Ilmastokriisin vaikutuksista maailman ruuantuotantoon saatiin uutta tietoa Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkijaryhmän julkaisusta One Earth -tiedelehdessä perjantaina.
– Kasvihuonekaasujen nopea ja hallitsematon kasvu saattaa johtaa siihen, että vuosisadan loppuun mennessä yli kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan, vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä Kummu sanoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.
Sademäärän muutokset, kuivuus ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasian sekä Afrikan poikki ulottuvan Sahelin alueen ruoantuotantoa. Kummankin alueen kyky sopeutua muuttuviin kasvuolosuhteisiin on jo nyt alhainen.
Artikkelin toinen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Matias Heino kertoo, että nykyinen ravinnontuotanto on kehittynyt pitkän ajan kuluessa melko vakaissa ilmasto-olosuhteissa sen jälkeen, kun ilmasto alkoi hiljalleen lämmetä edellisen jääkauden jälkeen.
– Kasvihuonekaasujen jatkuva ja nopea kasvu voi tulevaisuudessa luoda olosuhteet, joihin ravintokasvien viljely ja karjankasvatus eivät ehdi tai kykene sopeutua.
Uusi käsite turvallinen ilmastoalue
Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmastotekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuuden – muutosta ruoantuotantoalueilla.
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. He arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyssä ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatuksessa huomioiden samalla yhteiskuntien kyvyn sopeutua muutokseen.
Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, joista 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.
Pahimmassa tilanteessa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
Tundra häviäisi kokonaan
Ilmastokriisi vaikuttaa dramaattisesti siihen, miltä metsäinen Suomi tulevaisuudessa näyttää. Vaikka hiilidioksidipäästöt saataisiin kuriin, tutkijat arvioivat havumetsävyöhykkeen alan kutistuvan 18 miljoonasta neliökilometristä 14,8 miljoonaan neliökilometriin vuoteen 2100 mennessä.
Mikäli päästöjä ei saada kuriin, vyöhyke kutistuisi noin 8 miljoonaan neliökilometriin, ja Suomesta havumetsävyöhyke katoaisi lähes kokonaan.
Tutkijoiden mukaan tundralle käy vielä huonommin. Sen arvioidaan katoavan maailmasta käytännössä kokonaan, mikäli ilmastokriisiä ei saada hallintaan. Vastaavasti trooppisten lehtimetsäalueiden ja trooppisten aavikoiden määrän ennustetaan kasvavan.
Kummu pitää erityisen huolestuttavana aavikkoalueiden lisääntymistä maailmanlaajuisesti 60 miljoonasta neliökilometristä jopa 64 miljoonaan neliökilometriin. Tämä tarkoittaa monen tärkeän ekosysteemin katoamista sekä ruoantuotannon vaikeutumista monilla alueilla.
– Tutkimuksemme vahvistaa aiemmista tutkimuksista saadun tiedon, jonka mukaan maapallon lämpeneminen yli 1,5–2 asteen johtaa laajoihin ja dramaattisiin muutoksiin ympäristössä, ekosysteemeissä ja siten myös maailman ravinnontuotannossa, Heino muistuttaa.
lehti 