KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tällaista talouspolitiikkaa vasemmisto kannattaa – Tutkija ja kansanedustaja Jussi Saramo kertovat

Kuva: Lauri Hannus

KU:n Minne menet, vasemmisto? –juttusarjan neljännessä osassa tarkastellaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaa.

Toivo Haimi
20.11.2021 7.00

Vasemmistoliitto, minne menet?

Sarjassa pohditaan vasemmiston ongelmia ja tulevaisuutta.

Suomalaisen laitavasemmiston suhdetta talouteen ja talouspolitiikkaan on määrittänyt kriittinen suhtautuminen kapitalismiin ja markkinatalouteen. Sosiaalidemokraattien vasemmalle puolelle asemoituvat liikkeet ja puolueet ovat kautta historiansa analysoineet kapitalismia ja kritisoineet sitä, mutta mitä vasemmisto esittää vaihtoehdoksi?

Vasemmistoliiton edeltäjät SKDL ja alkuperäinen SKP ajoivat kapitalistisen talousjärjestelmän kumoamista ja siirtymistä sosialistiseen yhteiskuntaan, mutta vuonna 1990 perustetussa vasemmistoliitossa ei enää löydy sosialismiin siirtymistä ohjelmatasolta eikä poliitikkojen puheista.

Nykyvasemmistossa sosialismia ei nähdä jonain muuttumattomana tai peruuttamattomana tilana, johon yhteiskunnan olisi siirryttävä tai johon siirtyminen ratkaisisi yhteiskunnallisia ongelmia.

Sosialismia vai sosialistista
ajattelua?

– Minusta ei ole kauhean järkevää puhua sosialismista jonain lopullisena tavoitetilana, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo.

– Mielestäni politiikassa on muutenkin järkevämpää keskustella sisällöistä kuin ismeistä, Saramo toteaa.

Saramo muistuttaa, että jopa itse sana ”sosialismi” tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, joten sen käyttäminen politiikassa on usein epäkäytännöllistä.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen politiikan äärimmäisen vasenta laitaa edustava senaattori Bernie Sanders on puhunut sosialismista ja tarkoittanut sillä pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Samalla esimerkiksi Pohjois-Korean tai Venezuelan kaltaiset diktatuurit mainostavat itseään sosialistisiksi valtioiksi. Suomessa sosialismi-sanaa taas käyttää eniten oikeisto, ja se käyttää termiä puhuessaan asioista, joita se vastustaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mielestä ei ole järkevää puhua sosialismista lopullisena tavoitetilana.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mielestä ei ole järkevää puhua sosialismista lopullisena tavoitetilana. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliitto kannattaa kyllä laajaa julkista sektoria, jossa hyvinvointipalveluita tuotetaan ja tuetaan verovaroin, mutta sana ”sosialismi” esiintyy puolueen ohjelmissa vain ohimennen. Lisäksi vasemmistoliitto sanoo irtisanoutuvansa sosialismiin liitetystä totalitarismista. Sen sijaan ohjelmassa puhutaan kyllä sosialistisesta ajattelusta.

”Aatteellisesti Vasemmistoliiton ohjelma samastuu sosialistiseen ajatussuuntaan”, puolueen periaateohjelmassa lukee. Ohjelmassa selitetään, että ”sosialistisessa ajatteluperinteessä otetaan huomioon ihmisten todellisen vapauden ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien yhteys varallisuuden ja tulojen jakautumiseen.”

Periaateohjelman kirjauksessa sanotaan, että sosialistinen ajattelu edistää sellaista yhteiskuntaa, jossa talouden toimintaa, pääomaliikkeitä ja sijoitustoimintaa, ihmisten asemaa tuotannossa ja erityisesti tulojen ja varallisuuden jakoa säännellään ihmisten tasa-arvotavoitteen toteuttamiseksi käytännössä. Talous ei saa hallita yhteiskuntaa, vaan talouden on palveltava hyvän elämän rakentamista kestävällä tavalla, ohjelmassa vaaditaan.

Millaista talouspolitiikkaa vasemmisto siis käytännössä kannattaa? Kysytään asiantuntijalta.

Talous demokratian
piiriin

Poliittisen talouden tutkijan, valtiotieteiden tohtori Lauri Holapan mielestä tärkein radikaalivasemmistolaista talouspolitiikkaa määrittelevä tekijä on vaatimus talouden demokratisoinnista. Holappa työskentelee tällä hetkellä vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana.

– Se, että demokratiaa laajennetaan koskettamaan myös talouden kenttää, on mitä vasemmistolaisin ajatus, Holappa sanoo.

Holapan mukaan talouden demokratisoinnilla tarkoitetaan sitä, että markkinat valjastetaan palvelemaan kansantaloutta, eikä markkinavoimia päästetä hallitsemaan yhteiskuntaa.

Jussi Saramo on samoilla linjoilla. Hän sanoo, että yhteiskunnassa on isoja ongelmia, joita markkinavoimat eivät voi ratkaista.

– Vasemmistolainen talouspolitiikka ei lähde siitä ajatuksesta, että markkinat hoitaa.

– Talouspolitiikassa vasemmisto kannattaa ennen kaikkea sitä, että taloudessa, niin kuin yhteiskunnassa yleisesti, päätösvalta pidetään demokraattisessa kontrollissa, Saramo kertoo.

Käytännössä talouden demokratisointi tarkoittaa sitä, että taloutta ja markkinoita ajatellaan välineinä, joiden tehtävä on palvella ihmisten hyvinvointia.

Millainen on siis vasemmiston visio valtiontaloudesta?

– Vasemmisto kannattaa rajattua ja säädeltyä markkinataloutta, Jussi Saramo kertoo.

– Rajatulla markkinataloudella tarkoitan sitä, että me vasemmistoliitossa haluamme rajata tietyt yhteiskunnan toiminnot markkinoiden ulkopuolelle.

Näillä toiminnoilla Saramo tarkoittaa esimerkiksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta, mutta myös luonnollisia monopoleja, kuten rautateitä ja sähkön kantaverkkoa.

– Kuitenkin siellä, missä markkinoita on, siellä pitää olla myös sääntelyä, Saramo lisää.

Hänen mukaansa verotuksella ja lainsäädännöllä estetään varallisuuden kasautuminen harvojen käsiin ja pidetään markkinatalous hallinnassa.

Irtiotto
uusliberalismista

Valtioiden talouspolitiikkaa on määritellyt 1970-luvun lopusta asti uusliberalismina tunnettu oppi. Yksinkertaistettuna uusliberalismin periaatteiden mukaan valtioiden ja sitä kautta talouspolitiikan roolin kansantaloudessa tulisi olla mahdollisimman pieni. Valtion roolin sijaan uusliberalismissa kannatetaan markkinasääntelyn purkamista.

Varsinkin talouskriiseissä uusliberalistinen talouspolitiikka on ilmennyt julkisten menojen leikkaamisena ja verojen alentamisena talouden uudelleen käynnistämiseksi. Uusliberalistiselle talouspolitiikalle leimallista on ollut myös julkisen talouden tasapainon pitäminen itseisarvona ja valtion velanoton välttäminen.

Lauri Holapan mielestä demokratian laajentaminen koskettamaan myös talouden kenttää on mitä vasemmistolaisin ajatus.

Lauri Holapan mielestä demokratian laajentaminen koskettamaan myös talouden kenttää on mitä vasemmistolaisin ajatus. Kuva: Antti Yrjönen

Lauri Holapan mukaan vasemmistolainen talouspolitiikka voidaan nähdä irtiottona tästä uusliberalistisesta ajattelusta.

– Uusliberalismissa kannatetaan äärimmäisen kireää talouspolitiikkaa ja verojen alentamista suhdannevaihtelusta riippumatta, kun taas vasemmistossa talouskuripolitiikkaa on kritisoitu aina. Holappa lisää, että vasemmistoa ei ylipäänsä luonnehdi julkisen velan pelko kuten oikeistoa.

1990-luvulla monet sosiaalidemokraatit, kuten Tony Blair Isossa-Britanniassa ja Gerhard Schröder Saksassa omaksuivat uusliberalistisen talouspolitiikan. Sen sijaan radikaalivasemmistossa ei koskaan hylätty sitä ajattelua, että valtiolla on oltava suurempi rooli kansantaloudessa.

Sekä Holappa että Jussi Saramo kuitenkin sanovat, ettei nykyään kannata hakea eroja vasemmistolaisen ja sosiaalidemokraattisen talouspolitiikan väliltä.

– Sosiaalidemokraatit ovat onneksi Suomessakin luopuneet ainakin toistaiseksi uusliberalismista, Jussi Saramo kommentoi.

– En lähtisi etsimällä etsimään SDP:n ja vasemmistoliiton eroja talouslinjoissa. SDP on ollut meille hyvä hallituskumppani, ja eroavaisuudet löytyvät meillä nykyään muista asioista kuin talouspolitiikasta.

Ilmastotoimia
julkisin varoin

Eräs tärkeä vasemmiston talouspolitiikkaa määrittävä tekijä on usko valtion talouspolitiikan ja julkisten varojen käyttöön ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa.

– Valtiontalous on viritettävä torjumaan ilmastokatastrofia ja mahdollistamaan siirtymä fossiilittomaan energiaan, sanoo Lauri Holappa.

– Ilmastonmuutos ja ekologinen siirtymä ovat vasemmistolle paitsi ympäristökysymyksiä myös talouspoliittisia kysymyksiä. Kun valtio saa tällä hetkellä lainaa nollakorolla, on järkevää ottaa velkaa ja investoida se talouden ekologiseen siirtymään.

Valtiontalous on viritettävä torjumaan ilmastokatastrofia.

Vasemmistolaisessa ajattelussa ymmärretään, että varallisuuden kasautuminen harvemmille tarkoittaa myös vallan keskittymistä. Kun markkinavoimia ei päästetä valloilleen eikä varallisuuden holtitonta kasautumista tapahdu, ei myöskään yhteiskunnallinen valta pääse keskittymään epätasaisesti.

Lauri Holappa sanoo myös, että radikaalivasemmisto on sananmukaisesti radikaali liike, joka kannattaa perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin ja esittää siirtymistä toisenlaiseen yhteiskuntajärjestykseen. Hän sanoo, että demokratian laajentaminen talouden kentälle lisää myös kansalaisten vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihinsa.

–Kun talouden rakenteet ja prosessit ovat demokratian ulottumattomissa, tavalliset ihmiset eivät pääse vaikuttamaan sellaisiin valtasuhteisiin, jotka kuitenkin vaikuttavat heihin.

Tässä mielessä nykyvasemmistolainen talousajattelu ei ole niinkään kaukana itsensä Karl Marxin analyysistä.

–Jos ajatellaan yhteiskuntaa laajemmassa kontekstissa, niin pyrkimys taloudellisten prosessien demokratisointiin on aivan käypä tapa tulkita ja toteuttaa Marxin oppeja, Lauri Holappa toteaa.

Juttua varten on haastateltu myös vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalaista.

Sarjan aiemmat osat:

  Vaatiiko vasemmistoliittolaisuus ihmiseltä liikaa ja 16 muuta kysymystä puolueen tilasta ja tulevaisuudesta – Li Andersson vastaa

 Euroskeptisyys on muuttunut EU-myönteisyydeksi – Silvia Modig: ”Vaikka EU-jäsenyyttä pitäisi sinänsä hyvänä asiana, niin onhan EU:ssa tietysti myös ongelmia”

 Enemmän työväen asiaa ja paluuta juurille, sanoo kolme vasemmistoliittolaista luottamusmiestä siitä, miten kannatus kasvaisi

Vasemmistoliitto, minne menet?

Sarjassa pohditaan vasemmiston ongelmia ja tulevaisuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään