Ratkaiseeko mökkisää äänestysinnon?

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Ennakkoäänestyksen pidentäminen ei hyödytä erityisesti mitään puoluetta kuntavaalien lopputuloksen kannalta, arvioi vaalitutkija, yliopistolehtori Sami Borg Tampereen yliopistosta.

– Keskustan kannattajat saattavat antaa aiempaakin enemmän ääniään ennakkoon, mutta silloin vaalipäivän osuus puolueen äänistä luultavasti laskee. Sama pätee kaiketi muihinkin puolueisiin, Borg otaksuu.

Vaalien siirron vaikutus äänestysaktiivisuuteen jää vielä nähtäväksi.

Politiikan tutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta tähdentää, ettei Suomessa ole aikaisempaa kokemusta isojen valtakunnallisten vaalien järjestämisestä tähän aikaan kesästä.

– Poikkeuksena ovat europarlamenttivaalit kesäkuussa. Ne eivät ole äänestysaktiivisuuden osalta kovinkaan innostava esimerkki, Karimäki toteaa.

Kotimaan äänestysprosentti eurovaaleissa on pysytellyt hieman päälle 40 prosentissa. Edellisissä, vuoden 2017, kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,8.

Äänestyspäivän sää saattaa vaikuttaa äänestysinnokkuuteen. Karimäki pohtiikin, ovatko puolueestaan epävarmat äänestäjät jo ehtineet siirtyä mökeilleen varsinaisena äänestyspäivänä.

Ennakkoääniä annettiin 33 prosenttia. Kuntavaaleissa vuonna 2017 ennakkoäänestysprosentti oli 26,6.

Toreille vasta loppusuoralla

Perinteistä katukampanjointia ja toritapahtumia päästiin tekemään vasta ennakkoäänestyksen toisella viikolla. Suuria tapahtumia, kuten vaalimessuja, ei näissä kuntavaaleissa näy.

Sähköiseen ja maksettuun mediamainontaan on panostettu enemmän.

– Puolueet ovat järjestäneet kuntavaalitilaisuuksia esimerkiksi Facebookissa ja niistä on saatu myönteisiä kokemuksia koko puoluekentässä. On myös saatu luotua yhteishenkeä, Karimäki toteaa.

Hän arvioi, että live-etätapaamisten kautta puolueet ovat päässeet tapaamaan omia joukkojaan ja mahdollisia äänestäjiä, sillä verkkotilaisuuksiin voi osallistua turvallisesti oman päätteen ääressä.

– Verkon kautta tapahtuva kampanjointi ja tiedonvälittäminen tavoittaa näissä vaaleissa muitakin ryhmiä kuin nuoria.

2000-luvulla vaalikoneet sekä sosiaalinen media ovat olleet erityisesti nuoremmille ikäluokille tärkeitä tiedonlähteitä äänestyspäätöstä tehdessä.

Valmiit verkostot korostuvat

Ehdokkaiden jo olemassa olevien verkostojen merkitys korostuu, kun perinteinen kampanjointi ja verkostoituminen kasvokkaisine keskusteluineen ja käden puristamisineen ovat jääneet vähemmälle.

– Näissä vaaleissa ehdokkaalla voi olla etulyöntiasema, jos hän on jo tunnettu esimerkiksi kunnan luottamustehtävästä tai harrastustoiminnasta tai hänellä on valmiit verkostot esimerkiksi ammattinsa kautta, Karimäki arvioi.

Ehdokkaiden jo olemassa olevien verkostojen merkitys korostuu.

Hän sanoo, että etenkin pienissä kunnissa ehdokkaat tunnetaan useimmiten hyvin, joten vaalikoneilla tai some-näkyvyydellä ei välttämättä ole suurta merkitystä. Suurissa kaupungeissa ensikertalaisella voi olla vaikeuksia saada itsensä näkyviin ja tunnetuksi.

Karimäki ei koe, että aktiivisin kampanjointiaika olisi venynyt tavallista pidemmäksi vaalien siirron vuoksi.

– Voihan olla, että kesä on luonut myönteistä henkeä kampanjointiin pitkän koronakauden jälkeen. Olisi ollut henkisesti erilaista, jos vaalipäivää olisi siirretty vaikkapa lomakauteen, heinäkuun puoliväliin, Karimäki sanoo.

”Pelätään tunnustaa väriä”

Kuntalaisten houkutteleminen kuntavaaliehdokkaiksi on Karimäen mukaan hankalaa. Suurin syy sille, ettei lähdetä ehdokkaaksi, on ajan puute. Luottamustehtävän hoidon katsotaan vievän aikaa perheeltä ja harrastuksilta.

Toisaalta pelätään leimautumista tietyn puolueen edustajaksi.

– Pelätään, että toisten suhtautuminen itseen muuttuu, jos niin sanotusti tunnustaa väriä, Karimäki toteaa.

Se ei hänen mielestään ole kuitenkaan uutta, sillä puoluepoliittinen sitoutuminen on 1980-luvulta lähtien laskenut, samoin puolueiden jäsenmäärä ja puolueuskollisuus.

Jenni Karimäki Kuva: Pasi Leino

Tutkimuksen mukaan vihapuhe on vähentänyt ihmisten halua esimerkiksi asettua ehdolle julkisiin luottamustoimiin. Erityisesti naiset ovat joutuneet maalittamisen ja muun asiattoman huomion kohteeksi.

– Vihapuhe ei helpota tätä muutoinkin haastavaa ehdokashankintaa, Karimäki sanoo.

– Demokraattinen järjestelmä nojaa siihen, että jokaisella vaalikelpoisella on oikeus asettua ehdolle, hän toteaa.

Kynnys asettua ehdolle saattaa olla korkea, jos ehdokas edustaa jotakin muuta kuin kunnan valtapuoluetta. Historia ja perinteet voivat vaikuttaa kunnissa näinkin.