Lahden kaupunginvaltuusto vahvisti tammikuussa luottamushenkilöiden ohjeistuksen epäasialliseen käytökseen puuttumisesta. Prosessi oli pitkä, ja sitä siivittivät kaupunginvaltuutettu Elisa Lientolan (vas.) omat kokemukset ahdistelusta itsenäisyyspäivän vastaanotolla.
Muutaman vuoden takaisten tapahtumien seurauksena moni päättäjistä huomasi, että järjestelmä on aika kykenemätön toimimaan, kun jotain tapahtuu.
– Luottamushenkilöillä ei ole työsuojeluvaltuutettuja, Lientola huomauttaa.
Ajatus, että some on vain some, ei ole enää tätä päivää. Uhka on aito.
– Naisryhmyrit saivat tarpeekseen siitä, ettei ohjeistusta ollut aiemmin saatu ja pyysivät valtuuston puheenjohtajistoa tekemään jotain, sillä pitää olla olemassa jokin tapa turvata työskentely valtuutettuna.
Ohjeistus on työkalu siihenkin tilanteeseen, jos asiattomasti käyttäytyneen valtuutetun oma ryhmä on nihkeä toimimaan. Säännöt määrittävät nyt, missä menee asiallisen käytöksen raja. Ainakaan siihen ei voi jatkossa vedota, ettei tiennyt. Sen lisäksi ohjeessa on toimintamalli, miten törkeyksiin puututaan.
– Häirinnässä rikoslaki ei voi olla käytöksen kultainen kirja. On paljon harmaata aluetta, jossa häirintää esiintyy, Lientola huomauttaa.
Tapahtumien puiminen julkisuuden kautta ei ole uhrin edun mukaista.
Äänestäjien antama mandaatti
ei oikeuta mihin tahansa
Ohjeistus meni valtuustossa selkeästi läpi, mutta kriittisiäkin näkökantoja esitettiin.
– Tekijät uhriutuvat ja väittävät, että käytössäännöt estävät heitä sanomasta mielipidettään. Joillakin päättäjillä on vaikeuksia erottaa asiallinen kritiikki asiattomasta käyttäytymisestä. On päättäjiä, jotka kuvittelevat, että saatuaan äänestäjiltä mandaatin he voivat käyttäytyä miten vain, Lientola kummeksuu.
Hän on tyytyväinen siihen, että nyt on määritelty vastuutahot, joilla on mahdollisuus ja ennen kaikkea velvollisuus puuttua. Ohjeistuksen myötä tulee painetta siihen, että asiattomasti käyttäytyvä erotetaan valtuustoryhmästään tai tehtävistään.
– Prosessi lähtee käyntiin luottamuksellisesti. Se alkaa ja päättyy, ja se myös lopetetaan asiallisesti, Elisa Lientola arvioi hyötyjä.
Hän muistuttaa, että pelkät säännöt eivät vielä auta. Tilanteisiin pitää oikeasti puuttua.
Etätyöskentelyn aika on jossain määrin karsinut tilanteita, joissa fyysistä häirintää voisi tapahtua. Toisaalta asiaton puhe on etäkokouksissa ja sosiaalisessa mediassa osoittautunut helpommaksi kuin kasvotusten.
– Jotkut eivät selkeästi erota, mikä on asiallista ja mikä ei, joten luulen, että äkkiä tullaan tilanteeseen, jossa ohjeistusta päästään testaamaan, Lientola arvioi.
Maailma ei muutu
väistämällä
Elisa Lientola kertoo, miten monen mielestä hänen tapauksessaan oli kyse poliittisesta väkivallasta, jonka tarkoituksena oli hiljentää. Puolentoista vuoden prosessi vaikutti hänen poliittiseen toimintaansa silloin, kun tilanne oli raskaimmillaan.
– Toisaalta se myös sisuunnutti. Ajattelin, että eihän se tällä lailla voi mennä, että rupean väistämään. En usko, että väistämällä maailma muuttuu miksikään. Ei vähemmistöjä voi jättää puolustamatta sen vuoksi, että minua on häiritty, sillä olen kuitenkin aika etuoikeutetussa asemassa, Lientola miettii.
– Ei pidä antaa vihapuheen ja häirinnän voittaa.
Verkkotaitojen
merkitys korostuu
Tämän kevään kuntavaalien tilanne on monella tavalla erilainen kuin neljä vuotta sitten.
Koronan vuoksi ehdokkaat eivät voi tavata kuntalaisia toreilla ja tilaisuuksissa, joten kohtaamiset ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Tämän vuoksi niitä käyttävät alustana myös sellaiset ehdokkaat, jotka eivät ole tottuneet moiseen aiemmin. Tottumattomuudessa on riskinsä, kuten väärinymmärrykset ja turhasta provosoituminen.
Sama koskee äänestäjiä, ja sekin on vielä arvoitus, osaavatko he hakeutua somekampanjoiden ääreen.
Toisaalta myös USA:n presidentinvaalien aikaiset tapahtumat ovat värittäneet yleistä verkkomielialaa. Verkossa ilmapiirin luomiseen osallistuvat käytännössä kaikki käyttäjät.
– Häirintä somessa ei ainakaan ole vähentymään päin, ja asialle ei ole tehty vielä juuri mitään. Se, miltä somessa näyttää, vaikuttaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteeseen, sosiaalista mediaa tutkinut Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski huomioi.
Hän korostaa verkkotaitojen merkitystä eli ymmärrystä esimerkiksi siitä, mihin keskusteluihin kannattaa osallistua, miten oma mielipide rakennetaan ja miten oman näkökulmansa saa ilmaistua.
– Lapset opettelevat näitä koulussa, mutta aikuisilla taidot ei ole aina hallussa. Silloin tulee helposti väärinymmärryksiä ja provosoidutaan sellaisestakin, mikä on ehkä luettu väärin.
Uskin mielestä on todellinen riski, että somehäirintä konkretisoituu oikeassa elämässä.
– Ajatus, että some on vain some, ei ole enää tätä päivää. Uhka on aito. Sosiaalisessa mediassa häirinnän kohteeksi joutuneen pitää hakea apua, hän korostaa.
Epäasiallinen somekäytös voi johdattaa ajattelemaan, että tietyistä asioista ei kannata puhua ja että olisi helpompi vain olla hiljaa. Uskin mielestä vaikeneminen ei ole oikea ratkaisu: tärkeiksi kokemistaan asioista pitää käydä keskustelua.
– Somessa voi käydä asiallisiakin keskusteluja, niihin pitää vain varustautua oikein. Toivon ja rohkaisen, että omaa asiaa ajetaan rakentavasti, Uski kannustaa kuntavaaliehdokkaita.
Uskin edustama Someturva tarjoaa digitaalista palvelua, joka auttaa ratkaisemaan somessa ja muualla netissä kohdattuja ongelmatilanteita.
Kuntaliitto ja puolueet vetoavat vaalirauhan puolesta
Kuntaliitto ja kahdeksan puolueen puoluesihteerit vetoavat vaalirauhan puolesta 9. helmikuuta lähettämässään tiedotteessa. Mukana ovat perussuomalaiset, RKP, vasemmistoliitto, kokoomus, vihreät, kristillisdemokraatit, keskusta ja SDP.
Allekirjoittaneet kertovat sitoutuneensa edistämään vaalirauhaa, mikä tarkoittaa demokraattisten oikeuksien loukkaamatonta ja turvallista toteutumista kaikissa muodoissaan. Lisäksi se tarkoittaa jokaisen vapaata oikeutta kannattaa haluamaansa mielipidettä, äänestää haluamaansa ehdokasta, asettua ehdolle ja äänestää turvallisesti.
”Vaalirauha tarkoittaa sananvapautta, johon sisältyy velvollisuus toisten mielipiteiden ja hyvien tapojen kunnioittamiseen”, vetoomuksessa todetaan.
Puolueet sitoutuvat edistämään turvallista, erilaisia mielipiteitä kunnioittavaa ja loukkaamatonta vaalikampanjointia sekä lupaavat puuttua vaalirauhaa kyseenalaistaviin ilmiöihin:
”Emme hyväksy minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä.”