Kuntapäättäjillä iso rooli työllisyydessä – Ilpo Haaja: Työpaikkoja syntyy keksimällä

Koko 2000-luku on ollut teollisuusalojen työpaikoille haastavaa aikaa, ja juuri kun ala alkoi osoittaa elpymisen merkkejä, katkesi kehitys koronaan. Työpaikkojen katoaminen näkyy myös Helsingissä, jossa jäljellä on enää kolme suurta vientiteollisuuden työnantajaa ABB, Helsingin telakka ja Planmeca.

– Pieniä teollisia työpaikkoja on enemmän. Jotta niitä olisi myös tulevaisuudessa, ei Helsingin kaupunki saa eriarvoistaa työpaikkoja suhteessa naapurikuntiin.Jos esimerkiksi tonttivuokria nostetaan, katoavat ne viimeisetkin vuokramaalla olevat työpaikat, sanoo Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja.

– Ongelmana on myös se, että kaupunki saattaa pyytää vuokralaisilta miljoonissa pyörivää vuokratakuuta. Tämä johtunee siitä, että halutaan varmistaa, että teollinen laitos siivoaa jälkensä lähtiessään, jos on siellä sotkenut. Takuut saattavat kuitenkin olla niin kalliita, ettei edes uskalleta aloittaa teollista tuotantoa.

Kuntapäättäjän rooli

Kuntapäättäjillä on iso rooli, kun puhutaan työpaikoista. Halutessaan he voivat häätää vaikka koko teollisuuden pois esimerkiksi rakennuttamalla asuntoja teollisten työpaikkojen tonteille.

Tilaongelmien lisäksi teollisuuden työpaikkoja katoaa muun muassa robotisaation ja ulkoistamisen myötä. Selkein ratkaisu töiden katoamisen pysäyttämiseksi olisi uusien työpaikkojen keksiminen.

– Tarvittaessa voidaan palkata vaikka pelle pelottomia niitä keksimään. Se on täysin mahdollista, jos tahtotilaa riittää. Kaupungilla on paljon rahaa, mutta sitä laitetaan moneen ei niin tärkeään asiaan. Minun mielestäni työpaikat ovat tärkeitä. Jos ei kapitalisti niitä suostu luomaan, niin sitten se täytyy hoitaa muilla keinoin ja ne muut keinot ovat joko kunta- tai valtio-omisteiset duunimestat.

Teolliset työpaikat ovat tarpeellisia, sillä teollisuus ja etenkin vientiteollisuus muodostavat 47  prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Perustelen tarvetta myös sillä, että kaikista ei ole lukuihmisiksi. Osa tarvitsee työpaikkoja, joissa työtä tehdään käsillä.

Haaja huomauttaa, että kun tarjolla ei ole sopivaa työtä, seuraa siitä työttömyyttä ja usein muitakin sosiaalisia ongelmia.

– Kaikille nuorille pitää suoda mahdollisuus tehdä työtä, se kuuluu perusoikeuksiin.

Ei ulkoistukselle

Työpaikkojen säilymisen kannalta on tärkeää, että myös ammattikoulutus säilyy.

Haaja sanoo, että ammattikoulun tärkeys on sen monipuolisuudessa. Opintoja voi halutessaan jatkaa vaikka insinööriksi. Jos jatkokoulutus ei kiinnosta, tarjoaa se silti monipuolisen lähdön alalle.

– Ammattikoulussa opitaan kaikki perusasiat kerralla, se on erittäin tärkeää esimerkiksi työpaikkaa vaihdettaessa. Koulutusta tarvitaan myös, jotta jatkuvuutta löytyy teollisuuteenkin ja siinä kaupungin rooli ja osuus on aikamoinen.

Haaja peräänkuuluttaa myös kaupungin omavaraisuutta ammattitaidoissa.

– Mielestäni kaupungin duuneja ei saisi ulkoistaa ollenkaan, vaan kaikki pitäisi teettää omalla työvoimalla. Silloin tulee väkisinkin hyvää laatua. Esimerkiksi hyvin tehdyt putkityöt kestävät sata vuotta, hutaisemalla tehtyjen jälkeen ollaan muutaman vuoden päästä repimässä taas katua auki.

Teollisia työpaikkoja pitää luoda lisää. Yhdeksi keinoksi Haaja näkee mallin, jossa kotien korjaamista voitaisiin teettää kunnallisella puolella.

– Esimerkiksi kotitalousvähennykset ovat täysin epäoikeudenmukaiset siitä syystä, että lähinnä hyvätuloiset eläkeläiset käyttävät sitä. Palveluja voitaisiin mielestäni laajentaa siten, että kunnallisena palveluna ilman kotitalousvähennystä, voitaisiin korjata ja kohentaa pienellä korvauksella tai jopa ilmaiseksi vähävaraisten koteja. Esimerkiksi ikääntyvässä väestössä saattaa olla tilanne, jossa kodit pitää saada esteettömiksi, mutta ei ole rahaa teettää sitä kenelläkään eikä saa edes sitä kotitalousvähennystä.

Tekstiä on oikaistu 5.2.2021: Ilpo Haaja on Helsinki Shipyard -telakan pääluottamusmies.