KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Korona on vakava signaali luontokadosta, sanoo vasemmiston Mai Kivelä – ”Muu kestävä kehitys on riippuvainen ympäristöllisestä kestävyydestä”

Mai Kivelä työskenteli eläinoikeusjärjestö Animalian toiminnanjohtajana ennen nousuaan kansanedustajaksi. Hän sai vasemmistoliiton ehdokkaista eniten ääniä Helsingissä.

Mai Kivelä työskenteli eläinoikeusjärjestö Animalian toiminnanjohtajana ennen nousuaan kansanedustajaksi. Hän sai vasemmistoliiton ehdokkaista eniten ääniä Helsingissä. Kuva: Antti Yrjönen

Suurin osa Maan nisäkkäiden biomassasta koostuu ihmisten ruoaksi päätyvistä tuotantoeläimistä.

Jussi Virkkunen
12.2.2021 12.00

Maapallo on kokenut viisi sukupuuttoaaltoa, nyt käynnissä on kuudes. Tällä kertaa aiheuttajana on ihminen, joka valtaa koko ajan lisää elintilaa muilta eläimiltä ja tuhoaa kiihtyvään tahtiin luontoa. Tästä huolimatta julkinen paine on enemmän ilmastossa.

– Osin luonnon monimuotoisuutta on vaikeampi mitata ja hallinnoida. Kun puhumme ilmaston lämpenemisestä, voimme tietyssä mielessä asettaa raja-arvoja, jotka liittyvät keskilämpötilan nousuun, pohtii vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä.

Luonnon monimuotoisuuden kohdalla kyse on vielä paljon suuremmasta kokonaisuudesta. Myös raja-arvojen asettaminen on hankalaa, Kivelä sanoo ja käyttää vanhaa lentokonevertausta.

ILMOITUS
ILMOITUS
”On paradoksaalista, että tehotuotanto on tehotonta.”

– Kuinka monta pientä osaa voi irrottaa ennen kuin lentokone tippuu?

Kivelän mukaan eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemisissa yleisin viesti on, että luontokato on täysin ilmastokriisiin verrattavissa oleva uhka, ja ne myös kietoutuvat yhteen.

– Kokonaisuutena voi puhua kestävyyskriisistä, joka liittyy ekologiseen kestävyyteen ja planeetan rajoihin. Se on iso kokonaisuus, jonka ilmenemismuotoja sekä ilmastonmuutos että luontokato ovat, Kivelä tiivistää.

Suuret helpompi hahmottaa

Suomessa monille on tuttua keräykset saimaannorpan suojelemiseksi, samoin Suomessa erittäin uhanalaista sutta puolustetaan näkyvästi. Kivelä huomauttaa, että se osin kuvastaa luonnon monimuotoisuuden suojelun haastetta.

– Ihmisten on helpompi hahmottaa suuria eläimiä. Jos ajattelee luonnon monimuotoisuutta, nisäkkäiden lisäksi tärkeitä ovat myös hyönteiset, hämähäkit ja nilviäiset. Helposti unohdamme, että nämä ötökät, joilla ei ole samaistumisarvoa, ovat kriittisen tärkeitä kestävyyden ja ekosysteemien kannalta.

Pölyttäjien katoamiseen on EU:n tasolla tosin jo puututtu, kun niiden katoamiseen liitettyjä ympäristömyrkkyä on kielletty. Pölyttäjät liittyvät olennaisesti myös maatalouteen, joka näyttelee luontokadossa ja monimuotoisuuden katoamisessa merkittävää roolia.

– On paradoksaalista, että tehotuotanto on tehotonta. Suurin ruokahävikki tulee siitä, että syötämme tuotantoeläimille valtavat määrä syömäkelpoista ruokaa, jonka voisimme itse syödä, Kivelä sanoo.

Hän nostaa esiin, että maailmanlaajuisesti peräti 80 prosenttia pelloista on rehupeltoja, joilla tuotetaan ruokaa tuotantoeläimille. Ne puolestaan päätyvät ihmisten lautasille. Kaikesta maailman nisäkkäiden biomassasta tuotantoeläimet muodostavatkin enemmistön. Kivelä kuvaa tätä keskellä huonetta seisovaksi elefantiksi.

– Jos ei ole valmis myöntämään sitä, silloin puhuu ohi aiheen, kun puhuu kestävyystoimenpiteistä. Jos luonnonvaraisten eläinten osuudeksi jää muutama prosentti biomassasta, se on liian vähän. Pitäisi olla enemmän villieläimiä ja tilaa villille luonnolle

Siksi on tärkeä kysymys, mitä ihmisten lautasilla on. Jos sillä on brasilialaista nautaa, sen alta on hakattu Amazonin sademetsiä. Sademetsää kaatuu myös soijan takia, millä puolestaan ruokitaan tuotantoeläimiä. Ja kuten Kivelä kuvaa, rehupeltojen lisäksi tuotantoeläinten lannan määrä on ongelma. Kun sitä levitetään pelloille, ravinteita valuu ojia pitkin vesistöihin, jotka rehevöityvät. Se puolestaan tuhoaa meriluonnon monimuotoisuutta.

Korona vakava signaali

Luontokatoon liittyy myös maailmaa runteleva koronakriisi. Kivelä tiivistää, että korona on vakava signaali luontokadosta.

– Kun olemme liian läheisissä tekemisissä luonnon kanssa ja sille on vähemmän tilaa, silloin zoonoosit eli eläinperäiset taudit tarttuvat ihmisiin. Toki tehoeläintuotannossa on sama nopean leviämisen riski.

Tanskassa esimerkiksi tapettiin kaikki turkistarhoilla olevat minkit, kun niiden pelättiin levittävän koronan mutaatiota.

Ratkaisu pahenevalle luontokadolle on sinänsä yksinkertainen.

– Elintapojemme tulisi olla kestäviä, jotta luonto ei heikentyisi toimiemme johdosta. Siinä myös metsätalous on iso tekijä. Suomessa suurin osa uhanalaisista lajeista on metsissä.

– Perinteinen luonnonsuojelu, suojelualueiden lisääminen, ennallistaminen. Yksinkertaista on sanoa, että lajeille tarvitaan riittävästi elinympäristöä, Kivelä sanoo.

Hän nostaa esiin, että Suomessa ja EU:ssa tehdään jo perinteistä luonnonsuojelutyötä virallisella tasolla eli perustetaan uusia suojelualueita.

– Se ei ole kauhean seksikästä, mutta se on juuri sitä, mitä pitää tehdä. Meidän pitää jättää tilaa muulle luonnolle.

Mistä optimismi

Luontokatoa koskevat uutiset ovat lähes aina ahdistavia. Miten säilyttää kaiken keskellä optimismi? Kivelä aloittaa vastauksensa tiivistämällä, että tilanne on hälyttävä. Mutta asialle voi myös tehdä vielä paljon.

– Tämä hallitus on tehnyt historialliset korotukset luonnonsuojelun määrärahoihin. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että joka vuosi lisätään sata miljoonaa luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

– Syken biodiversiteettikeskuksen johtaja (Petri Ahlroth) kommentoi, että kun nykyhallitus osoittaa monimuotoisuuden säilyttämiseen niin paljon rahaa, on todennäköistä, että se alkaa pian näkyä [Suomessa] positiivisella tavalla, Kivelä sanoo.

Hän painottaa, että luontokadossa on kyse globaalista ja rakenteellisesta ongelmasta.

– Kansainvälisenä ongelmana se ei katoa.

Mutta on asia noussut myös muualla esiin. Kivelä mainitsee, että EU:lla on uusi biodiversiteettistrategia, jota hänen mukaansa on kiitelty. Asia onkin noussut tärkeämmäksi politiikan prioriteettilistalla.

Vastuu tämänkin kriisin selättämisessä on poliitikoilla, Kivelä linjaa. Omaa vastuuta ei pidä vierittää vapaaehtoisille toimijoille.

– Ei pitäisi olla poliittisena päättäjänä väheksymässä omaa rooliaan ja sysätä vastuuta toisille toimijoille. Kestävyysraamit pitää määritellä politiikassa.

Haastattelun lopuksi Kivelä haluaa vielä painottaa, miksi luontokadosta puhuminen on niin tärkeää.

–  Kaikki muu kestävä kehitys on riippuvainen ympäristöllisestä kestävyydestä. Jos kavennamme esimerkiksi terveyseroja, mutta ekologinen pohja ei ole kunnossa, muukin työ menee helposti hukkaan.

Juttua muokattu 12.2.2021 klo 12.49. Tarkennettu Kivelän kommenttia, miten rehupelloille levitettävä tuotantoeläinten lanta vaikuttaa vesistöihin.

Juttu on korjattu 13.2.2021 klo 10.51. Maailman nisäkkäiden biomassasta suurin osa koostuu tuotantoeläimistä, ei kaikesta biomassasta kuten jutussa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin. Syken biodiversiteettikeskuksen johtaja on Petri Ahlroth, ei Leif Schulman.

Lue lisää: Hanna Sarkkinen: Tuhoamalla luonnon ihminen tuhoaa myös itsensä

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään