KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tilapäinen osa-aikatyö kiinnostaa palkansaajia

Mies teki etätöitä Helsingissä marraskuussa 2020.

Mies teki etätöitä Helsingissä marraskuussa 2020. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Työntekijät haluavat lisää vaikutusvaltaa omaan työhönsä, muun muassa työaikoihinsa. Enemmistö SAK:laisista palkansaajista on kiinnostuneita lyhentämään työaikaansa tilapäisesti, mikäli palkan aleneminen korvattaisiin heille osittain.

Elias Krohn
13.11.2021 7.15

Suomalaiset odottavat työltään entistä enemmän muutakin kuin riittävää palkkaa: oman osaamisensa hyödyntämistä, mielekkyyden kokemuksia, vaikutusmahdollisuuksia. Yksi asia, johon työntekijät haluaisivat nykyistä enemmän autonomiaa, on työaika.

Monilla aloilla työntekijät pystyvätkin aiempaa enemmän vaikuttamaan siihen, milloin työtä tekevät – ja etätyön yleistyessä myös siihen, missä sitä tekevät. Ala- ja työpaikkakohtaiset erot ovat kuitenkin isoja. Parannettavaa riittää, sillä esimerkiksi SAK:n viimevuotisessa työbarometrissa yli puolet (56 prosenttia) vastasi, ettei pysty lainkaan vaikuttamaan päivittäiseen työaikaansa, vaan alkamis- ja päättymisajat ovat kiinteät ja ennalta määrätyt.

Vielä paljon harvinaisempaa on mahdollisuus vaikuttaa työajan pituuteen. Kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista huomattava osa haluaisi tehdä nykyistä lyhempää työpäivää tai -viikkoa, ainakin tilapäisesti.

ILMOITUS
ILMOITUS

SAK selvittää tuettua
osa-aikatyötä

SAK:n viime keväänä tekemässä kyselyssä, johon vastasi lähes tuhat kokoaikatyössä olevaa palkansaajaa, lähes kaksi kolmasosaa ilmaisi olevansa valmis lyhentämään viikoittaista tai päivittäistä työaikaansa joksikin aikaa. Kahdeksalle prosentille tämä kävisi siinäkin tapauksessa, että palkka putoaisi, eivätkä he saisi minkäänlaista korvausta pienentyneestä palkasta. 56 prosenttia voisi ajatella tekevänsä lyhempää työpäivää, mikäli saisi osittaisen korvauksen pienentyneestä palkasta.

– Meillä on vireillä projekti, jossa selvittelemme tarkemmin, mitä ihmiset tarkoittavat tällä: kuinka paljon he haluaisivat lyhentää työaikaansa, miten pitkäksi aikaa ja mitkä ovat heidän motiivinsa, kertoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

– Aiomme rakentaa ihmisten vastausten perusteella mallin tai malleja tuetusta osa-aikatyöstä, joka tukisi jaksamista, työn mielekkyyttä ja elämänhallintaa.

Juha Antila

Juha Antila Kuva: SAK

Käytännössä tämä merkitsisi jonkinlaista yhteiskunnan varoista maksettavaa kompensaatiota, jolla työntekijälle korvataan osa pienentyneestä palkasta työajan tilapäisen lyhentämisen ajaksi.

Erityistä tarvetta työaika-autonomian parantamiseen tiedetään olevan ikääntyneillä työntekijöillä. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan lähes puolet 55–59-vuotiaista haluaisi siirtyä osa-aikatyöhön ennen eläkkeelle jäämistään tai on jo valmiiksi osa-aikatyössä.

Osa-aikatyö voisi parantaa työntekijöiden jaksamista ja sen myötä pidentää työuria. Lisäksi vähentynyttä työaikaa korvaamaan voitaisiin palkata työttömiä. Tämä edellyttää sitä, että töitä oikeasti järjestellään uudelleen, eikä vain edellytetä entisen työmäärän tekemistä lyhemmässä ajassa. Myös osatyökykyisten työnsaantimahdollisuudet voisivat parantua.

Antila lupaa SAK:lta tuloksia ja esityksiä työajan tilapäisen lyhentämisen malleista ensi kesään mennessä.

Saavatko työtunnit
vähetä?

Työnantajapuolella ei ole toistaiseksi innostuttu työajan lyhentämismahdollisuuksien parantamisesta. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyysneuvotteluissa syksyllä 2020 palkansaajakeskusjärjestöt pitivät niitä esillä, mutta vastakaikua ei tullut. Neuvottelut kariutuivat, eikä myöskään tätä seuranneeseen hallituksen työllisyyspakettiin tullut palkansaajapuolen toivomia työaikakirjauksia.

Myös tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla) torjuu työajan lyhentämisen helpottamisen.

– Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi olisi vältettävä toimenpiteitä, jotka laskevat parhaassa työiässä olevien tekemiä työtunteja, Kauhanen perustelee.

– Yksilöt voivat tehdä omia valintojaan, ja työpaikoilla voidaan neuvotella työajoista, mutta valtion tuen antaminen tällaiseen järjestelyyn vaikuttaa huonolta idealta.

Kauhasen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että työaikaa lyhentävät ratkaisut eivät ole parantaneet työllisyyttä.

– Vuorotteluvapaastakin on haluttu luopua, koska on osoittautunut, ettei se pidennä työuria tai paranna työllisyyttä.

– Parempi ratkaisu olisi työttömien kouluttaminen ja heidän osaamisensa parantaminen kuin se, että yritetään jakaa työtä, Kauhanen linjaa.

Kauhanen myös kehittäisi luottamuksellista ilmapiiriä ja neuvottelukulttuuria työpaikoilla, jotta esimerkiksi työaikajärjestelyistä pystytään paremmin sopimaan.

– Ay-liike ja työnantajajärjestöt voisivat kouluttaa omia jäseniään paikallisen sopimisen asioissa. Monissa työehtosopimuksissa on jo nykyisellään hyviä mahdollisuuksia sopia työaikajärjestelyistä.

Työtä organisoitava
uudelleen

Tulokset nykyistä lyhemmistä työajoista ja niiden kokeiluista riippuvat pitkälti siitä, millaisin järjestelyin lyhennykset on toteutettu.

Esimerkiksi Ranskassa siirtyminen 35-tuntiseen työviikkoon johti paljolti poisjääneiden työtuntien korvaamiseen ylitöillä. Suomessa 1996–1998 toteutettu kokeilu pienessä määrässä kuntien ja yksityisen sektorin työpaikkoja oli tuloksiltaan onnistunut: työjärjestelyjä sujuvoitettiin, tuottavuus kasvoi, työhyvinvointi ja jopa työntekijöiden terveys kohenivat.

Suomen kokeilussa panostettiin työn organisoinnin tehostamiseen, mikä on olennaista, jotta lyhemmän työpäivän hyödyt toteutuisivat. Tämä oli keskeistä myös Islannin äskettäisissä lyhemmän työajan kokeiluissa, jotka johtivat työajan pysyvään alentamiseen – siellä tosin vasta suurin piirtein muiden Pohjoismaiden tasolle.

Kohti laajempaa
työn käsitettä

Tutkijatohtori Eeva Houtbeckers Aalto-yliopistosta on tutkinut ihmisiä, jotka reaktiona aikamme ekologiseen ja sosiaaliseen kriisiin ovat tehneet henkilökohtaisia valintoja, kuten vähentäneet palkkatyön osuutta elämässään.

– He pyrkivät yhteensovittamaan palkkatyön roolia muiden tavoitteiden kanssa. Työn käsite monipuolistuu ja laajentuu, Houtbeckers kuvaa.

– Osa tuottaa itse itselleen tai yhdessä muiden kanssa perustarpeita, kuten ruokaa, lämpöä ja sähköä. He haluavat myös edistää aloitteita, jotka pyrkivät vastaamaan sosiaalisiin ja ekologisiin haasteisiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi ekoasumiseen tai paikallisten perinnetietojen hyödyntämiseen. Niistä he saavat myös mielekkyyden kokemuksia palkkatyötä enemmän.

SAK rakentaa mallin tuetusta osa-aikatyöstä, joka tukisi jaksamista, työn mielekkyyttä ja elämänhallintaa.

SAK rakentaa mallin tuetusta osa-aikatyöstä, joka tukisi jaksamista, työn mielekkyyttä ja elämänhallintaa. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Tilastoissa tällainen toiminta ei toistaiseksi juuri näy. Ajankäyttöä tilastoidaan lähinnä jaottelulla työ- ja vapaa-aikaan. Sama pätee esimerkiksi omalla ajalla tehtävään hoivatyöhön, jonka yhteiskunnallinen merkitys voi olla huomattava.

– Puhutaan jäävuoren näkymättömästä osasta, joka ylläpitää näkyvää osaa, Houtbeckers havainnollistaa.

Ja tässä tullaan yhteen lyhemmän työajan hyödyistä.

– On kyselyjä, joiden mukaan merkittävä osa ihmisistä käyttäisi palkkatyöstä säästyvän ajan läheisistä, itsestään ja ympäristöstään huolehtimiseen.

Ympäristöllä Houtbeckers ei viittaa pelkästään luontoon vaan myös esimerkiksi naapurustoon ja asuinalueeseen.

Houtbeckers suhtautuu myönteisesti ajatukseen työajan ainakin tilapäisestä lyhentämisestä subjektiivisena oikeutena ja yhteiskunnallisesta tuesta, jolla kompensoitaisiin palkan pienenemistä.

– Ilman tukea se olisi vain varakkaiden ihmisten mahdollisuus, Houtbeckers toteaa.

Prioriteetit
uusiksi

Julkisen talouden kannalta yhtälö ei ole helppo, mikäli verotulot pienenevät palkan mukana samaan aikaan, kun uusi tukimuoto lisää yhteiskunnan kustannuksia. Verotulot eivät tosin vähene silloin, jos työnantajat palkkaavat lisää työntekijöitä tekemään pois jääviä työtunteja ja pitävät näin palkkasummansa kokonaisuudessaan ennallaan.

Toisaalta voi kysyä, merkitsisikö tuki sitä, että yhteiskunta maksaa työntekijälle palkkaa työnantajan puolesta. Mikäli työajan lyhentäminen parantaa työn tuottavuutta, kuten monissa kokeiluissa on tapahtunut, tämän kuuluisi näkyä työnantajan maksamassa palkassa. Myös jo tapahtunutta tuottavuuden nousua voidaan ulosmitata työntekijöille lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta.

Houtbeckers pitää tärkeänä puhua myös isommista järjestelmämuutoksista.

– Kokonaisvaltaisissa mallinnuksissa, joissa tavoitellaan kohtuusyhteiskuntaa ja systeemisen ylikulutuksen vähentämistä, palkkatyön vähentäminen mahdollistuu suuntaamalla uudestaan yhteiskunnan investointeja ja prioriteetteja. Kapitalismia ja pääomien kasaantumista vähennettäisiin.

– Se ei ole tämän viikon politiikan näkökulmasta realistista, mutta moni muukin toteutunut asia historiassa on ollut ensin utooppinen, Houtbeckers muistuttaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään