KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sunnuntaivieras: RoundUp- rikkakasvihävite, jolle globaali riistomaatalous rakentuu, on todettu myrkylliseksi myös ihmiselle

Lotta Laaksonen.

Lotta Laaksonen. Kuva: Madelén Wildhaber

Glyfosaatti on 2000-luvun DDT, mutta onko maailman politiikalla enää voimaa vetää tuotteita pois markkinoilta, kysyy Lotta Laaksonen. Hän on juuri laittanut liikkeelle adressin, jossa vaaditaan glyfosaattia pois vähittäiskaupasta ja kuntien viheryksikköjen käytöstä.

Lotta Laaksonen
18.4.2021 7.00

Maailman luonnon monimuotoisuus on uhattuna erittäin vakavassa mittakaavassa. Meressä on enää kymmenen prosenttia petokaloista, tutuista lintulajeista on tullut uhanalaisia, pölyttäjähyönteisten määrä on romahtanut, kaikista nisäkkäistä villieläimiä on jäljellä neljä prosenttia. On lukuisia merkkejä siitä miten luonto on ajautumassa kohti kulminaatiopistettä, josta ei ole paluuta entiseen. Merkittävin tekijä kaikista lajikatoa aiheuttavista syistä on elinympäristöjen häviäminen monokulttuurin vuoksi.

Hiili, vety, typpi, happi ja fosfori – ovat rakennuspalikoita moneen elolliseen. Tästä ryhmästä löytyy niin peltojemme pääravinteet kuin veden valmistusaineet. Ihminen on oppinut muovaamaan alkuaineista monenlaisia palapelejä. Näistä palikoista ihminen on laboratorioissaan muovannut yhdisteen, joka tuhoaa kasvin aineenvaihdunnan ja vioittaa sen hengettömäksi. C3H8NO5P -yhdiste ei esiinny luonnossa ja sen vaikutukset luontoon on tuhoisat. Tämä aineenvaihdunta mekanismi esiintyy kasvien lisäksi suurella osalla mikrobeista, joten yhdisteellä on tappava vaikutus moniin pieneliöihin niin maaperässä, vesistöissä, kuin meidän omassa suolistossamme. Tämän yhdisteen nimi on glyfosaatti – tunnetummin kaupan hyllyltä löytyvä tuotemerkki RoundUp-rikkakasvihävite.

Uusi tutkimus todistaa myrkyn haitallisuutta ihmiselle

Turun yliopistossa on tehty maailmalla arvostettua, korkeatasoista glyfosaattitutkimusta. Tällaista tutkimusta ei voitaisi toteuttaa Brasiliassa, Yhdysvalloissa tai monissa muissakaan maissa, sillä niin tutkijat, kuin tutkimustulokset olisivat vaarassa. Mittakaavana teon rohkeudelle on tosiasia, että nyt sohimme satojen miljardien bisnestä ja systeemiä, johon koko globaali riistomaatalous pohjaa. Glyfosaattimyrkyn ympärille luotuun rakenteeseen on linkittynyt mittaamaton määrä kalustoa, työpaikkoja, yhtiöitä, tehtaita, kaivoksia, geenimanipulointiin laitettuja resursseja unohtamatta ja aihe koskee kaikkien maailman valtioiden maatalouspolitiikkaa.

Suomalainen tutkimus on kohtalaisen turvassa vaikutteilta ja tänäkin keväänä on saatu merkittäviä uusia tuloksia esiin. Tutkimusryhmä on avannut uudella tavalla aineen haitallisuutta ihmiselle. Kuten aiemmin mainitsin, glyfosaatti tuhoaa kasvien lisäksi myös mikrobeja. Myrkky matkaa lähes muuntumattomana ihmisen ruoansulatusjärjestelmän läpi, jolloin meille elintärkeää suolistomikrobistoa kuolee myrkyn vaikutuksesta. Dosentti Marjo Helanderin johdolla toteutettu tutkimus osoittaa että yli puolet suolistomme yleisimmistä bakteereista on potentiaalisesti sensitiivisiä glyfosaatille.

Monenlaiset suolistoon liittyvät ongelmat ovat yleistyneet radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. Suuret yhtiöt pyrkivät aktiivisesti osoittamaan, että yhteyttä kasvimyrkkyjen ja sairauksien välillä ei ole. Suomalainen tutkimus pureutuu juuri näihin haittoihin.

Miten myrkky päätyy kehoomme?

Siitä huolimassa, että rikkakasvihävitepullon kyljessä väitetään hajoamisajaksi 2 viikkoa, se kiertää luonnossamme vuosia vahingoittaen kasveja ja mikrobistoa ajansaatossa. Luken tutkimuksessa on otettu näytteitä 18 peltoalueelta Lounais-Suomessa ja Hämeessä. Melkein kaikista tutkituista maista on löytynyt glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta. Sitä saattaa olla jopa 2–3 kiloa hehtaaria kohden. Määrällisesti jäämät ovat suuria, sillä suorakylvössä maahan laitetaan vuosittain tai joka toinen vuosi glyfosaattia noin 1–2 kiloa hehtaarilla. Tämä kertoo siitä, että jäämät pysyvät maassa vuosia ja tämä on myös osoitettu maanäytetutkimuksissa pelloilta, joissa glyfosaatin käyttö on lopetettu.

Haitallisinta meidän suomalaisten kannalta lienee muualla Euroopassa hyväksytty viljan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla. Tämä tarkoittaa valmiille viljalle tehtävää ruiskutusta, joka tappaa kasvin ja edesauttaa viljan kuivumista suoraan peltoon. Tässä käsittelyssä jäämien määrä viljatuotteissa on huomattavat suuri. Suomessa myllyt eivät ota vastaan pakkotuleennutettua viljaa, joten suomalaisesta viljasta leivottu leipä on turvallista syödä. Suosi siis suomalaista!

Vaikka omat säädöksemme ovat tiukempia, maailman mittakaavassa olemme samassa veneessä. GMO-rehuviljan kasvatuksen alta poltetaan Brasiliassa vuosittain tuhansia hehtaareja sademetsää, sillä siellä GMO-säännökset ovat löyhemmät. Brasilialaista kananrehua kuljetetaan markkinoille myös Suomeen. Lisäksi Brasiliassa kasvatettua lihaa myydään halvalla. Maailman keuhkoja tuhotaan epätoivoista vauhtia ja se vaikuttaa myös meidän peräpohjolan elämään ja myös meidän suomalaisten kulutusvalinnat saattavat tukea sademetsien hävittämistä.

Ihminen on kehittänyt historiassaan hyvin epäonnistuneita myrkkyjä, DDT yhtenä esimerkkinä. Glyfosaatti on 2000-luvun DDT, mutta onko enää maailman politiikalla voimaa vetää tuotteet markkinoilta? Glyfosaatin takana vaikuttavat niin merkittävät globaalit markkinavoimat, että sen saaminen pois käytöstä tuntuu vuoren siirtämiseltä. Itse asiassa sama Monsanto-yhtiö, joka on glyfosaatin takana, oli myös DDT:n ja Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -myrkyn tuottaja. Molemmat myrkyt ovat aiheuttaneet merkittäviä kehityshäiriöitä ihmisille.

Ratkaisu

Onko ristiriitaista vaatia ruokaa koko väestölle ja yhtä aikaa eroon pääsyä glyfosaattirikkakasvihävitteestä, jonka kuitenkin luvataan takaavan ruokaa kaikille monokulttuurisen viljelyn helpottuessa? Vastaan ei. Teollisuus ja markkinavoimat näin saattavat väittää, mutta todellisuudessa koko väestön ruokaturvan takaaminen ei vaadi glyfosaatin käyttöä.

Maailman pinta-ala riittää hyvin nykyisen väestömäärän ruokkimiseen ottamalla samalla huomioon villin luonnon tarpeet ja maapallon keuhkojen, eli metsien voinnin. Agroforestry, luomu, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, lihankulutuksen vähentäminen ja paikallisuuden priorisointi tukevat todellista kestävää hyvinvointia. Näiden periaatteiden toteuttaminen luo monimuotoisuutta, tarjoaa tervettä elintilaa eliöille, vapauttaa maankäyttöä ja vähentää maanosien välistä rahtia.

Erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota agroforestryyn maailmanlaajuisena vaihtoehtona monokulttuurille. Agroforestryssa viljellään puurivejä peltokaistojen väleissä ja tämä metodi Stephen Briggsin tekemän pitkäaikaisen brittiläistutkimuksen mukaan lisää alueen tuottoa jopa 40 prosentilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Olen laittanut liikkeelle adressin, jossa vaaditaan glyfosaatti pois vähittäiskaupasta ja kuntien viheryksikköjen käytöstä. Osaamattomissa käsissä myrkkyä leviää ympäristöön täysin hallitsemattomasti. Adressi laitetaan liikkeelle ensi viikolla. Aiheesta on myös juuri tehty Glyfosaatti-niminen Ville Riipisen ohjaama lyhytdokumenttielokuva, jossa haastatellaan Marjo Helanderin lisäksi professori Kari Saikkosta. Dokumenttielokuva löytyy YouTube ja Vimeo mediatoistopalveluista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään