KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Latinalainen Amerikka ottaa hyvin vastaan Venezuelan pakolaiset

Simón Bolivarin silta yhdistää Venezuelan ja Kolumbian. Sitäkin pitkin Kolumbiaan virtaa päivittäin satoja, jopa tuhansia venezuelalaisia. Ensin kotimaansa poliittisesti ja taloudellisesti alati vaikeutuvaa tilannetta pakenivat varakkaat ja koulutetut, nyt lähtevät köyhät ja vähän koulutetut.

Simón Bolivarin silta yhdistää Venezuelan ja Kolumbian. Sitäkin pitkin Kolumbiaan virtaa päivittäin satoja, jopa tuhansia venezuelalaisia. Ensin kotimaansa poliittisesti ja taloudellisesti alati vaikeutuvaa tilannetta pakenivat varakkaat ja koulutetut, nyt lähtevät köyhät ja vähän koulutetut. Kuva: IPS/Humberto Márquez

Maanosa näyttää muulle maailmalle esimerkkiä, miten tulokkaat tulisi sopeuttaa.

Caracas – IPS/Humberto Márquez
10.8.2021 9.00

Yli viisi miljoonaa venezuelalaista on paennut maastaan kuuden viime vuoden aikana. Ennen muuta Kolumbia ja muutkin Venezuelan rajanaapuri ovat ottaneet pakolaiset yleisesti ottaen hyvin vastaan. On havaittu, että tulokkaiden integrointi yhteiskuntaan hyödyttää niin tulijoita kuin vastaanottajiakin.

 Venezuelan-pakolaisten merkittävimmän avustusohjelman (R4V) johtajan Eduardo Steinin mukaan meneillään on Latinalaisen Amerikan historian suurin siirtolaiskriisi. Sitä hoitamaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, siirtolaisjärjestö IOM sekä 159 paikallista toimijaa ovat perustaneet R4V:n.

– Alue on sulauttamisyritysten elävä laboratorio. Aiemmin uudet tulokkaat nähtiin rasitteina isäntäyhteisöille ja -kansakunnille. Nyt nähdään myös tulokkaiden antama myönteinen panos vastaanottajamaille, Stein toteaa.

Pääkohteena Kolumbia

Suurin osa Venezuelan jättäjistä suuntaa Kolumbiaan, jonne virtaa päivittäin satoja tai joskus jopa tuhansia pakolaisia naapurimaasta. Tällä hetkellä venezuelalaisia on Kolumbiassa jo lähes 1,8 miljoonaa. Kolumbia on myöntänyt tulokkaille tilapäisesti suojellun aseman eli suonut heille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin.

Kolumbialaisen Kehitys- ja rauhantutkimusinstituutti Indepazin johtaja Camilo González kertoo, että maassa ymmärretään väkivaltaa ja kriisejä pakenevia venezuelalaisia. Vuosikymmenien ajan Kolumbiasta itsestään paettiin samoista syistä, ja Venezuela toivotti pakolaiset tervetulleiksi.

Suuren paperittomien siirtolaisten määrän saapuminen ei ole silti ollut aivan kitkatonta. International Crisis Groupin paikallisjohtaja Iván Briscoe on yhtä kaikki vaikuttunut pakolaisten vastaanotosta – etenkin kun ottaa huomioon, että Kolumbian omasta noin 50 miljoonan väestöstä 40 prosenttia lasketaan köyhiksi. Kolumbian sosiaalisista ongelmista tosin seuraa se, etteivät pakolaiset välttämättä saa tarvitsemiaan ja presidentti Iván Duquen lupaamia sosiaalipalveluja.

Kaikki ei ole ollut ruusuista

Gonzálezin mukaan venezuelalaisten suuri määrä merkitsee vuosittain noin 85 miljoonan euron lisälaskua terveyspalveluille. Tämä yhdistettynä joidenkin tulokkaiden tekemiin rikoksiin on johtanut muukalaisvihan ilmentymiin myös Kolumbiassa; Ecuadorissa, Panamassa ja Perussa on ollut mielenosoituksiakin venezuelalaisia vastaan.

– Kaikki ei ole ollut ruusuista, mutta nyt olemme saapuneet uuteen vaiheeseen. Enää ei ole kyse vasta saapuneiden välittömästä avuntarpeesta, vaan pakolaisten sopeutumisesta vastaanottajayhteisöihin, heidän saamisestaan tuottavaan työhön tai koulutukseen, Stein sanoo.

Hän viittaa kolumbialaisten kukkaviejien myönteiseen esimerkkiin: alalle on palkattu paljon venezuelalaisia naisia leikkaamaan ja pakkaamaan kukkia, sillä nämä työt eivät vaadi pitkällistä koulutusta.

Pakolaisten kaksi aaltoa

Stein kertoo, että ensivaiheessa pakolaisten vastaanottajamaat arvostivat tulokkaiden korkeaa koulutusta.

– Esimerkiksi Argentiinaan saapui tuhansia venezuelalaisia insinöörejä, jotka muutamassa viikossa saatiin tuottaviin töihin.

– Venezuelalaisten pakolaisten seuraava aalto ei koostunutkaan koulutetuista ammattilaisista, vaan vähäisen koulutuksen saaneista ihmistä, joilla oli valtavasti tyydyttämättömiä perustarpeita. Siitä huolimatta rajat pysyivät auki ja heidät otettiin avosylin vastaan, Stein huomauttaa.

– Kun suuri muuttoaalto alkoi 2014–15, venezuelalaisia otettiin halvaksi työvoimaksi esimerkiksi kahvipapujen sadonkorjuuseen, mutta nyttemmin tilanne on pandemiasta huolimatta parantunut, González täydentää.

Useimmat eivät aio palata

Steinin mukaan Latinalaisessa Amerikassa on ymmärretty, että tulokkaat houkuttelevat investointeja ja tarjoavat työvoimaa.

UNHCR:n johtaja Filippo Grandi pitää Kolumbian ohella muitakin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita esimerkkinä muulle maailmalle. Ne näyttävät, miten pakolaiset tulisi ottaa vastaan ja sopeuttaa.

Maihin on syntynyt lukuisia organisaatioita, jotka avun tarjoamisen ohella aktiivisesti pyrkivät sulauttamaan venezuelalaiset uusiin kotimaihinsa. Sopeutuminen uuteen maahan on oleellista myös siksi, ettei valtaosa kotimaastaan paenneista venezuelalaisista edes harkitse pikaista paluuta.

ILMOITUS
ILMOITUS

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään