Presidentti Joe Bidenin mahdollisuudet toteuttaa uudistusohjelmaansa ratkeavat pitkälti varsin tekniseltä tuntuvaan asiaan: mitä tehdä senaatin toimintasäännöille.
Uudessa senaatissa on demokraateilla ja republikaaneilla molemmilla 50 edustajaa, mutta tasatilanteissa senaatin puheenjohtajana toimiva varapresidentti Kamala Harris voi äänellään ratkaista pelin demokraattien hyväksi.
Tämä äärimmäisen niukka enemmistö on kuitenkin varsin hyödytön, mikäli republikaanit ryhmäjohtaja Mitch McConnell keulassaan asettavat systemaattisesti kapuloita rattaisiin ja käyttävät hyväkseen jarrutuskeskustelua tai sen uhkaa.
Kysymys filibusterin poistamisesta jakaa demokraatteja.
Tämä ei ole mikään teoreettinen mahdollisuus, vaan taktiikka, jota republikaanit käyttivät ollessaan vähemmistönä senaatissa Barack Obaman kaudella vuosina 2009–2015. Obaman viimeisinä vuosina 2015–2017 republikaanit olivat enemmistönä, eivätkä tarvinneet jarrutuskeskustelua.
Mitä on filibuster?
Periaatteessa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Joitakin poikkeuksia on: senaatissa esimerkiksi tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö kansainvälisten sopimusten ratifiointiin ja presidentin tuomitsemiseen virkarikoksesta. Aloitteen tekeminen perustuslain uudistamisesta vaatii kahden kolmasosan enemmistön molemmissa kamareissa.
Edustajainhuoneessa puhemies voi rajoittaa keskusteluaikaa. Sen sijaan senaatissa senaattorilla on oikeus puhua niin kauan kuin haluaa, liittyipä se käsiteltävänä olevaan asiaan tai ei. Silloin kun tätä oikeutta käytetään taktisesti, kysymys on jarrutuskeskustelusta eli filibusterista.
Senaatti voi katkaista jarrutuskeskustelun, jos kolme viidesosaa eli 60 senaattoria näin haluaa. Tämä on absoluuttinen määräenemmistö eli lukua kolme viidesosaa ei lasketa paikalla olevista senaattoreista vaan senaatin koko jäsenmäärästä.
Koska kummallakaan puolueella ei vuosikymmeniin ole ollut tarvittavaa määräenemmistöä, on filibuster käytännössä antanut lähes veto-oikeuden vähemmistönä olevalle puolueelle. Saliin ei yleensä edes tuoda asioita, joilla ei ole vähintään 60 senaattorin tukea.
Filibusterin mahdollisuus ei kuitenkaan tee senaattia täysin toimintakyvyttömäksi. Se johtaa asioiden paketoimiseen lehmänkaupoilla kompromisseiksi, joissa ratkaisevat äänet voidaan saada lupaamalla siltarumpuja osavaltioihin.
Jarrutuksen lopettaminen
Filibuster ei perustu perustuslakiin eikä mihinkään muuhunkaan lakiin vaan senaatin omiin toimintasääntöihin. Senaatti voi itse muuttaa niitä koska tahansa, joko uuden toimintakauden alussa tai myöhemmin.
Jarrutuskeskustelun poistamista toimintasäännöistä voidaan vastustaa jarrutuskeskustelulla. Toimintasääntöihin kohdistuvan filibusterin lopettamiseen vaaditaan poikkeuksellisesti kahden kolmasosan enemmistö.
Mutta sitten tulee mielenkiintoinen pointti: senaatti pystyy pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä kumoamaan edellä mainitun kahden kolmasosan vaatimuksen. Tätä kutsutaan politiikan ”ydinsotavaihtoehdoksi”, koska se todella jättää vähemmistön vähemmistöksi.
Senaatti voi poistaa filibusterin toimintasäännöistään joko kaikissa asioissa (perustuslaillisia asioita lukuun ottamatta) tai vain joissakin asioissa.
Jälkimmäistä mahdollisuutta käytettiin viime vuosikymmenellä kaksi kertaa. Vuonna 2013 demokraattienemmistöinen senaatti asetti säännöksi, että korkeimman oikeuden nimityksiä lukuun ottamatta virkanimityksiin riittää yksinkertainen enemmistö. Vuonna 2017 republikaanienemmistö taas päätti, että korkeimman oikeuden tuomarit voidaan nimittää yksinkertaisella enemmistöllä.
McConnellin panttivankina
Monimutkaiselta kuulostava filibuster-kiista on nyt politiikan ytimessä. Enemmistöjohtajasta vähemmistöjohtajaksi muuttunut republikaanien Mitch McConnell vaatii, että filibusterin mahdollisuus on säilytettävä.
McConnell otti panttivangikseen senaatin järjestäytymisen: se ei etene, elleivät demokraatit lupaa säilyttää filibusteria kahta vuotta eli seuraaviin vaaleihin asti. Ennen uuden senaatin järjestäytymistä republikaanit säilyttävät enemmistönsä valiokunnissa ja niiden puheenjohtajapaikat.
Monet demokraatit ja kansalaisjärjestöt vaativat, että senaatin demokraattiryhmän johtaja Chuck Schumer ottaa ydinsotavaihtoehdon käyttöön ja lopettaa McConnellin harjoittaman kiristyksen.
Kymmenien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä Just Democracy aloitti maanantaina viikon mittaisen valomainoskampanjan New Yorkin Times Squarella eli Schumerin vaalipiirin ytimessä. Toinen yhteenliittymä Fix Our Senate osti sunnuntaiksi koko sivun ilmoituksen New York Timesistä.
Kovien keinojen kannattajat ovat sitä mieltä, että ei ole mieltä jättää McConnellille filibusterin antamaa valtaa, koska hän tulee käyttämään sitä sabotoidakseen jokaista demokraattien ajamaa uudistusta.
McConnell ilmoitti maanantaina, ettei hän enää jarruta senaatin järjestäytymistä. Hänen mukaansa riittää se, että kaksi demokraattisenaattoria on ilmoittanut vastustavansa filibusterin poistamista. He ovat konservatiiviset demokraatit Joe Manchin (Länsi-Virginia) ja Kyrsten Sinema (Arizona).
Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kumpi voitti kiistassa. McConnell sai kiistatta erävoiton, mutta jos Manchin ja Sinema myöhemmin muuttavat mielensä, eivät republikaanit voi vaikuttaa asiaan.
Demokraatit jakautuneita
Jos demokraatit poistavat filibusterin, republikaanit tulevat varmasti ottamaan kaiken hyödyn irti sanomalla, että demokraattien puheet yhteistyöhalusta ja sovittelusta Donald Trumpin repivän kauden jälkeen olivat yhtä tyhjän kanssa.
Kysymys jakaa demokraatteja. Manchinin ja Sineman lisäksi pari kolme muutakin demokraattisenaattoria saattaa olla vastaan, eikä Schumerkaan ole selvästi puhunut filibusterin poistamisen puolesta.
Viime kuukausina ja viikkoina poistamisen kannatus on kuitenkin kasvanut myös niin sanottujen maltillisten demokraattipoliitikkojen ja kommentaattoreiden keskuudessa. Tunnettu kolumnisti Ezra Klein kirjoitti äskettäin, että jos demokraatit jälleen valitsevat ”hyvän käytöksen”, se varmistaa heille tappion välivaaleissa 2022.
Biden sanoi kampanjassaan olevansa ”avoin” filibusterin poistamiselle, mutta varmaan hän haluaisi mieluiten pitää näppinsä erossa kiistasta. Bidenin pitäisi saada senaatin työ sujumaan virkanimitystensä läpiviemiseksi. Lisäksi senaatin on määrä 8. helmikuuta alkavalla viikolla ryhtyä käsittelemään Trumpin virkarikossyytettä.
Kuten niin monessa asiassa Yhdysvalloissa, myös filibusterin historiassa on rasistinen sivujuonne. Sitä on käytetty erityisesti torjumaan kansalaisoikeuksia.
Pisin filibuster tapahtui vuonna 1964, kun viisi eteläisten osavaltioiden demokraattisenaattoria puhui 60 päivää torjuakseen oman puolueensa presidentin Lyndon B. Johnsonin ajaman kansalaisoikeuslain, joka tähtäsi rotuerottelun lopettamiseen. Lopulta filibuster päättyi, kun osa republikaaneista äänesti demokraattijohdon rinnalla sen katkaisemiseksi.
uutiskirje 