KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Valtiovarainministeri Saarikko ei lähde edistämään kotitalouksien velkakattoa – ylivelkaantumiseen vastataan muiden keinojen avulla

En halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus, valtiovarainministeri Annika Saarikko perustelee.

En halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus, valtiovarainministeri Annika Saarikko perustelee. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Saarikko ei halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus.

STT–Viivi Salminen
2.7.2021 10.55
ILMOITUS
ILMOITUS

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo STT:lle, ettei hän lähde edistämään valtiovarainministeriössä valmistelussa ollutta kotitalouksien velkakattoa. Hän kuitenkin painottaa olevansa huolissaan kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta. Saarikon mukaan velkakatto ei ole kuitenkaan paras keino velkaantumisen hillitsemiseen.

– Mielestäni kotitalouksien velkaantumista täytyy rajoittaa puuttumalla sellaisiin ongelmiin, jotka muodostavat aidosti riskejä, Saarikko sanoo.

Hän aikoo esittää muulle hallitukselle, että muita valtiovarainministeriön ehdottamia keinoja velkaantumisen suitsimiseksi edistetään, mutta velkakattoa ei.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti syksyllä 2019, että kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.

Asuntolainat ovat kuitenkin kasvaneet sen jälkeen, joten Suomen Pankin laskelmien mukaan velkakaton pitäisi asettua noin viisinkertaiseksi vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset lainanmyöntöön halutaan pitää samalla tavalla vähäisinä kuin työryhmän alkuperäisessä ehdotuksessa.

Taloyhtiö taas saisi valtiovarainministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

– Minulla on yleishuoli velkaantumisesta ja me tulemme edistämään valtaosaa työryhmän esittämistä keinoista, mutta ei tätä yhtä osaa. Nyt mietitään mitä näistä keinoista voidaan pitää oikeasuhtaisina, reiluina ja toimivina, Saarikko sanoo.

Poliittiset linjaukset on Saarikon mukaan tarkoitus tehdä alkusyksystä. Tarkat luvut varmistuvat poliittisessa harkinnassa.

”En halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus”

Saarikko kertoo suhtautuvansa velkakattoon kriittisesti, sillä oman kodin hankinta ei ole kotitalouksien velkaantumisessa kaikkein keskeisin ongelma.

– Varsinkin silloin kun velan kokonaismäärä ja hoitokulut ovat selvästi ostajan tiedossa eikä häivytetty esimerkiksi taloyhtiölainaosuudeksi, hän sanoo.

Hän lisää, että kotitalouksien asuntoluottoja jo tälläkin hetkellä rajoitetaan muulla pankkisääntelyllä. Saarikon mukaan kriittisen suhtautumiseen liittyy myös arvopohjainen näkökulma.

– Ajattelen, että oma koti on keskeinen osa suomalaisten varallisuutta ja vaurastumista. Suhtaudun varauksellisesti välineeseen, joka osuu nimenomaan tällaisen omaisuuden hankintamahdollisuuksiin.

Hän lisää, ettei hän halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus.

Tulosidonnaisen lainakaton ongelmat liittyvät Saarikon mukaan myös yhteisomistussuhteisiin, jotka ulottuvat kotitalouksien ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi mökin omistaminen yli sukupolvien ja sisarusten välillä.

– Sama velka tulisi luetuksi useissa eri talouksissa täysimääräisesti kunkin perheen lainakattoon, vaikka omistaisi vain puolet mökistä, hän sanoo.

”Isojen lainojen taloyhtiössä oman talouden liikkumisvara voi tulla arvioiduksi väärin”

Iso ongelma liittyy Saarikon mukaan taloyhtiölainoihin.

– Taloyhtiölainojen hoitomenot eivät ole kovinkaan läpinäkyviä, kun niissä on erilaisia lyhennysvapaita. Sitä kautta erityisesti uusissa, isojen lainojen taloyhtiöissä asumismenot voivat tulla mitoitetuiksi väärin ja oman talouden liikkumisvara tulee arvioiduksi väärin.

Hänen mukaansa tällaiset rakenteet lisäävät kotitalouksien velkaantumisriskiä huomattavasti enemmän kuin asuntolainat.

Hallitus suunnittelee myös muita velkaantumista suitsivia lakeja. Monet niistä liittyvät pikavippeihin, joita koskevan lainsäädännön valmistelu on pääasiassa oikeusministeriön hallinnon alalla. Hallitus kaavailee lisäksi positiivista luottorekisteriä.

Valtiovarainministeriössä valmistelussa on lisäksi se, että pikavippien valvonta siirtyisi Finanssivalvonnalle. Tällöin kotitalouksien luotonantoa valvottaisiin yhdestä ja samasta paikasta.

Korona-aikana pikavippien mainonta kiellettiin ja niiden korkokattoa alennettiin. Saarikko sanoo odottavansa asiasta oikeusministeriön arviota, ja hänestä on välttämätön perata läpi, millaisia vaikutuksia korona-ajan tiukemmalla sääntelyllä on ollut.

Hän sanoo suhtautuvansa avoimesti siihen, että pikavippejä rajoittavasta sääntelystä tulisi pysyvämpää.

Saarikon edeltäjä Vanhanen suhtautui myönteisemmin velkakattoon

Saarikon edeltäjä Matti Vanhanen jakoi Suomen Pankin huolen kotitalouksien velkaantumisesta. Hän on sanonut muun muassa Demokraatille, että pitää perusteltuna sitä, että luodaan rajoja.

– Tuolloinen 450 prosentin raja suhteutettuna asuntojen hintakehitykseen vastaa tällä hetkellä noin 500 prosentin rajaa eli valintaa pitää tehdä suunnilleen tällä tasolla. Se on oikeastaan hätkähdyttävän suuri ero, hän sanoi.

Vanhanen sanoi toukokuussa, että velkakaton raja pitäisi asettaa niin, että se tämän hetken tilanteen mukaan olisi mahdollisimman neutraali ja että se samalla hillitsisi tulevaisuuden hintojen nousua suhteessa ansiotulojen nousuun.

Suomen Pankki vaati toukokuussa velkakaton ja asuntolainojen pituusrajoituksen ottamista käyttöön viipymättä. Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen kertoi tiedotustilaisuudessa, että velkakatto pitäisi asettaa viisinkertaiseksi suhteessa lainanottajan bruttotuloihin.

Suomen Pankin mukaan pitkiä, jopa 40 vuoden asuntolainoja nostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on Suomen Pankin mukaan myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.

Ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia

Suuret velka-tulosuhteet ovat yleisempiä kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Suomen Pankin ekonomisti Ville Voutilainen sanoi aiemmin STT:lle, että kotitalouksien velkakatto vaikuttaisi eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon velkaa. Se ei iskisi ensisijaisesti ensiasunnon ostajiin.

– Uusia asuntolainoja hakeneista henkilöistä suurimmat velka-tulosuhteet ovat niillä, joilla on vanhaa velkaa jo ennestään. Nämä ovat muun muassa vanhoja asuntolainoja ja kulutusluottoja, Voutilainen sanoi.

Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan viime vuonna uusien asuntolainojen euromäärästä noin 28 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli uuden lainan myötä yli 450 prosenttia. Noin 21 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia.

Uusien ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia. Asunnonvaihtajilla se oli 356 prosenttia ja sijoitusasunnon ostajilla 330 prosenttia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään