Hallituspuolueiden eriseuraisuus maakuntaverosta tuli esille taas tiistaina EVAn järjestämässä aluevaalitentissä. Hallitus valmistelee maakuntaveroa, mutta keskustan mielestä sen toteuttaminen on mahdotonta, jos uusille hyvinvointialueille ei tule laajempia tehtäviä. Selvää kannatusta maakuntaverolle on vain vasemmistoliitossa ja vihreissä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo korosti, että tammikuun aluevaaleissa ei päätetä maakuntaverosta. Alueet eivät päätä sen mahdollisesta käyttöön ottamisesta, sen tekee eduskunta.
Saramosta näyttää ”valitettavasti” siltä, että nykyisen eduskunnan enemmistö ei ole valmis maakuntaveroon.
– Pidemmällä aikavälillä maakuntavero pikemminkin laskee verotasoa kuin nostaa sitä, koska päättäjän pitää miettiä menojen ja tulojen suhdetta. Jos raha tulee suoraan valtiolta, tilanne on eri. Siksi itse toivon ja uskon, että maakuntaveroon tullaan palaamaan.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi luki hallitusohjelmaa, jonka mukaan maakuntaverosta tehdään selvitys. Se on tehty parlamentaarisesti, ja sen perusteella maakuntavero on Lohen mukaan mahdoton, kun hyvinvointialueille siirretään vain sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi.
Lohen mielestä olisi eri asia, jos alueille siirtyisi enemmän tehtäviä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että maakuntaveroa ei pidä säätää missään tapauksessa.
Lohi väitti kokoomuksen maalanneen itse pirun seinälle, jota se ampuu alas. Puolue tietää itsekin, että maakuntaveroa ei ole tulossa, ja joka tapauksessa näissä vaaleissa siitä ei päätetä.
– Vaalitaktisesti vastustetaan sellaista, jota ei ole edes tulossa.
SDP: Kanta selvityksen jälkeen
Orpon mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) on sanonut kesällä, että maakuntavero valmistellaan tällä vaalikaudella.
– Nyt hallituspuolueet ovat alkaneet tästä riitelemään. Minä koen, että tässä erityisesti sosiaalidemokraatit ovat pakittaneet äänestäjien pelossa.
SDP:n kanta asiassa on jäänyt epäselväksi. Puolueen varapuheenjohtaja Niina Malm sanoi SDP:n kannan olleen koko ajan se, että maakuntavero valmistellaan tällä hallituskaudella ja päätökset tehdään sen jälkeen, kun on paketti mitä voidaan tarkastella.
Malmin mukaan raportti valmistuu todennäköisesti helmikuussa.
Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela kysyi, onko nykyinen malli kustannustehokas.
– Jos uudet alueet menevät pyytämään rahaa valtiovarainministeriöltä sen mukaan, kun tarvitaan, niin voi hyvin kysyä, mikä on silloin kannustin tehdä asioita kustannustehokkaasti verrattuna tilanteeseen, jossa vastakkain olisivat tehokkuus ja veroasteen muuttaminen. Ainakin itse olen kokenut kuntapolitiikassa, että nämä kaksi vaihtoehtoa lisäävät intoa panostaa kustannustehokkuuteen.
Nyt Suomelan mukaan uhkaa tilanne, jossa joillain alueilla ainoa mahdollisuus lisätulojen hankkimiseen on palvelumaksujen kasvattaminen.
– Tällä hetkellä valmistellaan, mutta tällä vaalikaudella ei päätetä maakuntaveron tulosta Suomeen, Lohi vielä tiivisti keskustan vastustavan kannan.
Yksityiset mukaan, mutta ei isäntinä
Panelisteilta kysyttiin, miten seitsemän päivän hoitotakuu saadaan todella toiminaan, eikä se jää kuolleeksi kirjaimeksi. Kokoomuksen Orpo ja vasemmistoliiton Saramo olivat selkeimmin eri linjoilla asiassa.
Orpon mukaan Länsi-Pohjan kaltaisilla ulkoistuksilla palveluihin on saatu tuottavuutta ja laatua, jonot on purettu, asiakkaat tyytyväisiä ja rahaa säästetty. Päijät-Hämeessä taas on toteutettu digiklinikka, jossa palveluun pääsee kolmessa minuutissa.
– Yksityisen sektorin mukaan ottaminen aidosti on aivan keskeistä. Sote-uudistuksessa se tehdään hankalammaksi. Tämä on mallin ideologinen älyttömyys. Ilman valinnan vapautta ja yksityistä sektoria tästä ei tule koskaan mitään, hoitotakuut jäävät haaveeksi.
Saramo vastasi, ettei yksikään eduskuntapuolue vastusta yksityisten palvelujen käyttämistä. Kysymys on siitä, millä ehdoilla tämä tapahtuu ja siitä, että julkinen puoli on riittävän vahva, jotta markkina voi aidosti toimia.
– Tässä mielessä Länsi-Pohja ei ole hyvä esimerkki. Niissä maissa, missä palveluja tuotetaan yksityisellä pienyrittäjämallilla, järjestelmä on aivan eri kuin Suomessa, jossa ”pörriäiset” ovat se isäntä ja julkinen sektori renki. Jos tähän tilanteeseen joudutaan, kustannukset kasvavat ja palvelut heikkenevät.
– Uudet hyvinvointialueet pystyvät käyttämään aidosti yksityisiä palveluita, jos hinta ja laatu kohtaavat. Jos eivät kohtaa, julkinen tekee itse, Saramo tiivisti.