Einari tohkeissaan totesi, ”että mihin tämä maailma menee, kun marraskuun alkupuolella Kainuun pohjoisosassa pensaissa on silmut. Ne on jo niin suuret, että kohta puhkeaa lehti! On ne nuo ilmat häränpyllyä heittäneet”.
Kovasti ovat säät täällä Kainuussakin vaihdelleet. Sateet ovat lähes aina rankkasateita. Sade tulee nykyisin vaakatasossa ja välillä valtoimenaan kuin joku käsisuihkua pyörittelisi. Tuulet puhaltelevat puuskittain jopa myrskylukemissa. Kesän tulvat jatkuivat alkutalveen aiheuttaen tuntuvia vahinkoja.
Säiden muutokset ovat nähtävissä ympäri maailman. Jollakin alueella maanvyöryt hautaavat talot ja niiden asukkaat. Toisaalla taas tulvat vievät kaiken. Hirmumyrskyt vuorottelevat niin tiuhaan, että myrskyjen nimenantajat ovat joutuneet vuorotyöhön. Ilmaston lämpeneminen jatkuu ja tuo mukanaan yhä uusia uhkia koko maapallolle. Lämpeneminen vaikuttaa kuivuuden lisääntymiseen, ja sen myötä metsäpalot yltyvät ja kylmän veden eliöt kärsivät tästä. Meillä esimerkiksi muikku on vaarassa, jos vesien lämpeneminen on pysyvää.
Sää on hetkellinen säätila ja voi vaihdella vuorokauden aikana suuresti, kun taas ilmasto on keskiarvo suuresta määrästä näitä hetkellisiä säätiloja. Se on tilastollinen käsite. Ilmasto on lämmennyt tuntuvasti koko 2000-luvun. Vuosi 2020 on merkittävä todiste tästä, kun se myös Suomessa noteerattiin koko mittaushistorian lämpimimmäksi. Siperiassa hätyyteltiin neljänkymmenen asteen lämpötiloja viime kesänä.
Lämpenemisen voimistuminen mahdollistaa sen, että pienikin muutos aiheuttaa suuren vaikutuksen ympäristössä. Ilmiötä kutsutaan keikahduspisteeksi. Tämä keikahduspiste voi tapahtua Grönlannin ja muiden jäätiköiden sekä ikiroudan sulamisesta.
Näitä keikahduspisteitä on joidenkin tutkijoiden mukaan kymmenkunta. Ne aiheuttavat ketjureaktioita. Kun ikirouta sulaa, siitä vapautuu metaania. Se on hiilidioksidin kanssa merkittävin kasvihuonekaasu, ja ne lisäävät maapallon lämpenemistä. Tämä vaikuttaa taas siihen, että jäävuoret sulavat entistä enemmän, mikä lisää mereen makeaa vettä, joka voi aiheuttaa sen, että Golfvirta heikkenee.
Koronakriisi on kurittanut monella tavalla koko maapallon väestöä. Pandemia sulkee yhteiskuntia estäen tavallisen arjen vieton. Ystävien tapaamiset ovat jumissa. Sosiaaliset suhteet ovat estyneet lähes kokonaan.
Vaikeuksien kautta tieteentekijät ympäri maailman ovat kehittäneet rokotteen tähän viheliäiseen koronaan. Toivottavasti koronakriisi on valmistellut maaperää sille, että ihmiskunta pystyy irtautumaan ahneuden paheista. Ilmastokriisi ei odota, vaan se pahenee pahenemistaan. Toivottavasti kykenemme yhdessä pyyteettömään toimintaan ilmastokriisin torjumiseksi maailmanlaajuisesti. Ahneuteen ei ole enää varaa.
Jouko Huhta
Suomussalmi
uutiskirje 
