Opetusministeri Li Andersson käynnistää selvityksen, jolla kartoitetaan tarvittavia lainsäädäntötoimenpiteitä erityisesti henkilöstömitoituksen osalta varhaiskasvatusalan työolosuhteiden parantamiseksi.
Tuoreen selvityksen mukaan alanvaihtoaikeet ovat varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa yleisiä. Tämän lisäksi monilla paikkakunnilla on merkittäviä vaikeuksia rekrytoida riittävästi varhaiskasvatusalan ammattilaisia.
Kuusi kymmenestä varhaiskasvatuksen opettajasta on harkinnut alan vaihtoa ja monissa kaupungeissa on varhaiskasvatusalalla akuutteja rekrytointiongelmia.
Alan työntekijöiden ongelmista kertoi viimeksi ammattiliitto Jyty maanantaina .
Andersson kertoo asiasra tänään opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan .
– Hyvä varhaiskasvatus tasaa lasten välisiä sosioekonomisia eroja ja luo vahvan pohjan oppimiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on muita pohjoismaita jäljessä ja meidän on yhdessä onnistuttava ratkaisemaan alan ongelmat, jotta voimme vahvistaa oppimista heti lapsen varhaisista vuosista lähtien, Andersson sanoo ministeriön tiedotteessa.
Kierretäänkö henkilöstömitoitusta?
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää opetusministeri Anderssonin johdolla selvityksen varhaiskasvatusta koskevista lyhyen aikavälin lainsäädäntötarpeista. Erityisesti selvitetään, onko henkilöstömitoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkennettavaa.
– Tavoitteena on löytää ongelmakohdat ja mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotta jokainen lapsi saisi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa mahdollisimman hyvää ja laadukasta opetusta, hoitoa ja hyvinvoinnin tukemista.
Ministeriön mukaan alalta on viitteitä, että esimerkiksi riittävän ammattilaisten määrän takaavaa henkilöstömitoitusta olisi joissakin tapauksissa mahdollista kiertää.
Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi, mikäli varhaiskasvatuksen yksikössä henkilökuntaa on säännönmukaiseti aamu- tai ilta-aikaan normaalia vähemmän, mutta mitoituksen toteutumista seurataan keskiarvotasolla.
Pyöreä pöytä kartoittamaan tilannetta
Selvityksen lisäksi Andersson kutsuu kokoon pyöreän pöydän keskustelun kartoittamaan toimenpiteitä, jolla varhaiskasvatusalan työoloja ja vetovoimaa voidaan parantaa.
OAJ:n selvityksen mukaan työn kuormittavuus ja varhaiskasvatusalan palkkataso olivat merkittäviä alanvaihtohaluihin vaikuttavia syitä.
– Pidän tärkeänä, että keskustelussa kuullaan niin työntekijöiden, työnantajien, kuin lainsäätäjänkin ääntä. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen vaikeaa tilaa koskeva keskustelu typistyy usein alan aloituspaikkojen lisäämiseen. Aloituspaikat eivät kuitenkaan yksin riitä, mikäli alan sisäisiä ongelmia ei onnistuta ratkaisemaan. Tämän vuoksi keskustelua eri osapuolten välillä tarvitaan, Andersson sanoo.
Hallituskauden aikana toteutettu ja joukko toimia varhaiskasvatuksen laadun ja alan työolojen parantamiskesi
Anderssonin mukaan laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Se auttaa tasaamaan lasten sosioekonomisesta taustasta juontuvia eroja ja lisää näin koulutuksen tasa-arvoa.
uutiskirje 
