KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sunnuntaivieras: RoundUp- rikkakasvihävite, jolle globaali riistomaatalous rakentuu, on todettu myrkylliseksi myös ihmiselle

Lotta Laaksonen.

Lotta Laaksonen. Kuva: Madelén Wildhaber

Glyfosaatti on 2000-luvun DDT, mutta onko maailman politiikalla enää voimaa vetää tuotteita pois markkinoilta, kysyy Lotta Laaksonen. Hän on juuri laittanut liikkeelle adressin, jossa vaaditaan glyfosaattia pois vähittäiskaupasta ja kuntien viheryksikköjen käytöstä.

Lotta Laaksonen
18.4.2021 7.00
Fediverse-instanssi:

Maailman luonnon monimuotoisuus on uhattuna erittäin vakavassa mittakaavassa. Meressä on enää kymmenen prosenttia petokaloista, tutuista lintulajeista on tullut uhanalaisia, pölyttäjähyönteisten määrä on romahtanut, kaikista nisäkkäistä villieläimiä on jäljellä neljä prosenttia. On lukuisia merkkejä siitä miten luonto on ajautumassa kohti kulminaatiopistettä, josta ei ole paluuta entiseen. Merkittävin tekijä kaikista lajikatoa aiheuttavista syistä on elinympäristöjen häviäminen monokulttuurin vuoksi.

Hiili, vety, typpi, happi ja fosfori – ovat rakennuspalikoita moneen elolliseen. Tästä ryhmästä löytyy niin peltojemme pääravinteet kuin veden valmistusaineet. Ihminen on oppinut muovaamaan alkuaineista monenlaisia palapelejä. Näistä palikoista ihminen on laboratorioissaan muovannut yhdisteen, joka tuhoaa kasvin aineenvaihdunnan ja vioittaa sen hengettömäksi. C3H8NO5P -yhdiste ei esiinny luonnossa ja sen vaikutukset luontoon on tuhoisat. Tämä aineenvaihdunta mekanismi esiintyy kasvien lisäksi suurella osalla mikrobeista, joten yhdisteellä on tappava vaikutus moniin pieneliöihin niin maaperässä, vesistöissä, kuin meidän omassa suolistossamme. Tämän yhdisteen nimi on glyfosaatti – tunnetummin kaupan hyllyltä löytyvä tuotemerkki RoundUp-rikkakasvihävite.

Uusi tutkimus todistaa myrkyn haitallisuutta ihmiselle

Turun yliopistossa on tehty maailmalla arvostettua, korkeatasoista glyfosaattitutkimusta. Tällaista tutkimusta ei voitaisi toteuttaa Brasiliassa, Yhdysvalloissa tai monissa muissakaan maissa, sillä niin tutkijat, kuin tutkimustulokset olisivat vaarassa. Mittakaavana teon rohkeudelle on tosiasia, että nyt sohimme satojen miljardien bisnestä ja systeemiä, johon koko globaali riistomaatalous pohjaa. Glyfosaattimyrkyn ympärille luotuun rakenteeseen on linkittynyt mittaamaton määrä kalustoa, työpaikkoja, yhtiöitä, tehtaita, kaivoksia, geenimanipulointiin laitettuja resursseja unohtamatta ja aihe koskee kaikkien maailman valtioiden maatalouspolitiikkaa.

Suomalainen tutkimus on kohtalaisen turvassa vaikutteilta ja tänäkin keväänä on saatu merkittäviä uusia tuloksia esiin. Tutkimusryhmä on avannut uudella tavalla aineen haitallisuutta ihmiselle. Kuten aiemmin mainitsin, glyfosaatti tuhoaa kasvien lisäksi myös mikrobeja. Myrkky matkaa lähes muuntumattomana ihmisen ruoansulatusjärjestelmän läpi, jolloin meille elintärkeää suolistomikrobistoa kuolee myrkyn vaikutuksesta. Dosentti Marjo Helanderin johdolla toteutettu tutkimus osoittaa että yli puolet suolistomme yleisimmistä bakteereista on potentiaalisesti sensitiivisiä glyfosaatille.

Monenlaiset suolistoon liittyvät ongelmat ovat yleistyneet radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. Suuret yhtiöt pyrkivät aktiivisesti osoittamaan, että yhteyttä kasvimyrkkyjen ja sairauksien välillä ei ole. Suomalainen tutkimus pureutuu juuri näihin haittoihin.

Miten myrkky päätyy kehoomme?

Siitä huolimassa, että rikkakasvihävitepullon kyljessä väitetään hajoamisajaksi 2 viikkoa, se kiertää luonnossamme vuosia vahingoittaen kasveja ja mikrobistoa ajansaatossa. Luken tutkimuksessa on otettu näytteitä 18 peltoalueelta Lounais-Suomessa ja Hämeessä. Melkein kaikista tutkituista maista on löytynyt glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta. Sitä saattaa olla jopa 2–3 kiloa hehtaaria kohden. Määrällisesti jäämät ovat suuria, sillä suorakylvössä maahan laitetaan vuosittain tai joka toinen vuosi glyfosaattia noin 1–2 kiloa hehtaarilla. Tämä kertoo siitä, että jäämät pysyvät maassa vuosia ja tämä on myös osoitettu maanäytetutkimuksissa pelloilta, joissa glyfosaatin käyttö on lopetettu.

Haitallisinta meidän suomalaisten kannalta lienee muualla Euroopassa hyväksytty viljan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla. Tämä tarkoittaa valmiille viljalle tehtävää ruiskutusta, joka tappaa kasvin ja edesauttaa viljan kuivumista suoraan peltoon. Tässä käsittelyssä jäämien määrä viljatuotteissa on huomattavat suuri. Suomessa myllyt eivät ota vastaan pakkotuleennutettua viljaa, joten suomalaisesta viljasta leivottu leipä on turvallista syödä. Suosi siis suomalaista!

Vaikka omat säädöksemme ovat tiukempia, maailman mittakaavassa olemme samassa veneessä. GMO-rehuviljan kasvatuksen alta poltetaan Brasiliassa vuosittain tuhansia hehtaareja sademetsää, sillä siellä GMO-säännökset ovat löyhemmät. Brasilialaista kananrehua kuljetetaan markkinoille myös Suomeen. Lisäksi Brasiliassa kasvatettua lihaa myydään halvalla. Maailman keuhkoja tuhotaan epätoivoista vauhtia ja se vaikuttaa myös meidän peräpohjolan elämään ja myös meidän suomalaisten kulutusvalinnat saattavat tukea sademetsien hävittämistä.

Ihminen on kehittänyt historiassaan hyvin epäonnistuneita myrkkyjä, DDT yhtenä esimerkkinä. Glyfosaatti on 2000-luvun DDT, mutta onko enää maailman politiikalla voimaa vetää tuotteet markkinoilta? Glyfosaatin takana vaikuttavat niin merkittävät globaalit markkinavoimat, että sen saaminen pois käytöstä tuntuu vuoren siirtämiseltä. Itse asiassa sama Monsanto-yhtiö, joka on glyfosaatin takana, oli myös DDT:n ja Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -myrkyn tuottaja. Molemmat myrkyt ovat aiheuttaneet merkittäviä kehityshäiriöitä ihmisille.

Ratkaisu

Onko ristiriitaista vaatia ruokaa koko väestölle ja yhtä aikaa eroon pääsyä glyfosaattirikkakasvihävitteestä, jonka kuitenkin luvataan takaavan ruokaa kaikille monokulttuurisen viljelyn helpottuessa? Vastaan ei. Teollisuus ja markkinavoimat näin saattavat väittää, mutta todellisuudessa koko väestön ruokaturvan takaaminen ei vaadi glyfosaatin käyttöä.

Maailman pinta-ala riittää hyvin nykyisen väestömäärän ruokkimiseen ottamalla samalla huomioon villin luonnon tarpeet ja maapallon keuhkojen, eli metsien voinnin. Agroforestry, luomu, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, lihankulutuksen vähentäminen ja paikallisuuden priorisointi tukevat todellista kestävää hyvinvointia. Näiden periaatteiden toteuttaminen luo monimuotoisuutta, tarjoaa tervettä elintilaa eliöille, vapauttaa maankäyttöä ja vähentää maanosien välistä rahtia.

Erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota agroforestryyn maailmanlaajuisena vaihtoehtona monokulttuurille. Agroforestryssa viljellään puurivejä peltokaistojen väleissä ja tämä metodi Stephen Briggsin tekemän pitkäaikaisen brittiläistutkimuksen mukaan lisää alueen tuottoa jopa 40 prosentilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Olen laittanut liikkeelle adressin, jossa vaaditaan glyfosaatti pois vähittäiskaupasta ja kuntien viheryksikköjen käytöstä. Osaamattomissa käsissä myrkkyä leviää ympäristöön täysin hallitsemattomasti. Adressi laitetaan liikkeelle ensi viikolla. Aiheesta on myös juuri tehty Glyfosaatti-niminen Ville Riipisen ohjaama lyhytdokumenttielokuva, jossa haastatellaan Marjo Helanderin lisäksi professori Kari Saikkosta. Dokumenttielokuva löytyy YouTube ja Vimeo mediatoistopalveluista.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset