KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmisto johtaa pian kaikkia Pohjoismaita, mutta yhtä reseptiä sen elpymiselle ei ole ollut: ”Paluuta vanhaan mahtiasemaan ei ole kellään”

Muiden pohjoismaiden tavoin Norja palaa vasemmistovaltaan.

Muiden pohjoismaiden tavoin Norja palaa vasemmistovaltaan. Kuva: Lehtikuva/Javad Parsa

Koronapandemia ja talouskuripuheen hiipuminen ovat tutkijoiden mukaan tukeneet julkisen vallan vastuuta korostavaa linjaa.

STT–Ilkka Hemmilä
15.9.2021 8.47
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaikissa Pohjoismaissa on kohta yhtä aikaa vasemmistolainen pääministeri, mutta politiikan tutkija arvioi, että työväenpuolueet ovat silti kaukana vanhan kultakautensa päivistä.

Norjan työväenpuolue voitti maanantaina pidetyt suurkäräjävaalit, joissa kahdeksan vuotta hallinneiden konservatiivien suosio notkahti selvästi. Työväenpuolueen puheenjohtaja Jonas Gahr Störe on nousemassa pääministeriksi sisarpuolueita johtavien Sanna Marinin, Ruotsin Stefan Löfvenin ja Tanskan Mette Frederiksenin rinnalle.

– Skandinavian maissa demaripuolueilla on hyvät mahdollisuudet pysyä seuraavissa vaaleissa ykköspuolueena, mutta paluuta vanhaan mahtiasemaan ei ole kellään. Tarkoitan sitä, että kannatus nousisi yli 30 prosentin ja pääsisi sanelemaan politiikkaa, sanoo poliittisen historian dosentti Mikko Majander STT:lle.

Majander työskentelee asiantuntijana Ajatushautomo Magmassa, ja hän on SDP:tä lähellä olevan Kalevi Sorsa -säätiön entinen toiminnanjohtaja. Majander sai usein tehtävässä kommentoida puolueen tulevaisuudennäkymiä.

Edellisten vuosikymmenten aikana Suomessa ja laajemmin Euroopassa on totuttu keskusteluun, jossa on pohdittu sosiaalidemokratian alamäkeä.

Nyt Majander arvioi, että suhtautuminen talouspolitiikkaan on muuttunut maailmanlaajuisesti myönteisemmäksi poliittiselle vasemmistolle. Hän huomauttaa, että poliittisesta kielenkäytöstä on kadonnut talouskuripolitiikka, jota hoettiin 10 vuotta sitten.

– Tässä mielessä perinteiselle sosiaalidemokraattiselle, yhteiskunnan palveluita ja julkisen vallan vastuuta korostavalle linjalle on paljon enemmän tilaa kuin 10 vuotta sitten.

Äärilaidat eivät puhuttele

Julkisen vallan vastuun nostaa esille myös valtio-opin professori Henri Vogt Turun yliopistosta. Hän arvioi, että viime ja tänä vuonna koettu koronapandemia on korostanut valtiollisen ohjauksen tärkeyttä.

– Tämä ei liity mitenkään erityisen valovoimaisiin johtajiin vaan yleisiin näkemyksiin puolueista, Vogt arvioi.

Vogtin mukaan sosiaalidemokraatteja Pohjoismaissa tukevat niiden pitkät juuret. Kun Pohjoismaat arvioidaan useissa eri mittauksissa maailman menestyneimpien yhteiskuntien joukkoon, tämä sataa hyvinvointivaltioita ajaneiden ja rakentaneiden puolueiden laariin.

Vogt arvioi, että puolueita tukee myös se, että ne ovat keskimäärin lähellä poliittista keskustaa, johon suurin osa äänestäjistä lukee itsensä. Toisaalta hän arvioi, että demaripuolueet ovat onnistuneet hyödyntämään kokemusta epätasa-arvosta.

– Demarit ovat onnistuneet tekemään siitä numeroa, että jotkut rikastuvat pohjattomasti samalla, kun toisilla on vaikeaa, Vogt sanoo.

Kannatus jakaantuu useamman kesken

Pääministerien paikoista huolimatta vasemmiston paluu valtaan ei Majanderin mukaan kerro niinkään vasemmistolaisuuden noususta. Hänen mukaansa puoluekentän suuri trendi on edelleen sirpaloituminen.

Sama pätee Saksaan, jossa sosiaalidemokraatit on noussut kyselyissä jopa suurimmaksi puolueeksi juuri ennen loppukuussa häämöttäviä liittopäivävaaleja.

Ennen kaikkea asiaan on vaikuttanut kristillisdemokraattien suosion romahdus, mitä Majander luonnehtii viimeisen suuren kansanpuolueen murentumiseksi.

– Demaripuolueet Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa ovat aiemmin tapelleet ennemmin 40 prosentin kuin 25 prosentin kannatuksesta. Siinä mielessä nyt ei ole tapahtunut mitään isoa nousua, hän sanoo.

Majander korostaa lisäksi sitä, että Pohjoismaiden kesken riittää myös eroja. Työväenpuolueiden menestykselle ei ole ollut vain yhtä reseptiä.

Esimerkiksi Tanskassa demarit kiristivät maahanmuuttolinjaansa sen jälkeen, kun puolue kamppaili kannatuksesta oikeistopopulistisen Kansanpuolueen kanssa.

Suomessa perussuomalaiset onkin haikaillut Tanskan tavoitetta nollasta turvapaikanhakijasta. Kokoomus puolestaan tervehtisi ilolla, jos Suomen SDP omaksuisi ruotsalaisen sisarpuolueensa talouslinjan.

Aivan oma tapauksensa on pieni Islanti, jonka parlamentissa riittää uusia puolueita. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, pääministeri Katrín Jakobsdottir ei edusta vanhaa työväenpuoluetta, vaan hän on Vihreä vasemmisto -puolueen historian toinen puheenjohtaja.

Korvaajaa ei ole löytynyt

Eräs tekijä työväenpuolueiden paluussa valtaan on ollut se, että niiden odotettua korvaajaa ei ole ainakaan vielä löytynyt.

Majanderin mukaan kymmenisen vuotta sitten eräs kysymys oli, nouseeko vihreät edistyksellisen politiikan uudeksi johtopuolueeksi. Asiasta on hänen mukaansa ollut merkkejä, mutta kerrasta toiseen odotus on jäänyt lunastamatta.

Toisaalta myöskään uudet vasemmistopopulistiset liikkeet, kuten Kreikan Syriza, eivät ole nousseet uusiksi johtotähdiksi. Oikeistopopulistit ovat nakertaneet myös vasemmiston kannatusta ja vakiinnuttaneet paikkaansa puoluekentällä, mutta pääministeriksi ne eivät ole Pohjoismaissa toistaiseksi yltäneet.

– On isompi joukko keskisuuria puolueita kuin selkeitä johtopuolueita, Majander sanoo.

Vogt huomauttaa, että Pohjoismaissa puoluekentän muutokset kuitenkin kalpenevat Etelä- ja Keski-Euroopan rinnalla, jossa uusia kansanliikkeitä syntyy ja kuolee rivakammin.

– Keski-Euroopassa on aika paljon epäluottamusta hallitsevia kohtaan. Esimerkiksi Ranskassa on aika paljon skeptisyyttä politiikkaan ja hallitsemiseen, Vogt sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään