Koronatartunnan Suomessa viimeisen viikon aikana saaneista suuri osa on ollut rokottamattomia, ilmoittavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Rokottamattomien tautitaakka on Suomessa nyt erittäin korkea, sanoi osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä.
Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana tartuntoja on ilmaantunut suhteellisesti eniten rokottamattomien 20–49-vuotiaiden henkilöiden keskuudessa. Heidän keskuudessaan tapauksia on esiintynyt noin 345–375 kappaletta 100 000 henkilöä kohden 14 vuorokaudessa.
STM odottaa THL:n lausuntoa sote-alan henkilöstön pakollisista rokotuksista
THL:n kanta on ollut, ettei perusteita koronarokotuksen sisällyttämisestä tartuntatautilain sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevaan pykälään ole. Pykälässä määritellään, mitä rokotuksia tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaiden hoitajilta edellytetään.
– THL:n (pääjohtaja Markku) Tervahauta on haastattelussa ilmoittanut, että THL:n kanta olisi ehkä muuttumassa, vastaa Puumalainen median kysymykseen siitä, valmistellaanko STM:ssä muutosta tartuntatautilakiin.
Puumalaisen mukaan STM:ssä odotetaan nyt, että THL esittäisi asiasta lausunnon.
– Tämän jälkeen katsotaan, millaisia perusteita lausunnossa asialle olisi ja päätetään jatkotoimenpiteistä.
Kolmatta rokotetta harkitaan kaksi annosta lyhyellä aikavälillä saaneille
Puumalaisen mukaan vakavasta immuunipuutoksesta kärsivien henkilöiden tulisi saada Suomessa kolmas koronarokotteen annos mahdollisimman pian. Tähän ryhmään kuuluvia on hänen mukaansa noin 50 000.
THL suosittelee kolmatta koronarokotetta vakavan immuunipuutoksen henkilöille.
Tehosterokotteena annettavan kolmannen koronapiikin tarpeellisuutta muille suomalaisille arvioidaan Puumalaisen mukaan parhaillaan. Kolmas rokote voisi tulla harkintaan niille, jotka saivat kaksi koronarokotetta alkuvuodesta lyhyellä aikavälillä.
Suomessa rokotusten piirissä olevista 64,7 prosenttia on THL:n mukaan nyt saanut toisen koronarokotteen. Ensimmäinen rokotteen saaneita on 82,9 prosenttia.
THL:n ylilääkärin Otto Helveen mukaan rokotusten eteneminen on vaikuttanut ennen kaikkea sairaalahoidon tarpeen vähentymiseen.
– Yksi tärkein asia on tautitaakan pienentyminen, joka on näkynyt erityissairaanhoidon kuormituksen vähentymisessä.
Puumalaisen mukaan rokotusten vaikutus on ollut etukäteen odotetun kaltainen, vaikka koronan herkästi tarttuvan deltavariantin vuoksi etenkin rokottamattomat ovat sairastuneet usein.
uutiskirje 
