KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vedyn suurimmat käyttökohteet polttoaineena löytyvät teollisuudesta – liikenteessä rekat ja lentokoneet hyötyvät eniten vedystä

UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin vetytalous alkaa kunnolla näkymään.

UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin vetytalous alkaa kunnolla näkymään. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Päästöttömän vedyn ennakoidaan lyövän läpi teollisuudessa 5-10 vuodessa.

STT–Antti Autio
8.3.2021 17.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Suurimmat mahdollisuudet vedyn käytössä polttoaineena piilevät teollisuudessa, vaikka suurinta huomiota ovat keränneet polttokennoautot.

– Toki liikenne tulee olemaan merkittävä vedyn käyttäjä, mutta tällä hetkellä suurin kiinnostus näyttää olevan teollisuudessa, arvioi Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.

Vetyä saadaan hajottamalla elektrolyysissä vesimolekyyli vedyksi ja hapeksi. Vety ajetaan polttokennon tai kaasuturbiinin läpi, jolloin syntyy energiaa. Vety on täysin päästötöntä. Prosessissa syntyy lisäksi vain vettä. Raaka-ainetta on käytännössä rajattomasti.

Elektrolyysi tarvitsee paljon sähköä, joten päästöttömän vedyn tuotanto nojaa tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaloihin.

Teknologian kehitys suuria volyymejä varten on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Vartiaisen mukaan tällä hetkellä kehitykseen esteenä on se, ettei ole määritelty, millaisia tuki- ja rahoitusehdot ovat ja millaisia teknologioita ne koskevat.

– Tällä hetkellä ollaan koko sektorilla siinä tilanteessa, että tiedetään tästä tulevan iso juttu, mutta on paljon epävarmuutta siitä millaiset (rahoitus)kriteerit tulevat, Vartiainen sanoo.

Myös UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska arvioi, että vetytalouden kehitys on alkuvaiheessa.

– Menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin se alkaa kunnolla näkymään, Ovaska ennustaa.

Teollisuuden pitää tietää jo nyt keinot päästä ilmastotavoitteisiin

EU julkisti kesällä vetystrategiansa, jossa esitettiin jo määrällisiä tavoitteita vedyn käyttämiseksi polttoaineena. Tulevana kesänä EU-komission on tarkoitus esittää asiaa koskevia direktiivejä uusiutuvaa energiaa koskevien ehdotustensa osana. Vuoden loppuun mennessä komissio esittelee kaasudirektiivin uudistamista, mihin vetytalous linkittyy.

– Teollisuuden täytyy tietää jo nyt pitkälti, mitkä ovat ne keinot, millä se selviää 2040-luvun päästövähennystavoitteista, Vartiainen sanoo.

Vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjä ei saisi olla lainkaan.

Myös Ovaskan mukaan sääntelyn pitää olla selvää ennen investointeja, sillä suurten vetylaitosten rakentaminen maksaa helposti satoja miljoonia euroja.

– Teknologia ei ole vielä kypsä, mutta vety on äärettömän mielenkiintoinen alue tulevaisuuden kannalta, hän arvioi.

Suomessa aloitti helmikuussa toimintansa kansallinen vetyklusteri

Suomessa helmikuussa toimintansa aloittaneessa kansallisessa vetyklusterissa on aloitusvaiheessa mukana noin 30 vetytalouden kehittämisen kannalta merkittävää yritystä. Klusterin ohjausryhmän muodostavat ABB:n, Aurelia Turbinesin, Gasgrid Finlandin, Fortumin, Nesteen, SSAB:n, UPM:n ja Wärtsilän edustajat.

Suomessa toimivista teollisuusyrityksistä suurinta huomiota on saanut teräsyhtiö SSAB. Yhtiön mukaan sen Ruotsissa Oxelösundissa sijaitseva tuotantolaitos tuottaa fossiilivapaata terästä markkinoille vuonna 2026. Suomessa SSAB:n Raahen-tehtaalla hiilidioksidipäästöjen on määrä leikkaantua huomattavasti vuodesta 2030 alkaen, kun toinen perinteisistä masuuneista on korvattu valokaariuunilla.

Terästuotanto on yksi eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista toimialoista maailmassa. SSAB:n tavoitteena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia.

Reitti synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin

UPM:n Ovaska kertoo, että yhtiölle suurimmat mahdollisuudet avautuvat liikennepolttoaineista. Hänen mukaansa vihreä vety eli uusiutuvalla energialla tuotettu vety on tulevaisuuden vaihtoehto.

– Tulevaisuudessa se voi olla myös reitti synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin, Ovaska sanoo.

UPM suunnittelee rakentavansa uuden biojalostamon Kotkaan tai Rotterdamiin. Vetytalous liittyy myös biojalostamoihin. Lappeenrannan biopolttoainejalostamon tuotannossa käytetään jo vetyä.

– Sähkön varastointi ja uusituvan energian käyttö on suuressa roolissa tulevaisuudessa, Ovaska arvioi.

Vedyn mahdollistama sähkön varastointi on suuri kysymys, koska tällä hetkellä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaloiden tuottamaa sähköä ei voida Ovaskan mukaan kunnolla varastoida.

Vanhat kaasuputket soveltuvat vedyn kuljettamiseen

Polttokennoilla kulkevat henkilöautot eivät tule olemaan tärkein vedyn käyttökohde liikenteessä. Fortumin Vartiainen sanoo, että maanteiden raskas liikenne ja lentoliikenne tulevat sen sijaan olemaan vedyn suurkäyttäjiä.

Vety on kevyt polttoaine suhteessa energiasisältöön. Se soveltuu näin liikenteeseen, jossa paino on ratkaiseva tekijä. Raskaat akut soveltuvat huonosti rekkoihin ja lentokoneisiin.

Vartiaisen mukaan vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli myös asuntojen lämmityksessä erityisesti Keski-Euroopassa, jossa suuri osa taloista lämpiää maakaasulla.

Uusien vetyputkien ohella vanhat kaasuputket soveltuvat pienin muutoksiin vedyn kuljettamiseen kotitalouksiin ja teollisuuslaitoksiin. Lisäksi on olemassa suuria kaasuvarastoja, joita voidaan käyttää vedyn varastointiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään