Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson painotti tiistai-iltana pitämässään linjapuheessaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula on ratkaistava, jotta laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan taata kaikille niitä tarvitseville riittävän ajoissa.
– Kriisi on edennyt niin pitkälle, että se vaikuttaa laajasti ihmisten terveyteen, Andersson sanoi linjatessaan puolueen kampanjaa tammikuun sote-vaaleihin.
Työvoimapulaan on hänen mukaansa mahdollista vastata pitkäjänteisellä koulutuspolitiikalla. Hallitus on kohdistanut 133 miljoonan lisämäärärahan noin 5 000 uuden lähihoitajan kouluttamiseksi vuosina 2020–2024 ja on muun muassa antanut Oulun yliopistolle mahdollisuuden kouluttaa psykologeja.
– Koulutuspolitiikka ei kuitenkaan yksin riitä, sillä koulutusmäärien nostaminen ei auta, jos koulutuksiin ei hakeuduta tai tutkinnon suorittamisen jälkeen lähdetään uupuneina tai pettyneinä muille aloille töihin, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa sote-alan työvoimapulaa ei ole mahdollista ratkaista ilman toimia alan vetovoiman vahvistamiseksi.
– Siksi nyt sotevaalien alla, meidän on käytävä vakava keskustelu alan työolojen ja palkkauksen parantamiseksi ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. Sote- ja kasvatusalan vetovoima, arvostus ja houkuttelevuus ovat kohtalon kysymyksiä koko suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Meidän pitää pystyä osoittamaan nykyistä paremmin alan ammattilaisille, kuinka korvaamatonta heidän työnsä on. Ja nyt pelkät sanat eivät riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia muutoksia.
Kyse ei vain rahasta
Keskustelussa sote-alan työvoimapulasta on tapana toistaa, että eduskunta ei palkoista päätä.
Niin se onkin, Andersson totesi.
– Eduskunta ei ole työnantajataho, mutta tammikuun sotevaaleissa valittavat hyvinvointialueet ovat työnantajia, aivan kuten kunnat ovat olleet tähän saakka. Ja siksi tulevilla hyvinvointialueilla on aivan keskeinen rooli siinä, minkälaiseksi koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta keskeisen alan tilanne kehittyy.
Vasemmistoliitto nostaa kampanjan kärkeen niin alan työehdot kuin työolot.
– Vaadimme, että jokaisella hyvinvointialueella laaditaan toimenpiteet alan ammattilaisten työehtojen ja -olojen parantamiseksi yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa heti, kun työskentely vaalien jälkeen alkaa.
– Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös osallisuudesta työn suunnittelussa, pysyvistä työsuhteista, työssä jaksamisesta, kuten mahdollisuudesta olla tekemättä jatkuvasti ylitöitä ja oikeudesta lepoon sekä selkeästä työnjaosta eri ammattilaisten välillä.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan arvioidaan tulevaisuudessa olevan suurinta niissä ammattiryhmissä, missä pula on jo tällä hetkellä kova: hoitajilla, varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ja sosiaalityöntekijöillä.
– Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sotealan ammattilaisista, jotka päivittäin työskentelevät kaikkien hyvinvoinnin eteen. Jokainen, joka itse on sairastunut tai seurannut läheisensä sairastumista vierestä, ymmärtää ammattitaitoisen hoidon merkityksen.
Hoitovaje korjattava pikaisesti
Vasemmistoliiton mukaan terveyserojen kasvu on pysäytettävä ja koronan aiheuttama hoitovaje on korjattava pikaisesti. Hoitoa tarvitseville on taattava pääsy hoitoon julkisissa palveluissa.
– Sen sijaan, että ajaisimme vähät resurssit pois julkiselta puolelta, on hyvinvoinnin, tasa-arvon ja inhimillisten työolojen nimissä vahvistettava niitä. Julkiset palvelut saadaan kuntoon lisäämällä resursseja, ei ohjaamalla varoja yksityisten yritysten voittoihin, Andersson sanoi.
Andersson painotti, että tulevissa sotevaaleissa ei ole kyse hallinnosta ja uusista veroista, vaan kyse on yhteiskunnan tasa-arvosta.
– Me haluamme, että jokainen suomalainen, kaikkialla Suomessa, pääsee lääkärin vastaanotolle viikossa.
– Äänestämme tammikuussa siitä, saako jokainen tarvitsemansa hoidon ja tuen silloin kun sitä tarvitsee – lompakon paksuudesta, asuinpaikasta, henkisistä ja sosiaalisista resursseista tai läheisten sinnikkyydestä riippumatta.
Vasemmistoliiton sotevaaliohjelma julkaistaan erikseen marraskuussa.