Uusien monitoimihävittäjien hankkiminen velkaannuttaa Suomea ensi vuonna 1,5 miljardilla eurolla, pääministeri Sanna Marin sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.
– Talousarvioesitystä on kritisoitu siitä, että talouden kasvaessa alijäämä on yhä 6,9 miljardia. Kritiikissä unohtuu, että takana on historiallinen talouskriisi. Lisäksi alijäämää kasvattavat esimerkiksi 1,5 miljardin euron määräraha hävittäjähankintoihin sekä hyvinvointialueiden noin 900 miljoonan euron rahoituserän ajoitusmuutos vuodelta 23 vuodelle 22.
Marinin mukaan hallituksen esitystä pienempi alijäämä edellyttäisi leikkaamista tai verojen korottamista.
– Ne olisivat tässä tilanteessa haitallisia nykyiselle ja tulevalle kasvulle, ilmastolle ja yhteiskunnan sosiaaliselle eheydelle.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Johannes Yrttiahon mukaan pääministerin hävittäjiä koskeva lausunto oli tervetullut mittatikku talousarviokeskusteluun.
– Rehellistä puhetta.
Hävittäjien kauppahinnan lisäksi tulevat maksettavaksi vielä käyttökulut koko elinkaaren ajalta. Yrttiahon mielestä Suomi näyttää laskevan kokonaiskulut epätavanomaisen pieniksi, sillä 10 miljardin kauppahinta saisi jatkokseen vain 10 miljardin käyttö- ja päivityskulut, jotka siis yhdessä muodostaisivat vain noin 20 miljardin kokonaishinnan.
Hän vertaa Sveitsin laskevan hävittäjähankintansa käyttökulut hankintahintaan nähden kaksinkertaiseksi. Sveitsin vajaa puolet pienemmän hankinnan kauppahinta on 4,6 miljardia, käyttökuluineen kaikkiaan 14 miljardia.
– Mistä tällainen ero kustannusten laskennassa johtuu? Ainakin osin siitä, että Suomi ei ota huomioon indeksimuutosten vaikutusta hankkeen kokonaishintaan, Yrttiaho totesi talousarviopuheenvuorossaan.
”Piikki jäi auki”
Hänen mukaansa piikki jäi auki, kun eduskunta joulukuussa 2020 hyväksyi hävittäjien tilausvaltuuden ja samalla tulevat indeksikorotukset tietämättä lainkaan niiden suuruutta tai edes suuruusluokkaa.
– Indeksien vaikutus voi 30 vuoden aikana muodostua huomattavan suureksi, Yrttiaho varoitti.
Yrttiaho tulkitsee hallituksen nyt pääministerin suulla tunnustaneen, että HX-hanke on isolta osalta alijäämän taustalla ja syrjäyttävän menoja monista tärkeistä kohteista, kuten palveluista ja sosiaaliturvasta. Hän toivoo, että hallitus vielä kerran ennen hankintapäätöstä todella paneutuisi hankkeen perusteisiin.
– Hallituksen tulisi selvittää itselleen ja eduskunnalle hankkeen kustannusten muodostuminen myös elinkaarikulujen ja indeksimuutosten osalta.
– Tarvitaan myös vastaus kysymykseen, miksi Puolustusvoimat haluaa vaihtaa nykyiset Hornetit reilusti ennen niiden käyttöiän päättymistä. Mutta kaikkein tärkeintä olisi päivittää ne sodankäynnin uhkakuvat, joihin hävittäjillä aiotaan vastata, Yrttiaho vaati.
Hän viittasi arvioihin, joiden mukaan hävittäjillä ei kyettäisi lainkaan torjumaan ilmeisintä nykysodan uhkaa eli ballistisia ja risteilyohjuksia.
uutiskirje 