KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Jääkö Biden republikaanien panttivangiksi – sen ratkaisee filibuster

Joe Biden on toiminut presidenttinä runsaan viikon ja juhla alkaa muuttua arjeksi.

Joe Biden on toiminut presidenttinä runsaan viikon ja juhla alkaa muuttua arjeksi. Kuva: Lehtikuva/Mandel Ngan

Jos senaatissa säilyy mahdollisuus jarrutuskeskusteluun, voivat republikaanit ratkaisevasti sabotoida Bidenin pyrkimyksiä.

Arto Huovinen
29.1.2021 9.35
Fediverse-instanssi:

Presidentti Joe Bidenin mahdollisuudet toteuttaa uudistusohjelmaansa ratkeavat pitkälti varsin tekniseltä tuntuvaan asiaan: mitä tehdä senaatin toimintasäännöille.

Uudessa senaatissa on demokraateilla ja republikaaneilla molemmilla 50 edustajaa, mutta tasatilanteissa senaatin puheenjohtajana toimiva varapresidentti Kamala Harris voi äänellään ratkaista pelin demokraattien hyväksi.

Tämä äärimmäisen niukka enemmistö on kuitenkin varsin hyödytön, mikäli republikaanit ryhmäjohtaja Mitch McConnell keulassaan asettavat systemaattisesti kapuloita rattaisiin ja käyttävät hyväkseen jarrutuskeskustelua tai sen uhkaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kysymys filibusterin poistamisesta jakaa demokraatteja.

Tämä ei ole mikään teoreettinen mahdollisuus, vaan taktiikka, jota republikaanit käyttivät ollessaan vähemmistönä senaatissa Barack Obaman kaudella vuosina 2009–2015. Obaman viimeisinä vuosina 2015–2017 republikaanit olivat enemmistönä, eivätkä tarvinneet jarrutuskeskustelua.

Mitä on filibuster?

Periaatteessa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Joitakin poikkeuksia on: senaatissa esimerkiksi tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö kansainvälisten sopimusten ratifiointiin ja presidentin tuomitsemiseen virkarikoksesta. Aloitteen tekeminen perustuslain uudistamisesta vaatii kahden kolmasosan enemmistön molemmissa kamareissa.

Edustajainhuoneessa puhemies voi rajoittaa keskusteluaikaa. Sen sijaan senaatissa senaattorilla on oikeus puhua niin kauan kuin haluaa, liittyipä se käsiteltävänä olevaan asiaan tai ei. Silloin kun tätä oikeutta käytetään taktisesti, kysymys on jarrutuskeskustelusta eli filibusterista.

Senaatti voi katkaista jarrutuskeskustelun, jos kolme viidesosaa eli 60 senaattoria näin haluaa. Tämä on absoluuttinen määräenemmistö eli lukua kolme viidesosaa ei lasketa paikalla olevista senaattoreista vaan senaatin koko jäsenmäärästä.

Koska kummallakaan puolueella ei vuosikymmeniin ole ollut tarvittavaa määräenemmistöä, on filibuster käytännössä antanut lähes veto-oikeuden vähemmistönä olevalle puolueelle. Saliin ei yleensä edes tuoda asioita, joilla ei ole vähintään 60 senaattorin tukea.

Filibusterin mahdollisuus ei kuitenkaan tee senaattia täysin toimintakyvyttömäksi. Se johtaa asioiden paketoimiseen lehmänkaupoilla kompromisseiksi, joissa ratkaisevat äänet voidaan saada lupaamalla siltarumpuja osavaltioihin.

Jarrutuksen lopettaminen

Filibuster ei perustu perustuslakiin eikä mihinkään muuhunkaan lakiin vaan senaatin omiin toimintasääntöihin. Senaatti voi itse muuttaa niitä koska tahansa, joko uuden toimintakauden alussa tai myöhemmin.

Jarrutuskeskustelun poistamista toimintasäännöistä voidaan vastustaa jarrutuskeskustelulla. Toimintasääntöihin kohdistuvan filibusterin lopettamiseen vaaditaan poikkeuksellisesti kahden kolmasosan enemmistö.

Mutta sitten tulee mielenkiintoinen pointti: senaatti pystyy pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä kumoamaan edellä mainitun kahden kolmasosan vaatimuksen. Tätä kutsutaan politiikan ”ydinsotavaihtoehdoksi”, koska se todella jättää vähemmistön vähemmistöksi.

Senaatti voi poistaa filibusterin toimintasäännöistään joko kaikissa asioissa (perustuslaillisia asioita lukuun ottamatta) tai vain joissakin asioissa.

Jälkimmäistä mahdollisuutta käytettiin viime vuosikymmenellä kaksi kertaa. Vuonna 2013 demokraattienemmistöinen senaatti asetti säännöksi, että korkeimman oikeuden nimityksiä lukuun ottamatta virkanimityksiin riittää yksinkertainen enemmistö. Vuonna 2017 republikaanienemmistö taas päätti, että korkeimman oikeuden tuomarit voidaan nimittää yksinkertaisella enemmistöllä.

McConnellin panttivankina

Monimutkaiselta kuulostava filibuster-kiista on nyt politiikan ytimessä. Enemmistöjohtajasta vähemmistöjohtajaksi muuttunut republikaanien Mitch McConnell vaatii, että filibusterin mahdollisuus on säilytettävä.

McConnell otti panttivangikseen senaatin järjestäytymisen: se ei etene, elleivät demokraatit lupaa säilyttää filibusteria kahta vuotta eli seuraaviin vaaleihin asti. Ennen uuden senaatin järjestäytymistä republikaanit säilyttävät enemmistönsä valiokunnissa ja niiden puheenjohtajapaikat.

Monet demokraatit ja kansalaisjärjestöt vaativat, että senaatin demokraattiryhmän johtaja Chuck Schumer ottaa ydinsotavaihtoehdon käyttöön ja lopettaa McConnellin harjoittaman kiristyksen.

Kymmenien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä Just Democracy aloitti maanantaina viikon mittaisen valomainoskampanjan New Yorkin Times Squarella eli Schumerin vaalipiirin ytimessä. Toinen yhteenliittymä Fix Our Senate osti sunnuntaiksi koko sivun ilmoituksen New York Timesistä.

Kovien keinojen kannattajat ovat sitä mieltä, että ei ole mieltä jättää McConnellille filibusterin antamaa valtaa, koska hän tulee käyttämään sitä sabotoidakseen jokaista demokraattien ajamaa uudistusta.

McConnell ilmoitti maanantaina, ettei hän enää jarruta senaatin järjestäytymistä. Hänen mukaansa riittää se, että kaksi demokraattisenaattoria on ilmoittanut vastustavansa filibusterin poistamista. He ovat konservatiiviset demokraatit Joe Manchin (Länsi-Virginia) ja Kyrsten Sinema (Arizona).

Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kumpi voitti kiistassa. McConnell sai kiistatta erävoiton, mutta jos Manchin ja Sinema myöhemmin muuttavat mielensä, eivät republikaanit voi vaikuttaa asiaan.

Senaatin republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell taitaa poliittisen pelin.

Senaatin republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell taitaa poliittisen pelin. Kuva: Lehtikuva/Saul Loeb

Demokraatit jakautuneita

Jos demokraatit poistavat filibusterin, republikaanit tulevat varmasti ottamaan kaiken hyödyn irti sanomalla, että demokraattien puheet yhteistyöhalusta ja sovittelusta Donald Trumpin repivän kauden jälkeen olivat yhtä tyhjän kanssa.

Kysymys jakaa demokraatteja. Manchinin ja Sineman lisäksi pari kolme muutakin demokraattisenaattoria saattaa olla vastaan, eikä Schumerkaan ole selvästi puhunut filibusterin poistamisen puolesta.

Viime kuukausina ja viikkoina poistamisen kannatus on kuitenkin kasvanut myös niin sanottujen maltillisten demokraattipoliitikkojen ja kommentaattoreiden keskuudessa. Tunnettu kolumnisti Ezra Klein kirjoitti äskettäin, että jos demokraatit jälleen valitsevat ”hyvän käytöksen”, se varmistaa heille tappion välivaaleissa 2022.

Biden sanoi kampanjassaan olevansa ”avoin” filibusterin poistamiselle, mutta varmaan hän haluaisi mieluiten pitää näppinsä erossa kiistasta. Bidenin pitäisi saada senaatin työ sujumaan virkanimitystensä läpiviemiseksi. Lisäksi senaatin on määrä 8. helmikuuta alkavalla viikolla ryhtyä käsittelemään Trumpin virkarikossyytettä.

Kuten niin monessa asiassa Yhdysvalloissa, myös filibusterin historiassa on rasistinen sivujuonne. Sitä on käytetty erityisesti torjumaan kansalaisoikeuksia.

Pisin filibuster tapahtui vuonna 1964, kun viisi eteläisten osavaltioiden demokraattisenaattoria puhui 60 päivää torjuakseen oman puolueensa presidentin Lyndon B. Johnsonin ajaman kansalaisoikeuslain, joka tähtäsi rotuerottelun lopettamiseen. Lopulta filibuster päättyi, kun osa republikaaneista äänesti demokraattijohdon rinnalla sen katkaisemiseksi.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

Kuva on tammikuulta Amritsarista sikhien rukoushetkestä.

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

Monica Ben koululuokassaan Manyoshwan peruskoulussa Sekessä, Zimbabwessa.

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

Lapsia Angolan pääkaupungissa Luandassa. Kuusi kymmenestä työtä tekevästä lapsesta ei käy koulua ollenkaan.

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

Hallitus valitsi heikentää hyvinvointivaltiota myös toisella merkittävällä tavalla. Hallitus on lähtenyt ristiretkelle suomalaista järjestökenttää vastaan, suomi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vappupuheessaan. Kuva on vuodelta 2023, jolloin Syvärinen puhui Helsingissä.

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

Li Andersson haluaa Suomesta maailman parhan paikan olla työntekijä.

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
04

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

 
05

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

27.04.2026

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

27.04.2026

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

26.04.2026

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

26.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset