KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kuntavaalit

Mikä mättää? Kuntavaaleissa moni mielii ehdokkaaksi, mutta harva heistä asettuu ehdolle

Puolueet houkuttelevat parhaillaan kuntavaaliehdokkaita listoilleen. Vasemmistoliitto kampanjoi neljä vuotta sitten kuntavaaleissa aktiivisesti toreilla. Kuva Helsingin Narikkatorin kampanjapaikalta.

Puolueet houkuttelevat parhaillaan kuntavaaliehdokkaita listoilleen. Vasemmistoliitto kampanjoi neljä vuotta sitten kuntavaaleissa aktiivisesti toreilla. Kuva Helsingin Narikkatorin kampanjapaikalta. Kuva: Jussi Joentausta

Puolueet hankkivat parhaillaan sitkeästi ehdokkaita huhtikuun kuntavaaleihin. Ehdokkaaksi pitäisi olla tunkua, jos kaikki kiinnostuneet puolueiden kannattajat pyrkisivät kuntavaaliehdokkaiksi.

Kansan Uutiset
21.1.2021 16.23

Vajaan kolmen kuukauden päästä kuntavaalit on käyty ja vaalien jälkipyykki on käynnissä.

Eilen julkistetun kyselytutkimuksen mukaan peräti 680 000 kansalaista voisi olla pyydettäessä valmis ehdokkaaksi. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli 33 600. Neljä vuotta aikaisemmin oli 3 500 ehdokasta ja vuosituhannen vaihteen vaaleissa oli 6 100 enemmän.

Ero on huikea. Jo erittäin kiinnostuneiden kansalaisten määrä selättäisi koko 2000-luvun kaikkien kuntavaalien ehdokkaiden määrän. Tällä haavaa noin 170 000 ihmistä on erittäin kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta

Näin kertoo KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus.

Kiinnostus johtaa harvemmin tekoihin

Kehittämissäätiö toteaakin tiedotteessaan, että markkinatutkimuksista tiedetään, että todellisuudessa hyvät aikeet eivät koskaan toteudu sellaisenaan.

Tarvitaan moninkertainen määrä halukkaita tarpeeseen nähden. Ehdokkuudesta erittäin innostuneitakin löytyisi yli viisinkertainen määrä. Lähes viidennes oli kiinnostunut lautakuntapaikoista.

Innokkaimpia ehdokaskandidaatteja löytyy perussuomalaisten kannattajista eli yli neljännes. Vähiten ehdokkuus kiinnostaa keskustassa, ja vain 14 prosenttia puolueen tukijoista olisi valmis ehdokkaaksi. Vasemmistoliiton kannattajista vähän vajaa viidennes olisi valmis ehdokkaaksi, demareiden, vihreiden ja kokoomuksen kannattajista viidennes.

Keskustalaisten mielenkiinto näyttää hiipuneen, sillä keskusta pärjäsi viime vaaleissa parhaiten ehdokashankinnassa. Puolueella oli yli 1 300 enemmän ehdokkaita kuin demareilla ja lähes 1 700 ehdokasta enemmän kuin kokoomuksella.

Kokoomus oli näistä puolueista viime vaalien ykkönen, demarit kakkonen ja keskusta kolmonen.

Faktana pidetään, että mitä suurempi joukko ehdokkaita, sitä parempi vaalitulos. Tämä ei näytä pätevän kaikkien puolueiden kohdalla, sillä ylivoimaisesti eniten ehdokkaita haalinut keskusta jäi kolmanneksi viime vaaleissa.

Vihreät taas nousivat neljänneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi 2 600 ehdokkaan listallaan, mikä oli huomattavasti vähäisempi määrä kuin viidenneksi ja kuudenneksi tulleilla perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla.

Viime vaalien ainoat vaalivoittajat olivat vihreät ja vasemmistoliitto.

Vaalien lähestyessä aikeet hypätä ehdokkaaksi hiipuvat

Kaksi vuotta sitten kesällä reilu viidennes aprikoi ehdokkaaksi ryhtymistä. Siitä on tultu alaspäin viisi prosenttiyksikköä. Eikä lautakuntapaikkakaan enää tunnu niin vetovoimaiselta, sillä tuolloin noin kolmannes oli kiinnostunut.

Nuorten 18–30-vuotiaiden kiinnostuksen ja ehdokkuuden välillä on iso kuilu. Nuoret haluavat muita useammin ehdokkaaksi, mutta vaali vaalilta ehdokkaiden keski-ikä kipuaa. Alle 34-vuotiaita ehdokkaita oli viime vaaleissa reilu 16 prosenttia. Lähes saman verran kuin nuoria ehdokkaita, eli yli 5 500 ehdokasta, oli myös eläkeikäisiä yli 65-vuotiaita ehdokkaita.

Ehdokaslistat on jätettävä maaliskuun alussa. Kampanjoinnin huippuhetket keskittyvät noin reilun kuukauden ajalle ennen vaalipäivää, joka on 18.4.

Ehdokaslistat on jätettävä maaliskuun alussa. Kampanjoinnin huippuhetket keskittyvät noin reilun kuukauden ajalle ennen vaalipäivää, joka on 18.4. Kuva: Jussi Joentausta

Kyselyn mukaan yli 60-vuotiaita ei juuri kiinnosta lähteä ehdokkaaksi. Kuitenkin he ovat ehdokkaana, ja he myös äänestävät nuoria huomattavasti aktiivisemmin. Pääosin ehdokkaita asettavilla puolueilla onkin haaste: Miten houkutella nuoret oikeasti ehdokkaaksi ja vielä äänestämäänkin.

Ikääntyviä ajanee listoille tottumus tai velvollisuudentunto, sillä viime vaaleissa noin puolet oli ollut aikaisemminkin ehdokkaana ja lähes viidennes oli istuvia valtuutettuja. Ehdokkaat ovat ikääntyneet koko 2000-luvun ajan. Ehdokkaiden keski-ikä on noussut 3,6 vuotta.

Ehdokkaat puhuvat pääsääntöisesti suomea, harvakseltaan ruotsia ja vielä vähemmän muuta kieltä äidinkielenään. Tyypillinen ehdokas keski-ikäinen, käy työssä ja on useammin mies kuin nainen, ja ehdokas on perheellinen. Yksin asuvat ovat aliedustettuina ehdokkaissa verrattuna äänestäjiin.

Keskivertoehdokkaalla on keskimääräistä parempi koulutus ja tulot. Tämän vuoden kuntavaaleissa trendi vain syvenee, jos puolueiden ehdokasprofiilit kehittyvät 2000-luvun malliin.

Kuntavaaliehdokkuus ei pelota lapsiperheitä

Lapsiperheen vanhempia oli viime vaaleissa ehdokkaana 36 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa, joista lapsiperheellisiä on 23 prosenttia.

Lapsiperheellisten ehdokkaiden osuus ei vastaa sitä mielikuvaa, jotka liitetään lapsiperheellisten ruuhkavuosiin. Sen sijaan naisten osuuden huomattavasti miehiä alhaisempi osuus kyllä vastaa mielikuvaa.

Ehdokasasettelussa toteutuu 40–60, mikä pitää toteutua myös kaikissa lautakunnissa, johtokunnissa ja muissa kunnallisissa luottamuspaikoista. Nykyään ei enää itketä sitä, että teknisiä tai rakentamiseen liittyvistä asioista päättäviin elimiin pitää saada naisia.

Puolueilla on vielä tekemistä tasa-arvoisten listojen kokoamisessa, sillä se näkyisi myös valtuutettujen sukupuolikoostumuksessa.

Puolueilla on vielä tekemistä tasa-arvoisten listojen kokoamisessa, sillä se näkysi myös valtuutettujen sukupuolikoostumuksessa. Vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina.

Tilastokeskuksen kuntavaalitilastoista puuttuvat myös muun sukupuoliset, joten heitä ei liene ollut ehdokkaina.

Vuoden 2017 ehdokkaita koskevien tietojen lähteenä:

 https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/01/kvaa_2017_01_2017-03-31_fi.pdf

 https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/03/kvaa_2017_03_2017-04-21_tie_001_fi.html

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuntavaaleissa sekä ehdokkaat että valitut ovat selvästi äänioikeutettuja useammin lapsiperheistä.

Kunnanvaltuutetut ovat äänestäjiä suurituloisempia ja koulutetumpia

Perussuomalaisten kannatus nousi etenkin niillä alueilla, joissa vasemmistoliiton kannatuksen lasku oli voimakkainta. Kuvassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ennen MTV:n eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kuntavaalitenttiä Helsingissä 8. kesäkuuta.

Vasemmistoliiton kannatus suurinta kaupungeissa ja työttömyysalueilla, isoin tappio teollisuusalueilta

Pitkäjänteinen työ ja some olivat helsinkiläisen ääniharavan Minja Koskelan valttikortit vaaleissa.

Vasemmistoliiton nuoret some-taitajat kiilasivat valtuustoihin

Kuntavaalit olivat eriarvoisuusvaalit – alueiden väliset äänestyserot kasvoivat jälleen

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään