KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Luonnontieteitä on väärinkäytetty perusteluna rasismille – Geenitutkija: Tiede ei tue rasistisia väittämiä

Geneettisesti eri ihmisrotuja ei ole olemassa, mutta silti ihmisiä yhä kategorisoidaan muun muassa ihonvärin perusteella, sanoo geenitutkija ja kirjailija Adam Rutherford.

Geneettisesti eri ihmisrotuja ei ole olemassa, mutta silti ihmisiä yhä kategorisoidaan muun muassa ihonvärin perusteella, sanoo geenitutkija ja kirjailija Adam Rutherford. Kuva: Lehtikuva/Stefan Jakubowski

Suomalaisten menestys kestävyysjuoksussa kumoaa stereotypian siitä, että itäafrikkalaiset olisivat geneettisesti parempia juoksijoita.

STT–Milja Rämö
18.3.2021 10.18
ILMOITUS
ILMOITUS

Luonnontieteitä on aiemmin väärinkäytetty perusteluna rasismille, mutta tänä päivänä tiede ei enää tue rasistisia väittämiä. Britannialainen geenitutkija ja kirjailija Adam Rutherford sanoo STT:lle, että genetiikka on osoittanut, että ajatus ihmisroduista ei ole totta.

Rutherford huomauttaa, että moni usein sekoittaa ajatuksen rodusta yhteiskunnallisesti tuotettuna rakenteena ja ajatuksen siitä, että geneettisesti ihmisrotuja ei ole olemassa.

– Molemmat väittämät voivat olla totta samaan aikaan. Rotu on yhteiskunnallisesti tuotettu rakenne, minkä takia se on olemassa, vaikka rotuajattelulle ei ole biologista pohjaa, Rutherford sanoo STT:lle.

Tällä hän viittaa siihen, että vaikka geneettisesti eri ihmisrotuja ei ole olemassa, ihmisiä yhä kategorisoidaan muun muassa ihonvärin perusteella ja ihmisiin liitetään etnisiin taustoihin liittyviä stereotypioita. Monet kokevat rakenteellista rasismia.

Välillä voi kuulla väitteen, että ennakkoluulot esimerkiksi muslimeja kohtaan eivät voi olla rasistisia, koska islam on uskonto.

– Se on totta erittäin kirjaimellisessa merkityksessä, mutta tämä on merkityksetöntä. Kyse on kuitenkin ennakkoluuloista ihmisryhmää kohtaan, Rutherford sanoo.

Hän toteaa, että kuten ihonväri myös uskonto on biologisesti merkityksetön kategoria määritellä ihmisiä. Kategoriat ovat kulttuurisesti tuotettuja.

– Muslimien vastustaminen ei ole merkittävästi erilaista kuin mustien ihmisten rasistinen kohtelu.

”Stereotypiat ovat usein epätosia tai palvelevat vanhoja rasistisia ideologioita”

Tuoreessa kirjassaan Vastaväitteitä rasisteille Rutherford tuo esiin ja haastaa muun muassa kaksi rotuun liittyvää stereotypiaa: mustat ihmiset ovat erityisen urheilullisia ja juutalaiset erityisen älykkäitä. Rutherford sanoo, että niillä ei ole tekemistä etnisyyden tai rodun kanssa.

– Tieteilijöinä meidän tulee katsoa, ovatko väitteet totta. Stereotypiat ovat usein epätosia tai palvelevat vanhoja rasistisia ideologioita, Rutherford sanoo.

Usein kyvykkyys esimerkiksi urheilussa, musiikissa tai tieteissä tuodaan esiin positiivisessa valossa ja stereotypioita toisintavat hyvää tarkoittavat ihmiset. Stereotypioiden toistamisella kuitenkin vahvistetaan vanhoja rasistisia ajatuksia.

Ajatuksella mustista ihmisistä fyysisesti vahvoina oikeutettiin alistamista orjuuteen. Natsit taas käyttivät stereotypiaa juutalaisten älykkyydestä luomaan uhkakuvia ja epäinhimillistämään juutalaisia.

– Yksilöiden ja populaatioiden välisiä kuviteltuja eroja on käytetty oikeuttamaan julmimpia tekoja ihmisen lyhyessä historiassa. Opitut ennakkoluulot ruokkivat kiihkoilua, ja se vääjäämättä jatkuu. Tieteessä on tärkeä tunnistaa ja tutkia biologisen monimuotoisuuden todellisuutta, jotta sitä voidaan ymmärtää ja sen huono jäljitteleminen estää, Rutherford kirjoittaa kirjassaan.

”Juokseminen on epäilemättä jokaisella suomalaisella veressä”

Rutherford tuo esiin stereotypian siitä, että erityisesti itäafrikkalaiset olisivat geenien takia harvinaisen hyviä kestävyysjuoksussa. Erityisesti kenialaiset ja etiopialaiset ovat hallinneet kestävyysjuoksua jo vuosia.

– On totta, että geeneillä ja kehonrakenteella on vaikutusta siihen, onko hyvä kestävyysurheilussa, mutta niitä ominaisuuksia ei yksinomaan ole mustilla ihmisillä tai itäafrikkalaisilla, Rutherford sanoo STT:n haastattelussa.

1900-luvun alussa suomalaiset hallitsivat kestävyysjuoksua. Paavo Nurmi voitti yhdeksän kertaa olympiakultaa ja rikkoi ennätyksiä. Rutherford sanookin, että natsit käyttivät suomalaisten juoksumenestystä todisteena valkoisten ylemmyydestä.

– Juokseminen on epäilemättä jokaisella suomalaisella veressä — Nurmi ja hänen ystävänsä ovat kuin metsäneläimiä — Heidän kunnioitusta herättävät aikansa ovat tapa esittää kiitokset luontoäidille, Rutherford siteeraa kirjassaan 1930-luvun Saksassa esitettyä ajatusta.

Juoksumenestykseen vaikuttaa myös hapenottokyky, jota voi kehittää korkeanpaikan harjoittelulla. Keniassa ja Etiopiassa on sopivaa maastoa harjoittelulle. Rutherford sanoo, että monet muutkin kansat asuvat korkealla merenpinnan yläpuolella. Hän antaa esimerkkinä tiibetiläiset, jotka eivät kuitenkaan näy kestävyysurheilussa.

Rutherfordin mukaan erot johtuvat kulttuureista. Suomalaisten ylivoima päättyi, koska juoksemisen kulttuuri hiipui. Etiopialaisten ja kenialaisten ylivoima johtuu kulttuurista ja esikuvista. Hän mainitsee, että erään tutkimuksen mukaan yksi syy itäafrikkalaiselle juoksuinnolle on se, että menestyvät juoksijat tienaavat rahaa. Juoksijoista tulee kuuluisia ja he kilpailevat ympäri maailmaa.

– Sitä mukaa kun kaivaudutaan syvemmälle ihmisen DNA:han kätkeytyviin tietoihin, tajutaan yhä paremmin, kuinka mutkikas suhde vallitsee biologisen perimän ja ympäristön vaikutuksen välillä, geenitutkija kirjoittaa.

Rotuoppi muotoutui tukemaan poliittista ideologiaa

Ajatus eri ihmisroduista alkoi muodostua 1700-luvun tiedeyhteisössä. Rutherford sanoo, että rotuopin tarkoitus oli palvella poliittista ideologiaa, jonka tavoitteena oli laajentaa Euroopan vaikutusvaltaa.

– Idea ei kehittynyt Euroopan vaikutusvallan laajenemisen ja kolonialismin rinnalla. Tieteilijät muotoilivat sitä tukeakseen poliittista ideologiaa, Rutherford sanoo.

Aikanaan ihmisiä eri rotuihin luokittelevat eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kuinka paljon rotuja olisi. Yhteisymmärrys kuitenkin löytyi siitä, että valkoiset eurooppalaiset nähtiin hierarkiassa ylempiarvoisina.

– Miksi ajatus pysyi hengissä, johtuu mielestäni ihmisten luontaisesta tarpeesta luokitella ihmisiä tai ylipäätään mitä tahansa, Rutherford sanoo.

– Luokittelu perustui ensisijaisesti pigmenttiin (ihonväriin), joka on yksi selkeimmistä fyysisistä ominaisuuksista. On kuitenkin käynyt ilmi, ja olemme tienneet tämän vain muutaman vuosikymmenen, että pigmentti on kamala tapa luokitella ihmisiä.

Luonnontieteiden maailmassa tieteilijöitä kehotetaan jättämään poliittiset ja kulttuuriset kysymykset sivuun ja puhumaan vain datasta ja tuloksista.

– Mielestäni se on väärin. Mielestäni se on myös historiallisesti väärin. Esimerkiksi rotuopillinen luokittelu on palvellut poliittista Euroopan laajentumista edistävää ideologiaa, Rutherford sanoo.

– Velvollisuutemme on kiistää tieteellisen tutkimustyön vääristeleminen, varsinkin jos sitä käytetään ennakkoluulojen oikeuttamiseen, geenitutkija kirjoittaa kirjassaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

Viime viikon 25¿000 kiinteistöpalvelualalla toimivan lakko oli yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajien lakoista, sanoo PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne. Torstaina alkaa entistä suurrempi lakko, jos sopimusta ei synny.

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään