Lapsiköyhyyteen tulisi puuttua jo ennen lapsen syntymää, arvioidaan Eroon lapsiperheköyhyydestä -selvityksessä. Sen asiantuntijaryhmä ehdottaakin, että neuvolapalveluissa otetaan jatkossa puheeksi myös perheiden taloudellinen tilanne ja vanhemmat ohjataan tarvittaessa tuen piiriin.
10 prosenttia
Selvityksen mukaan lapsiperheköyhyys on Suomessa vakiintunut 10 prosentin tasolle. Samalla perusturvan varasta pois pääseminen on hidastunut, ja köyhyys on siten periytyvää ja aiempaa syvempää. Asiantuntijaryhmä arvioi tämän kertovan siitä, etteivät päättäjät ole onnistuneet puuttumaan oikeisiin juurisyihin.
Köyhyys on periytyvää ja aiempaa syvempää.
– Lapsiperheköyhyys kuuluu niihin kasvaviin haasteisiin, johon ei voida puuttua vain rahaa lisäämällä. Siihen tulee puuttua interventioina useissa eri paikoissa ja myös toimintakulttuuria uudistamalla. Isoin lääke on vanhemmuuden tukeminen ja koulupudokkuuteen puuttuminen, sitten työmarkkinoiden kehittäminen ja perheiden taloustaitojen vahvistaminen, sanoo kansanedustaja ja eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk.) tiedotteessa.
Hän toteaa lisäksi, että lapsiperheiden etuudet eivät ole pysyneet kustannustason perässä.
– Järjestelmän isoin ongelma on kuitenkin se, että se ei ole kiinnostunut lapsiperheen taloudesta ennen kuin he tippuvat toimeentulotuen asiakkaaksi. Talous tulee ottaa puheeksi ja kohdennettua apua perheen toimeentulon haasteisiin tulee saada jo aiemmin, Kemppi arvioi.
Tutkimusten mukaan juuri varhainen tuki on tehokkain keino puuttua syrjäytymiseen ja köyhyyteen. Lapsiperheköyhyys taas on ilmiönä yhteydessä muun muassa nuorten syrjäytymiseen, koulupudokkuuteen ja sairastavuuteen. Esimerkiksi Lapsen ääni 2018 -kyselyn mukaan lähes 69 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa kiusatuksi alakoulussa.
Vuoroasuminen lisää kustannuksia
Asiantuntijaryhmä kiinnittää huomiota myös muun muassa eroperheiden tilanteeseen. Selvityksessä todetaan, että eroperheiden tilanteet eivät liity vain palkkaan vaan myös järjestelmän kankeuteen ja vuoroasuvien lasten korkeampiin kustannuksiin. Perhe-etuudet huomioivat huonosti perheiden moninaiset tilanteet, sillä vuoroasumisen yleistymisestä huolimatta lapsella voi lain mukaan olla vain yksi virallinen asuinpaikka.
Selvityksessä esitetäänkin, että jatkossa lapsilisä tulisi voida jakaa vanhempien kesken, asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että vuoroasuvat lapset otetaan huomioon myös etävanhemman asumistuessa, ja esimerkiksi oikeus koulukuljetukseen tulisi saada lapsen molemmista kodeista.
Lapsiperheköyhyyttä koskeva selvitys luovutettiin valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.) perjantaina. Yhteensä selvitys ehdottaa 20:ta keinoa lapsiperheköyhyyden poistamiseksi, ja siitä on johdettavissa valmiita laki- ja toimenpidealoitteita.
uutiskirje 
