Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmä on historiallisen uudistumisen edessä. Valtuustoryhmästä poistuu keväällä 44 vuotta valtuustokokemusta, kun Vuokko Kautto ja Antti Holopainen eivät enää asetu ehdolle.
80-luvulta sakka Lahden kaupungin luottamustehtävissä vaikuttanut Vuokko Kautto haluaa vihdoin enemmän aikaa tärkeille harrastuksilleen. Antti Holopainen on ollut politiikassa nuoresta saakka ja kokee Kauton tavoin, että nyt olisi otettava aikaa harrastuksille, itselle ja lapsuuden kotiseutu Tuusniemi kutsuu. Viimeiset 12 intensiivistä valtuustovuotta ovat sitoneet vapaa-ajan Lahteen.
– Olen ollut politiikassa peruspalveluiden vankka puolustaja nähtyäni työelämässä puutteita kaupunkilaisten arjessa. Aloitteeni tuloksena saatiin esimerkiksi Lahteen puheterapeutin virka ja muistisairaille vanhuksille turvallisia palveluasumisen koteja, kertoo Vuokko Kautto itselleen tärkeimmistä saavutuksista valtuutettuna.
– Näistä on jäljellä vielä muutamia laadukkaita julkisia palvelutaloja. Surettaa, että lisääntyneet yksityiset palveluasumisen yksiköt eriarvoistavat taloudellisesti, etenkin kun lahtelaiset vanhukset ovat pienituloisia.
Työ ja luottamushenkilötoiminta on molemmilla kulkenut käsi kädessä. Holopaisen vaativassa päihdekuntoutuksessa tekemä kehittämistyö on näkynyt myös Lahdessa, kun paikallisesti aloitettiin haittojen vähentämis- ja korvaushoito-ohjelmat.
– Pitkäaikaistyöttömien ja terveydellisistä syistä syrjäytyminen on ollut minulla aina tärkeitä ja olen tehnyt töitä heidän asemansa parantamiseksi. Tämä yhteys katkesi harmillisesti Hykyn perustamiseen. Olen ollut aktiivinen myös ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävässä työssä, kertoo Antti Holopainen.
Holopaiselle vuodet Lahden valtuustossa ovat opettaneet, että kaupungin kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa, jossa on kyettävä ajattelemaan kymmenien vuosien päähän. Kaupunkirakenteen kehittämisessä erityisesti pitää pystyä katsomaan omaa näkökulmaa laajemmin. Hoiva- ja terveysliiketoiminnassa terveyskapitalismin valta on hänestä päässyt kasvamaan ohi yhteisen edun.
Kauton lämpimimmät muistot ovat esimerkiksi vammaisneuvoston toiminnasta ja kampanjoinnista kouluissa erilaisuuden ymmärtämisen lisäämiseksi havainnollistaen. Tästä lapset lähettivät kiitoskirjeitäkin.
– Toisenlaista oppia on tullut yhtiöhallituksista ja lautakunnista. Niissä oppii, jos vain haluaa. Raskainta työ oli kaupunginhallituksessa.
Vasemmistoliitto on Kauton mukaan aina pienen ihmisen puolella ja ylpeästi punavihreä, siinä ei ole mitään uutta eikä moitittavaa. Tuleville valtuutetuille konkarivaikuttajat haluavat sanoa, että politiikka vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä kaikilta. Pitäisi oppia entistä paremmin kuuntelemaan tavallisen ihmisen ääntä, myös itselleen vastakkaisia mielipiteitä.
– Kuulluksi tulemisen tarve on kova ja ohittaminen johtaa jopa vaarallisiin ääri-ilmiöihin, muistuttaa Holopainen.