KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Äänikirjat saattavat yksinkertaistaa kirjallisuutta

Kirjailija Emmi Itäranta kuuntelee itsekin äänikirjoja ja toivoo, että tekijänoikeuskorvaukset saadaan kuntoon.

Kirjailija Emmi Itäranta kuuntelee itsekin äänikirjoja ja toivoo, että tekijänoikeuskorvaukset saadaan kuntoon. Kuva: Liisa Takala

Äänikirjojen helppo saatavuus mahdollistaa entistä laajemman kirjallisuuden kuluttamisen, mutta samalla se leikkaa kirjailijoiden toimeentuloa ja saattaa vaikuttaa kirjallisuuden laatuun.

Anni-Helena Leppälä
5.6.2021 14.00

Emmi Itäranta

Syntynyt 1976.
Asuu Canterburyssä.
Julkaissut kolme kirjaa.
Esikoisteos Teemestarin kirja on käännetty yli 20 kielelle.

Britannian Canterburyssa asuva kirjailija Emmi Itäranta kuuntelee itsekin äänikirjoja ja sanoo, että niillä on tiettyä lisäarvoa, vaikkei niistä juuri rahaa kirjailijoiden taskuun valukaan.

– Lähtökohtaisesti näen äänikirjan ja painetun kirjan erilaisina asioina. Vaikka äänikirjassa on täsmälleen sama teksti kuin alkuperäisessä kirjassa on kuunteleminen kokemuksena ihan erilainen, hän sanoo.

Kirjailijan omaan kirjoittamiseen äänikirjat ovat alkaneet vaikuttaa vasta äskettäin. Aiempien teosten kohdalla äänikirjoilla oli niin pieni osa kirjamarkkinoista, että ajatus ei tullut mieleen.

– Kolmas kirjani Kuunpäivän kirjeet julkaistiin yhtäaikaisesti myös äänikirjana, sen jälkeen olen huomannut uutta pidempää aloitellessa miettiväni, että toimiiko teksti myös kuunneltuna.

Olen huomannut uutta pidempää aloitellessa miettiväni, että toimiiko teksti myös kuunneltuna.On mahdollista, että äänikirja ja painettu kirja lähtevät eri suuntiin.

Itäranta ei näe mitään väärää ajatuksessa, että kirjailija miettii kirjoittaessaan voiko tekstiä myös kuunnella.

– Huomaan kuitenkin pohtivani sitä, että päädynkö yksinkertaistamaan omaa tekstiäni tai luopumaan siellä jostakin, jos mietin liikaa sitä, että toimiiko tämä myös ääneen luettuna. Siinä, että haluaa ajatella tekstiään ääneen lukemisen kautta, ei ole mitään vikaa, mutta jos se alkaa rajoittaa omaa tapaa tai ilmaisua, niin se ei enää ole hyvä juttu.

Mikäli kirjailijat ja kustantamot alkavat ajatella liikaa sitä, voiko teoksesta tehdä äänikirjan, saattaa sillä olla vaikutusta siihen, miten kirjoitetaan ja mitä halutaan julkaista. Äänikirjana toimivat parhaiten juonivetoiset tarinaan keskittyvät kirjat, joissa ei ole paljon sijaa kokeilemiselle tai viipyilylle.

– Kirjallisuuden sisällöt saattavat yksinkertaistua, jos kustantamot haluavat julkaista vain äänikirjoina toimivaa kirjallisuutta, Itäranta sanoo.

Eri kokemus

Äänikirjalla kuitenkin on myös lisäarvoa, sillä niihin saattavat tarttua myös ihmiset, jotka eivät muuten kirjoja lue.

– Ne tekevät kirjallisuudesta saavutettavampaa. On tärkeää muistaa, että esimerkiksi lukihäiriöisille tai näkövammaisille äänikirjat voivat avata pääsyn kirjallisuuden maailmaan.

Itäranta itse valikoi äänikirjat sen mukaan mitä kirjalta haluaa.

– Kaikki kirjat eivät toimi äänikirjoina yhtä hyvin kuin painettuina. Jos on esimerkiksi tuttu kirjailija, jonka tuotannon tietää jo ennestään keskittymistä vaativaksi, niin todennäköisesti en kuuntele sitä ensikokemuksena.

Vaikka äänikirjoissa teksti kirjaimellisesti säilyy samana, vaikuttaa kuuntelukokemukseen muun muassa se miten kirja luetaan ja millainen ääni lukijalla on. Painetussa kirjassa tekstin tehokeinot vaikuttavat siihen, miten kuluttaja tekstiä havainnoi, äänikirjassa siihen vaikuttavat lukijan valinnat.

Pienet korvaukset

Kirjailijoiden saamista äänikirjakorvauksista on puhuttu paljon.

– Olen nähnyt sellaisen arvion, että se olisi viidesosa tai jopa vain kahdeksasosa siitä mitä se on painetusta kirjasta, Itäranta kertoo.

Pientä korvausta perustellaan sillä, että äänikirja on kallis tuottaa ja siihen tarvitaan monen ihmisen työpanos.

– Se on perusteluna aika hatara, painetun kirjan tuottamiseen menee yhtä lailla aikaa ja tarvitaan monen ihmisen työpanos ja kirjailija saattaa kirjoittaa kirjaa monta vuotta.

Jotta kirjailijakin hyötyisi äänikirjoista tulisi tekijänoikeuskorvaukset saada kuntoon. Äänikirjapalvelut tekevät kirjailijoille saman kuin Spotify muusikoille, kirjailijat joutuvat miettimään mistä tulo voisi tulla, jos se ei tule kirjasta.

– Äänikirjoista tuleva korvaus on todella pieni. Kun äänikirjojen suosio on kasvanut viime vuosina ja jatkaa kasvuaan, olisi vähintäänkin kohtuullista, että kirjailija saisi siitä isomman korvauksen.

Kirjan tulevaisuuden suhteen, Itäranta on optimistinen eikä usko, että perinteinen kirja kuolee.

– Kirjallisuudella on niin pitkä historia, että se vastaa johonkin yleisinhimilliseen kerronnan ja muistamisen tarpeeseen. Mutta ajattelen, että on mahdollista, että äänikirja ja painettu kirja lähtevät eri suuntiin. Jo nyt on kirjoja ja kertomuksia, jotka julkaistaan vain äänikirjaformaatissa. Uskon että eriytyminen tulee kasvamaan, koska ne ovat lähtökohtaisesti niin erilaisia. Ideaalitilanteessa erilaiset kirjallisuuden muodot elävät rinnakkain.

Emmi Itäranta

Syntynyt 1976.
Asuu Canterburyssä.
Julkaissut kolme kirjaa.
Esikoisteos Teemestarin kirja on käännetty yli 20 kielelle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

Minja Koskela.

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

Vaara vaanii pimeydessä Mikko Kohon vaikuttavassa sotaromaanissa.

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

12.10.2025

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

12.10.2025

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

11.10.2025

Ihmisten ja elefanttien kohdatessa ihminen väistää – Intian Keralassa yhteenotot lisääntyneet

11.10.2025

Kaatopaikasta tehtiin yhteisöpuutarha

11.10.2025

Afrikkalaiset kalastusalan työläiset on jätetty kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle

11.10.2025

Pakkoavioliitot lisääntyvät Afganistanissa, kun tytöt eivät saa opiskella

11.10.2025

Jukka-Pekka Palviaisen perusdekkarit erottuvat mukavilla päähenkilöillä

10.10.2025

Patrizio Lainà on SAK:n uusi pääekonomisti

10.10.2025

Työvoiman hyväksikäyttö uhkaa eläkejärjestelmää

10.10.2025

Jäänmurtajat rakennettava suomalaisilla työehdoilla, vaatii Teollisuusliiton Aalto

10.10.2025

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

10.10.2025

Tämän hetken haitallisin lakiesitys ei kiinnosta mediaa: Toimeentulotuen uudistus

10.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään