Muutoksen jälkeenkin huoltajat valitsisivat peruskoulun oppilaan katsomusaineen, ja lukiossa valinnan tekisi nuori itse.
Aloite avautui netissä keskiviikkona 25.8. iltapäivällä, ja sillä oli perjantai-iltapäivään mennessä kannattajia yli 3500.
Kansalaisaloitteen alullepanijat ovat yksityishenkilöitä, muun muassa kouluikäisten ja nuorempien lasten vanhempia. Yksi heistä on Vapaa-ajattelijain liitossa pitkään toiminut Esa Ylikoski. Järjestön on vuosien varrella ajanut aloitteen asiaa, ja nytkin järjestö on yksi aloitteen kannattajista.
– Miksi koulun ja rehtorin pitäisi tietää, valvoa ja seurata, kuuluuko oppilas johonkin uskontokuntaan vai ei.
”Kansalaisaloite nyt ainut keino”
– Odottelimme hallituksen selvityksiä, mutta nyt on käynyt ilmi, että asia ei etene hallituksessa, siksi teimme aloitteen. Se on nyt ainut keino saada vielä asia nykyisen hallituksen käsittelyyn, Ylikoski sanoo.
Hän viittaa siihen, että opetusministeri Li Andersson käynnisti viime vuonna valmistelun elämänkatsomustiedon opetuksen avaamisesta valittavaksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille. Alkuvuodesta Anderssonia sijaistanut Jussi Saramo kuitenkin ilmoitti, ettei hallitus pysty lakiesitystä antamaan. Tiettävästi keskusta ei näyttänyt hankkeelle vihreää. Asia ei myöskään ole hallitusohjelmassa.
Nyt asia pyritään siis saamaan vireille kansalaisaloitteen kautta. Ylikoski toivoo, että vaadittavat 50 000 nimeä saadaan pikaisesti kasaan, ”mieluummin jo syksyllä”, jotta asia saadaan eduskuntaan hyvissä ajoin nykyisen hallituksen aikana.
– Nykyisten hallituspuolueiden ja myös opposition piirissä asialle pitäisi olla tukea, joten sillä pitäisi olla realistiset menestymisen mahdollisuudet eduskunnassa, kunhan se vaan saadaan sinne, Ylikoski sanoo.
Kyse yhdenvertaisuudesta
Kansalaisaloitteen alkuunpanijoilla on tukenaan vankat perustelut ajamalleen asialle. He viittaavat lapsiasianvaltuutetun kannanottoon, jossa on kiinnitetty nykylain ongelmiin. Nykykäytäntö ”on yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lasten oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen”, toteaa lapsiasianvaltuutettu nelivuotiskertomuksessaan eduskunnalle 2018.
– Tämän jo yksin pitäisi riittää, Ylikoski toteaa.
Nykylain ylläpitämä käytäntö kouluissa ihmetyttää Ylitaloa:
– Miksi koulun ja rehtorin pitäisi tietää, valvoa ja seurata, kuuluuko oppilas johonkin uskontokuntaan vai ei. Eihän päiväkodinkaan johtajat nykyään enää tiedä.
Lain muuttamisella laajaa tukea
Nykymallia ovat kritisoineet myös esimerkiksi Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.
Taloustutkimuksen elokuussa 2020 toteuttamassa mielipidekyselyssä elämänkatsomustiedon avaamista kaikille mahdolliseksi katsomusaineeksi kannatti 79 prosenttia vastaajista. Nuorista sitä kannatti 86 prosenttia. Samoin sitä kannatti enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista KD:tä lukuun ottamatta.
Aloitteentekijät korostavat, että tarvittavat korjaukset peruskoulu- ja lukiolakeihin ovat muodollisesti pieniä ja lakiteknisesti helppoja. Muutos voidaan toteuttaa nopeasti, sillä ehdotettu uudistus ei edellytä muutoksia oppiaine- tai tuntijakoon, eikä valtakunnallisia opetussuunnitelmiakaan tarvitse muuttaa. Nykyiset oppimateriaalitkin käyvät.
Uudistuksen kustannusvaikutuskin arvioidaan vähäiseksi.
Tiedemaailmakin tukee
Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava kaikille -aloitteen tukijoiksi on ilmoittautunut joukko filosofian, kasvatustieteen, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteen arvostettuja tiedemiehiä ja -naisia, kuten Ilkka Niiniluoto, Sirkka Ahonen, Timo Airaksinen, Kari Enqvist, Kaarina Määttä, Juhani Lehto ja Esko Valtaoja.
Tukijoina on myös nuorempia tutkijoita kuten Frank Martela, Päivi Naskali, Syksy Räsänen ja Tuukka Tomperi sekä opettajia kuten Arno Kotro, joka on Opettajien ammattijärjestön eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.
uutiskirje 