Eduskunta keskustelee tänään EU:n rahoituksesta vuosille 2021–2028 ja elpymispaketista. Erityisesti elpymispaketin voi odottaa nostavan kovaa keskustelua.
Mistä paketti oikein sai alkunsa?
EU:n elpymispaketin tausta on Ranskan ja Saksan viime vuoden toukokuussa tekemä esitys. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel julkaisivat tuolloin esityksen 500 miljardin elvytyspaketista.
Tuon pohjalta syntyi EU-komission esitys, josta 27 jäsenmaan johtajat kävivät kovan väännön viime vuoden kesällä. Perinteisten asetelmien mukaisesti pohjoisen jäsenmaat vaativat paketin pienentämistä, tiukempaa ehdollisuutta ja enemmän lainapohjaisuutta, kun taas eteläisemmän Euroopan jäsenmaat Ranskan johdolla halusivat enemmän suoraa avustusta.
Lopulta sopu syntyi niin, että 750 miljardista 390 on avustuksia ja 360 miljardia lainoja. Komission alkuperäisessä esityksessä summat olivat 250 miljardia avustuksia ja 250 miljardia lainoina.
Paketilla on tarkoitus vastata koronakriisin aiheuttamiin talousongelmiin. Kovimman iskun ovat saaneet Etelä-Euroopan maat, kuten Italia ja Espanja.
Koronaepidemia iski viime vuoden alkupuolella ensimmäisenä Italiaan, ja aluksi EU oli hidas toimissaan. Italia koki jääneensä yksi, mikä nostatti maassa EU-kielteisyyttä. Sekin aiheutti EU:ssa paineita toimiin.
Miksi elpymispaketista kohkataan niin paljon?
Koska se muuttaa unionin luonnetta merkittävällä tavalla. Nyt EU ottaa ensimmäistä kertaa itse lainaa, mikä on aiemmin ollut tabu.
– Tässä lähestymistapa olisi tosiaan uusi eli EU-budjettia vastaan komissio voisi laskea liikkeelle omia velkakirjoja ja rahoittaa eurooppalaisia investointeja tätä kautta. Tässä on kyse paljon puhutusta ja monien kauan odottamasta yhteiseurooppalaisesta finanssipolitiikasta, kommentoi Eurooppa-tutkija Timo Miettinen KU:lle, kun Merkel ja Macron olivat esitelleet pakettinsa.
Eurokriisin aikana kaikki tuki yksittäisille jäsenmaille oli lainaa, joka oli puolestaan tiukasti ehdollistettu. Esimerkiksi Kreikalta vaadittiin todella kovaa talouskuripolitiikkaa lainan vastineeksi. Nyt tällaista ei vaadita.
Suomessa tällainen ajatus on pitkään tuntunut vieraalta. Puolueista etenkin kokoomus ja keskusta ovat hellinneet näkemystä, jonka mukaan EU:ssa jokainen maa vastaa omasta taloudestaan. Nyt tähän on tulossa muutos.
Miten rahat jaetaan?
Avustukset jaetaan jäsenmaille lähivuosien aikana. Suomen avustusosuus selviää lopullisesti vasta myöhemmin. Tällä hetkellä Suomen arvioidaan saavan 2,7 miljardia euroa avustuksina. Suomi maksaa puolestaan pakettiin 6,6 miljardia euroa.
Tähän myös paketin vastustajat ovat iskeneet, koska nopea laskutoimitus näyttää Suomen kannalta huonolta. Siksi on hyvä huomauttaa, että Suomi maksaa osuutensa vuosien 2028–2058 aikana korotettuina jäsenmaksuina.
Jäsenmaiden pitää toimittaa komissiolle suunnitelma avustusrahojen käytöstä. Komissio on antanut avustusrahojen käytöstä maakohtaisen suosituksen. Lisäksi vähintään 37 prosenttia avustusrahoista pitää käyttää vihreän siirtymän tukemiseen.
Rahanjakoon liittyy myös aiempi kysymys eli se, miksi tästä kohkataan näin paljon. Koska suurimmat saajat ovat Etelä-Euroopan maita, tarjoaa se herkullisen paikan ”rahoitamme laiskojen italialaisten veropakoilun” -populismille.
Lisäksi Suomen saama summa on pienentynyt, koska sen talous on kärsinyt vähemmän koronasta kuin aiemmin arvioitiin. Aina vain huonompi diili, huutaa kriitikko.
Miten paketille Suomessa käy?
Eduskunnassa on odotettavissa luonnollisesti kova vääntö. Paketin kaatamista vaativa perussuomalaiset on ilmoittanut tekevänsä rahastosta välikysymyksen. Puolue aikoo pitää sitä myös kuntavaaleissa paljon esillä.
Kokoomukselle paketti on vaikea paikka – puolue on perinteisesti ollut hyvin EU-myönteinen. Nyt se tasapainoilee niin, että meno näyttää humalaisen kävelyltä. Puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että elpymispaketti on huonosti neuvoteltu. Väitettä on helppo kritisoida, koska sitä EU:ta, jonka neuvotteluihin Orpo osallistui, ei enää ole. Korona sai Saksan muuttamaan suuntansa.
Hallitusta on helppo moittia siitä, että se ei heti herännyt elpymispaketin aiheuttamaan kuohuntaan. Niinpä ilmatilan kaappasivat pakettia intohimoisesti vastustavat perussuomalaiset.
Mutta Suomi tulee paketin hyväksymään. Tosin perustuslakivaliokunnalla on vielä sanansa sanottavana asiassa. Se voi katsoa, että elpymispaketin hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä. Tuolloin hallitus tarvitsisi kokoomuksen tuen. Tosin kokoomukselta olisi kova veto vetää matto ison EU-sopimuksen alta.
Hallituspuolueissa on myös paljon paketin vastustajia. Esimerkiksi vasemmistoliiton Markus Mustajärvi on kritisoinut sitä kovin sanoin. Mustajärven tavoin pakettia on kritisoinut kovin sanoin vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Yrttiaho on sanonut paketin olevan Suomen kannalta poikkeuksellisen järjetön. Hän myös jätti eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon. Samoin keskustan riveistä on kuulunut soraääniä.
Onko paketti Suomelle hyvä?
Vähennyslaskuna vastaus on ei, mutta niin sitä ei oikein voi tarkastella. Vastaus riippuu siitä, miten arvottaa eurooppalaisen yhteistyön.
MTV Uutiset teki kyselyn isolle joukolle suomalaisia ekonomisteja, joista oikeastaan kaikki ilmoittivat kannattavansa pakettia. Vastauksissa painotettiin koko Euroopan taloutta, johon Suomi luonnollisesti kuuluu. Kun korona on iskenyt kaikkiin, kannattaa vahinkoja torjua myös yhdessä. Näin elvytyksen vaikutus on suurempi, kun kyse on yhteisistä sisämarkkinoista.
– Kansallinen elvytys tapahtuu usein ilman tällaista koordinaatiota. Silloin elvytyksen kohdentaminen lähtee maan omista, myös itsekkäistä tarpeista, huomautti Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Mutta jos vastustaa syvenevää EU:ta ja yhteisvastuullisuutta, ei pakettia luonnollisesti voi pitää hyvänä. Erityisesti vasemmiston keskuudessa tämä näkyy mielenkiintoisella tavalla, sillä nykyään vasemmistoliitto suhtautuu huomattavasti myönteisemmin unioniin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nyt Mustajärvi on melko yksin kriitikkinsä kanssa.
Mielenkiintoisen kulman on tuonut esiin EU-tutkija Antti Ronkainen. Hän kirjoitti Suomen Kuvalehden blogissaan, että ensinnäkin rahaston varat saattavat tulla jäsenmaille liian myöhään.
– Elpymisrahasto on monella tavalla ristiriitainen. Se sisältää tulonsiirtoja, mutta vaikuttaisi olevan liian pieni onnistumaan. […]Mitä suurempi pettymys elpymisrahasto on, sen parempi EU-vastaisille.
– Onkin aika alkaa varautua kansallisen elvyttämisen jatkamiseen ja elpymisrahaston moninkertaistamiseen, jos EU haluaa pysyä teollisuusmaiden perässä ja tarjota uskottavan vaihtoehdon kansalliskonservatiiveille, Ronkainen kirjoitti.
Tuleeko vastaavia paketteja tulevaisuudessa lisää?
Hallituspuolueista etenkin keskusta on painottanut, että elpymispaketti ei muuta unionia pysyvällä tavalla ja kyse on kertaluontoisesta paketista. EKP:n pääjohtaja Christine Lagardea myöten on kuitenkin sanottu, että elpymisrahasto pitää ottaa pysyväksi työkaluksi unioniin.
SDP:n konkarikansanedustaja Erkki Tuomioja otti helmikuun ensimmäisellä kyselytunnilla asian esiin. Hän kysyi, voiko hallitus taata, että elpymisrahastoa ei vastaisuudessa käytetä.
Pääministeri Sanna Marin tiivisti vastauksessaan hyvin, että tässä tilanteessa kyse on kertaluontoisesta asiasta. Hallitus ei kuitenkaan voi taata, etteikö tulevaisuudessa tulisi uusia kriisejä.
Ilmastokriisin ja kuudennen sukupuuttoaallon keskellä olevassa maailmassa onkin selvää, että uusia kriisejä tulee varmasti. Silloin jotain vastaavaa voidaan nähdä.
Puhutaanko Suomessa oikeasta asiasta?
Ei oikeastaan. SAK:n ekonomisti Anni Marttinen on osuvasti tiivistänyt, että enemmän kannattaisi puhua enemmän rahojen käytöstä.
Mutta kerrankin Suomessa puhutaan EU:sta. Se on paljon muutakin kuin yksi elpymispaketti.
Lue lisää:
Juttua on täydennetty 10.2.2021 klo 10.51. Juttuun on lisätty maininta, että Markus Mustajärven lisäksi vasemmistoliiton kansanedustajista Johannes Yrttiaho on kritisoinut elpymispakettia voimakkaasti.
uutiskirje 
