KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa sotilaallinen kriisi

Bosnian Serbitasavallan eli Srpskan presidentti Milorad Dodik

Bosnian Serbitasavallan eli Srpskan presidentti Milorad Dodik. Kuva: Lehtikuva/Elvis Barukcic

Bosnian Serbitasavallan Srpskan presidentti on ilmoittanut, että Srpskalle perustetaan oma armeija. Hän on irrottamassa Srpskaa liittovaltiosta.

Jouko Huru
29.11.2021 7.00

Bosnia ja Hertsegovinan muodostamisesta sovittiin Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995. Yhdysvaltain johdolla neuvoteltu sopimus päätti kolme ja puoli vuotta kestäneen Jugoslavian hajoamiseen liittyneen Bosnian sodan (1992–1995).

Bosnia-Hertsegovina jaettiin kahteen osaan, Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon (Federacija Bosna i Hercegovina) ja Serbitasavaltaan (Republika Srpska). Alueet ovat lähes yhtä suuria. Federaatio sijaitsee valtion keskellä ja Serbitasavalta sen itäpuolella repaleisena ison Serbian vastaisena raja-alueena.

Valtio jaettiin etnispoliittisin perustein. Federaation väestöstä valtaosa on bosniakkeja, jotka ovat muslimeja, vähemmistönä ovat katoliset kroaatit. Srpskan kansalaiset ovat pääosin ortodoksisia serbejä. Vuoden 2000 arvion mukaan koko väestöstä 48 prosenttia on bosniakkeja, 37 prosenttia serbejä, 14 prosenttia kroaatteja ja loput muita. Koko väkiluku on 3,2 miljoonaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Bosnia-Hertsegovinaa tunteva sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta sanoo, että valtion poliittinen jämähtyneisyys ja nousevat konfliktit johtuvat pääosin siitä, että valtion rakenne perustuu etnisiin jakoihin.

Kuva: Wikipedia/Producer/CC BY-SA 3.0

Huttunen huomauttaa, että ennen sotaa ja maan jakoa bosniakeista suuri osa asui nykyisen Srpskan alueella

– Liittovaltion politiikkaa ovat halvaannuttaneet etnisperäiset rakenteet. Niissä vallassa olevat kansallismieliset edustajat pitävät kiinni oman ryhmänsä kapeasti ymmärretyistä eduista. Kukaan ei uskalla perääntyä tai tulla vastaan, kun pelkona on oman aseman menettäminen.

Srebrenican verilöylyn
musta varjo

Räikein esimerkki etnisistä valtiotason konflikteista koskee Srebrenican kansanmurhaa heinäkuussa 1995. Bosnian serbijoukot surmasivat tuolloin 8 000 bosnialaista muslimimiestä ja -poikaa.

Srebrenican operaatiota johtanut serbikomentaja Ratko Mladić hävisi alkukesästä valituksensa Haagin vetoomustuomioistuimessa, joka säilytti hänen elinkautistuomionsa kansanmurhasta voimassa.

Bosnia-Hertsegovina ei ole täysin itsenäinen, vaan sitä valvoo kansainvälinen yhteisö YK:n kautta. Maassa on edelleen vuoden 2004 lopulla Naton Sfor-joukot korvanneita EU:n Eufor-joukkoja (aluksi 6 500, nyt alle 1 000 sotilasta) ja poliisivoimia (EUPM).

Kansainvälisen yhteisön korkeana edustajana tähän syksyyn asti oli itävaltalainen diplomaatti Valentin Inzko. Hänen työtään on jatkanut saksalainen diplomaatti Christian Schmidt.

Kaksitoista vuotta korkeana edustajana Bosniassa toiminut Inzko teki kovasti töitä, että liittovaltio pysyisi kasassa. Hän käytti valtuuksiaan ja sääti heinäkuussa viimeisenä isona toimenaan liittovaltioon lain, joka kieltää kansanmurhan kieltämisen.

Srpskan presidentti Milorad Dodik reagoi Inzkon lakiin heti väittämällä, että Srebrenican kansanmurhaa ”ei tapahtunut”.

Huttunen sanoo, että vihanpidon syitä on vaikea pyyhkiä ihmisten muistista.

– Vähintä, mitä voi odottaa, on, että vastapuolet tunnustaisivat tosiasioina ne ikävät asiat, jotka ovat tapahtuneet.

Dodik irrottaa
Srpskaa liittovaltiosta

Liittovaltion presidenttikollegion serbijäsen Dodik uhkasi heti uuden lain jälkeen, että Srpska irrottautuu kaikista liittovaltion yhteisistä instituutioista, kuten asevoimista, verohallinnosta ja korkeimmista oikeuselimistä.

Serbitasavallasta on vahvistettu, että Srpska vetäytyy kaikista liittovaltion tehtävistä, kunnes kansanmurhalaki on kumottu. Serbien vetäytyminen päätöksenteosta merkitsee koko valtion päätöksenteon halvaantumista.

Huttunen arvioi, että Dodikin valta perustuu paljolti lietsottuihin etnisiin uhkakuviin ja jopa vihanpitoon.

Dodikin politiikassa syvimpänä ideana on ehkä ajatus, että Srpska pitäisi liittää isoon Serbian valtioon. Huttunen ei kuitenkaan usko, että poliittisesti nykyisen kaltaista ja köyhää Srpskaa haluttaisiin kovin innokkaasti osaksi Serbiaa.

Nyt Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa sotilaallinen konflikti. Dodik ilmoitti lokakuun lopussa, että Srpskalle perustetaan oma armeija. Srpskan alueen sotajoukoille on jo järjestetty sotaharjoituksia.

Srpskalle perustetaan oma armeija.

Lokakuun lopulla uutiskanava Al-Jazeera kertoi, että Dodik on kieltänyt liittovaltion oikeuslaitosta sekä turvallisuus- ja tiedusteluelimiä toimimasta Srpskassa. Kaikkien kiellettyjen liittovaltion toimijoiden ja poisjättäytymisien kohteena olleiden instituutioiden tilalle on ilmoitettu perustettavan serbialaiset elimet marraskuun loppuun mennessä.

Yhdysvaltain ja EU:n yhteisjulistus vaati lokakuun lopulla kaikkia Bosnia-Hertsegovinan osapuolia kunnioittamaan liittovaltion instituutioita. Sitä vastoin Venäjä on tukenut Dodikin separatistisia pyrkimyksiä.

Irti valtion etnisestä jakamisesta

Professori Huttusen kasvoilla käy monia ilmeitä, kun häneltä kysyy, mitä nyt on tehtävissä.

– On usein väitetty, että nämä etnisuskonnolliset ryhmät eivät vain kerta kaikkiaan tule toimeen keskenään, mutta se on aivan liian yksinkertainen selitys. Ja sitä paitsi ennen Bosnian sotaa muslimibosniakit ja ortodoksiserbit tulivat kohtuullisen hyvin toimeen keskenään esimerkiksi Sarajevossa ja myös maaseudulla. Mutta silloin valtiorakenne ei perustunut etniselle edustukselle.

Professori Laura Huttunen.

Professori Laura Huttunen. Kuva: Jouko Huru

Kun hänelle tarkentaa kysymystä, mitä hän tekisi pattitilanteen ratkaisemiseksi, hän sanoo, että liittovaltion etnispoliittinen rakenne pitäisi kyetä purkamaan. Samaan hengenvetoon hän lisää: mitenkähän se olisi mahdollista?

– Mutta koko se valtion perustaminen etniseen edustajuuteen ja etniseen jakamiseen pitäisi kerta kaikkiaan lopettaa, Huttunen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään