Vasemmistoliiton keravalainen kansanedustaja Pia Lohikoski vaatii panostuksia Uudenmaan joukkoliikenteeseen. Lohikoski muistuttaa joukkoliikenteen tuen kasvattamisesta, johon hallitus sitoutui keväällä Fossiilittoman liikenteen tiekartta -periaatepäätöksellä.
– Reilu siirtymä on mahdollinen vain, jos kansalaisilla on mahdollisuus toimivaan ja kattavaan joukkoliikenteeseen. Myös Sitra suosittelee tuoreessa ilmastotoimiselvityksessään joukkoliikenteen tuen nostoa, Lohikoski sanoo.
Uudellamaalla pitkät työmatkat
Kulkutavat eivät kuitenkaan muutu taikaiskusta, vaan muutos vaatii infraa ja resursseja.
Lohikoski huomauttaa, että liikenteen päästöt Uudellamaalla ovat moninkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Lisäksi työmatkoihin käytetään Uudellamaalla selkeästi enemmän aikaa kuin muualla maassa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta
Pääkaupunkiseudun asukkaiden joukkoliikenteellä tekemät kodin ja työpaikan väliset matkat kestävät keskimäärin 42 minuuttia, kehyskuntien asukkailla 63 minuuttia.
– Uusimaa on sikäli poikkeuksellinen maakunta, että täällä työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, jossa monilla ei kuitenkaan ole varaa asua. Siksi työmatkat saattavat venyä kohtuuttoman pitkiksi. Yhteydet eivät myöskään järin toimi poikittaissuunnassa, vaan reitit kulkevat usein Helsingin kautta, Lohikoski sanoo.
– Tutkimusten mukaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisää matka-ajan lyheneminen suhteessa oman auton käyttöön. Joukkoliikenteellä kuljetun matka-ajan tulisikin pienentyä enintään puolitoistakertaiseksi suhteessa yksityisautoiluun. Pitkällä tähtäimellä on toki päästävä yksi yhteen -suhteeseen.
Lisää vuoroja ja halvempia lippuja
Lohikoskella on tarjota liuta keinoja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Hän esittää vuorotarjonnan parantamista, lipunhintojen kohtuullistamista, lippujärjestelmien yhteensovittamista, liityntäpysäköinnin kehittämistä, joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja raiteiden lisäämistä sekä ruuhkien purkamista.
– Vuorotarjontaan, lippuhintoihin ja -järjestelmiin voidaan suoraan vaikuttaa joukkoliikennetuella. Infran kehittäminen pitää puolestaan varmistaa yhdessä kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksissa, Lohikoski sanoo.
Hän huomauttaa, että päästöistä leijonanosan aiheuttaa tieliikenne, ja tarvittavien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi liikkumisen painopistettä on siirrettävä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja pyrkii hiilineutraaliin liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.
– Siirtymä fossiilisista kestäviin käyttövoimiin ei yksin riitä ratkaisemaan liikenteen päästöongelmaa. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia kasvattamalla säästetään liikkumiseen tarvittavaa energiaa. Lisäksi näin puretaan ruuhkia ja lisätään kaupunkitilaa, Lohikoski sanoo.
– Kulkutavat eivät kuitenkaan muutu taikaiskusta, vaan muutos vaatii infraa ja resursseja.
Joukkoliikenne ahdingossa
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päättää budjettiriihessä ensi viikolla Fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen vaiheen rahoituksesta.
Tiekartta sisältää muun muassa suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukien kaksinkertaistaminen vuosille 2022–2024. Tiekartassa perustellaan joukkoliikenteen tukemisen olevan erityisen tärkeää, mikäli hiilen hintaa korottavia toimenpiteitä joudutaan ottamaan käyttöön päästöjen vähentämiseksi.
– Joukkoliikenne on muutenkin ahdingossa koronatilanteen takia. Budjettiriihessä on löydyttävä rahoitus joukkoliikenteen tuille sekä muille jo sovituille liikenteen päästövähennystoimille, Lohikoski sanoo.
uutiskirje 
