STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn mukaan väkivaltaa on työelämässä yllättävän paljon. 14 prosentilla työpaikoista on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana esiintynyt fyysisen väkivallan uhkaa ja joka kymmenellä suoranaista fyysistä väkivaltaa.
Yli viidenneksellä (22 %) työpaikoista on esiintynyt henkistä väkivaltaa.
STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen sanoo tiedotteessa, ettei väkivalta ja sen uhka voi olla näin monen työn arkea.
– Jokaisen pitää saada tehdä työtään turvassa. Väkivalta ei kuulu kenenkään työhön, ei missään muodossa eikä kenenkään aiheuttamana.
Fyysisen väkivallan suurin syy on asiakasväkivalta. Sitä tai sen uhkaa esiintyi tyypillisesti ulkopuolisen toimijan, kuten asiakkaan taholta. Huonoin tilanne on naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, jossa fyysisen väkivallan uhkaa oli kokenut 36 prosenttia ja fyysisen väkivallan tekoja 23 prosenttia vastaajista.
– Aiempienkin selvitysten perustella työoloilla on suuri vaikutus uhriksi joutumiseen. Työskentely ilta- ja yöaikaan, avoin pääsy työtiloihin, asiakkaan kotona tehtävä työ, yksin työskentely sekä tehtävät, joissa ollaan tekemisessä alkoholin, päihtyneiden asiakkaiden, lääkkeiden tai rahan kanssa lisäävät väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa, Auvinen luettelee.
Rahoitusalalla fyysistä väkivaltaa
Rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevät ilmoittivat muita useammin työpaikan sisäisestä fyysisestä väkivallasta. 15 prosenttia hieman alle sadasta vastaajasta kertoi joutuneensa esimiesten tai johdon fyysisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Hieman useampi tästä joukosta (18 %) kertoi alaisten syyllistyneen fyysisellä väkivallalla uhkailuun tai suoranaiseen väkivaltaan.
Auvisen mukaan kyselytekniset seikat eivät selitä koko tulosta. Rahoitus- ja vakuutusalalla on tärkeää selvittää, mistä tulos johtuu ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.
Henkistä väkivaltaa kertoo kokeneensa 32 prosenttia vastaajista, naiset miehiä useammin. Ongelma on pahin naisvaltaisilla aloilla: sosiaali- ja terveysalalla, kaupan alalla, koulutuksessa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Asiakkaiden ja kollegojen taholta tullut henkinen väkivalta on tyypillisintä sosiaali- ja terveysalalla, esimiesten taholta tullut puolestaan rahoitus- ja vakuutusalalla.
Henkisen työpaikkaväkivallan kokemukset ovat vähentyneet viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Hyvästä suunnasta huolimatta tilanne on Auvisen mukaan edelleen huono.
Selän takana puhumista, vähättelyä, mitätöintiä
Kyselyn perusteella henkinen väkivalta on tyypillisimmillään selän takana puhumista, osaamisen vähättelyä ja mitätöintiä, aiheetonta arvostelua tai vääriä syytöksiä, huutamista, solvaamista tai haukkumista, tiedon ulkopuolelle jättämistä, mielipiteiden ohittamista tai väärien tietojen levittämistä.
– Henkisen väkivallan kuriin saaminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja parempaa johtamista. Ei mitään sellaista, mitä ei jokaisella työpaikalla voitaisi tehdä, Auvinen sanoo.
Hänen mukaansa väkivaltatilanteita ei saa jättää työntekijöiden hoidettavaksi.
– Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia panostamaan väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseen. Työnantajan on myös huolehdittava väkivallan uhreista. Heille on tarjottava jälkihoitoa ja tukea. Kyse on ongelmasta, jonka ratkaiseminen palkitsee työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa: työhyvinvointi paranee, sairauspoissaolot vähenevät, työurat pitenevät ja työvoimapula helpottuu.