Jussi Halla-ahon poliittinen vaikutusvalta on ollut tähän mennessä suurimmillaan vuonna 2015. Hän sai ensin perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta vapaat kädet muotoilla puolueen maahanmuuttopoliittisen ohjelman vaaleihin. Kevään 2015 hallitusneuvotteluissa Halla-ahon nuiva ohjelma siirtyi hallitusohjelman pohjaksi.
Sisäministeriön tiistaina julkaisema selvitys vuosien 2015–2019 maahanmuuttopolitiikasta vahvisti, että turvapaikanhakijoiden asemaa heikennettiin monella tavalla. Suomeen myös synnytettiin paperittomien väliinputoajaryhmä.
Kansainvälistä suojelua hakeneiden tilanne on heikentynyt, mikä oli edellisen hallituksen tavoitekin. Tavoite oli kohti alhaisinta mahdollista kansainvälisen suojelun tasoa. ”Salamitaktiikan” vaikutuksesta turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät välttämättä enää toteudu.
Juha Sipilän hallitus yritti myös tehostaa turvapaikkaprosessia, mutta toisin kävi. Yleisiä valitusaikoja lyhyemmät valitusajat kasvattivat puutteellisten valitusten määrää ja lisäsivät lisäselvitysten tarvetta. Ulkomaalaislaki muuttui yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.
Epäkohdat olivat tiedossa jo lakeja säädettäessä, mutta se ei hallitusta hidastanut. Se oli perussuomalaisten ideologisen kiihkon vanki.
Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia perusteluineen.
Tutkimus on nyt tehty ja ihmisoikeuksien kunnianpalautus aloitettu. Eduskunta aloitti viikko sitten turvapaikanhakijoiden oikeusapu-uudistuksen käsittelyn ja sisäministeriössä on käynnissä monia hankkeita. Yhdessä niistä tavoitteena on ehkäistä sen paperittomien varjoyhteiskunnan syntymistä, jonka edellinen hallitus käynnisti.
Kotimaista maahanmuuttopoliittista keskustelua on viime vuosina ohjannut enemmän populismi kuin faktat, kansanedustaja Veronika Honkasalo totesi viikko sitten. Sekin tuli todistetuksi.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 