois-Aasian öljypalmuplantaaseja. Milieudefensie on laskenut, että Nesteen PFAD-alihankintaketju kattaa kaiken kaikkiaan lähes 1 250 eri puristamoa.

Järjestö uskoo, että raportissa mainitut kahdeksantoista yhtiötä ovat todiste laajemmasta ongelmasta.

– Nesteen ostama palmuöljy, mukaan lukien palmuöljystä johdettu PFAD, juontaa juurensa tuhansille puristamoille. Selvityksemme kattaa vain murto-osan niistä. Kyseessä on siis ehdottomasti vain jäävuoren huippu, Milieudefensien Anne Wijers sanoo.

Palmuöljyn rasvahappotisle PFAD on luokiteltu Suomessa poikkeuksellisesti jätteeksi. Kuvituskuva on vuodelta 2018 indonesialaisen plantaasin sadonkorjuusta.

Palmuöljyn rasvahappotisle PFAD on luokiteltu Suomessa poikkeuksellisesti jätteeksi. Kuvituskuva on vuodelta 2018 indonesialaisen plantaasin sadonkorjuusta. Kuva: All Over Press/Rex/Shutterstock/SOPA/Adriana Adinandra

Neste puolestaan painottaa, että valitsee raaka-ainetoimittajansa huolellisesti ja suhtautuu vastuullisuusrikkomuksiin vakavasti.

– Emme hyväksy vastuullisuusrikkomuksia omassa toiminnassamme tai toimitusketjuissamme. Kaikki sopimuksemme raaka-ainetoimittajien kanssa sisältävät tiukat vastuullisuutta koskevat ehdot, sanoo Nesteen vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen.

Osa raportissa mainituista tapauksista oli jo Nesteen tiedossa entuudestaan, mutta osa oli myös uusia.

– Jatkamme edelleen näiden väitteiden tutkimista yhteistyössä toimittajiemme kanssa ja raportoimme edistymisestä kuukausittain verkkosivustollamme, Ahonen sanoo.

Kilpailullisista syistä Neste ei kuitenkaan suostu paljastamaan kuinka suuri osa yhtiön uusiutuvasta dieselistä on valmistettu PFAD:sta.

Kuka vastaa
jätteiden alkuperästä?

Epäkohdista huolimatta PFAD:n käyttö on täysin laillista suomalaisessa biopolttoaineessa. Energiavirasto luokittelee raaka-aineen jätteeksi, joten sen käyttöä eivät koske samat kriteerit kuin muita raaka-aineita.

Siinä missä kestävyyslaki kieltää raaka-aineiden käytön, jos ne ovat peräisin esimerkiksi luonnonsuojelualueelta tai aarniometsästä, jäteraaka-aineilta tätä ei vaadita. Kestävyyslainsäädännössä ei oteta kantaa jätteiden vastuullisuuteen.

Näin ollen jäteraaka-aineiden vastuullisuus jää öljy-yhtiöiden harteille. Finnwatch kuitenkin katsoo, että siinä missä esimerkiksi käytetyn paistorasvan jäljittäminen ja tuotannon alkuvaiheisiin vaikuttaminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, PFAD:n kohdalla tilanne on eri.

– Yritysvastuun näkökulmasta yritys on vastuussa koko arvoketjusta. PFAD:n osalta kysymys on selkeä, koska se on jäljitettävissä plantaasille, Sonja Finér sanoo.

Neste tiedostaa palmuöljyteollisuuden vastuullisuushaasteet, mutta painottaa PFAD:n täyttävän lainsäädännön vastuullisuuskriteerit. Yhtiö ei näe PFAD:n käytölle estettä.

– PFAD:n osuus jalostettavasta palmuöljystä on vain noin 3,5–5 prosenttia, joten on vaikea ajatella, että epäkohdat plantaasilla voisivat johtua siitä, että PFAD:ta käytetään biopolttoaineiden raaka-aineena, Ahonen toteaa.

Milieudefensie näkee asian eri tavalla. Järjestön mukaan PFAD:n käyttö kasvattaa myös palmuöljyn kysyntää, joten PFAD kärsii samoista ongelmista kuin palmuöljy.

– PFAD on palmuöljyn sivutuote, joten PFAD:ta varten pitää ensin kasvattaa öljypalmua plantaaseilla. Palmuöljyteollisuuden laajat ongelmat, kuten sademetsäkato ja ihmisoikeusloukkaukset, koskevat näin ollen myös PFAD:ta, Wijers toteaa.

Suomi on viimeisiä markkinoita, joissa PFAD luokitellaan vielä jätteeksi. Esimerkiksi Iso-Britannia, Ruotsi ja Norja ovat viime vuosina poistaneet jäteluokituksen raaka-aineelta sen vastuullisuusongelmien vuoksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään