Demokratian tila on maailmanlaajuisesti heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana, ja kehitys jatkui myös viime vuonna. Näin kertoo ruotsalaisen V-Dem -tutkimushankkeen marraskuussa julkaistu vuosiraportti.
Kun vuonna 2010 autokraattisissa valtioissa eli 48 prosenttia maailman väestöstä, luku oli viime vuonna noussut jo 68 prosenttiin. Viime vuonna huono kehitys jatkui erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella, Keski-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Demokratia on keskimäärin vajonnut suunnilleen vuoden 1990 tasolle. Kun liberaaleja demokratioita oli kymmenen vuotta sitten 41, niitä on nyt 32, ja niissä asuu vain 14 prosenttia maailman väestöstä.
Uusi käännekohta oli terrorisminvastainen sota.
Autokraattinen kehitys etenee tyypillisesti niin, että ensin hallitus hyökkää mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Se polarisoi yhteiskuntaa kohtelemalla vastustajiaan epäkunnioittavasti ja levittämällä valheellista informaatiota. Vasta tämän jälkeen seuraa muodollisten instituutioiden heikentäminen.
Eniten ovat lisääntyneet sananvapauteen ja mediaan kohdistuvat uhat. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen on lisääntynyt peräti 50 maassa.
V-Dem (Varieties of Democracy) on Ruotsista johdettu tutkimushanke, johon tietoja kerää yli 3 500 asiantuntijaa kaikilta mantereilta. Sen projektit saavat rahoitusta muun muassa Ruotsin hallitukselta ja EU:n komissiolta.
V-Dem arvioi demokratian tilaa lukuisilla muuttujilla, joille annetaan arvo nollasta yhteen.
Yleisintä siirtymä kohti
epäliberaalia demokratiaa
The New York Times -lehti (NYT) arvioi V-Demin raporttia amerikkalaisesta näkökulmasta. Tulos on hätkähdyttävä: demokratia on heikentynyt nimenomaan Yhdysvaltain liittolaismaissa.
Vaikka Yhdysvaltain liittolaiset ovat edelleen keskimääräistä demokraattisempia, on demokratia huonontunut niissä V-Demin mittareilla lähes kaksinkertaisesti muuhun maailmaan verrattuna. Sellaiset demokratian peruselementit kuin vaalien rehellisyys tai tuomioistuinten riippumattomuus ovat heikentyneet.
Toiseen suuntaan eli demokraattisemmiksi eivät Yhdysvaltain liittolaiset ole kehittyneet joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Liittolaisiksi lasketaan maat, joilla on virallinen tai tosiasiallinen turvallisuussitoumus Yhdysvaltain kanssa. Tällaisia maita on 41.
Joissakin maissa epäluottamuksen ilmapiiri on heikentänyt instituutioita. Joissakin diktatuureissa kuten Bahrainissa on kavennettu ennestäänkin vähäisiä vapauksia.
Yleisintä on kuitenkin siirtyminen kohti epäliberaalia demokratiaa. Tällaisessa hallitusmuodossa vallanpitäjät käyttäytyvät yhä yksinvaltaisemmin ja poliittiset instituutiot rapautuvat, mutta yksilönvapaudet suurimmaksi osaksi säilyvät – paitsi vähemmistöillä.
Tällaisia suuria pudottajia kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Yhdysvaltain Nato-liittolaiset Puola, Unkari ja Turkki. Muista liittolaisista esimerkiksi Israel ja Filippiinit kuuluvat NYT:n mukaan samaan sarjaan. Myös Brasilia ja Intia ovat selvästi huonontuneita.
Yksin Trump ei
riitä selittäjäksi
Parikymmentä ensimmäistä vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen demokratia kehittyi Yhdysvaltain liittolaismaissa vain hitaasti; olihan lähtötaso esimerkiksi Länsi-Euroopassa jo aika hyvä. Takapakkia ei kuitenkaan juuri otettu.
2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä tilanne heikkeni hieman, mutta varsinainen pudotus alkoi kymmenkunta vuotta sitten. Yhdysvallat liittolaisineen vastasi vain 5 prosentista demokratian edistymistä, mutta 36 prosenttia heikkenemisestä tapahtui näissä maissa.
Yhdysvalloissa itsessään Donald Trumpin presidenttikausi pudotti mittareita selvästi.
NYT:n haastattelema Toronton yliopiston tutkija Seva Gusnitsky toteaa kuitenkin, että olisi liian helppoa selittää kaikki Trumpilla. Vaikka trendi kiihtyi Trumpin kaudella, se oli alkanut jo ennen sitä.
Pyrkimykset äänioikeuden tosiasialliseen rajoittamiseen, oikeuslaitoksen politisoituminen ja muut demokratian ongelmat kasvoivat jo ennen Trumpia.
NYT:n mukaan data ei myöskään vahvista sitä amerikkalaista käsitystä, että muutos johtuisi Venäjästä ja Kiinasta. Lehden haastattelema Göteborgin yliopiston tutkija Staffan Lindberg sanoo, että demokratian taantuma on sisäsyntyistä niin kehittyvissä kuin jopa vakiintuneissakin demokratioissa.
Lindbergin mukaan tämä ei tarkoita, että Yhdysvallat olisi suoraan trendin aiheuttaja – mutta ei se myöskään ole vailla vaikutusta.
Kylmän sodan loppu loi
illuusion demokratia-aallosta
Vaikka Yhdysvallat väitti kylmän sodan aikana edistävänsä demokratiaa, tämä ei koskaan ollut oikeasti totta. Näin sanoo NYT:lle Carnegien rauhantutkimusinstituutin tutkija Thomas Carothers.
Yhdysvallat kannusti demokratiaa Länsi-Euroopassa ideologisena vastapainona Neuvostoliitolle, mutta suuressa osassa muuta maailmaa Yhdysvallat Carothersin mukaan tukahdutti sitä. Yhdysvallat tuki tai nosti valtaan diktaattoreita, kannusti vasemmistolaisten väkivaltaiseen vainoamiseen ja varusti epädemokraattisia aseellisia ryhmiä.
Kylmän sodan päättyminen merkitsi demokratisoitumisen aaltoa sekä Yhdysvaltain että Neuvostoliiton valtapiirissä olleissa maissa 1990-luvulla.
Demokratia-aaltoa alettiin Carothersin mukaan virheellisesti pitää luonnollisena olotilana ja samalla Yhdysvaltain ansiona. Hänen mukaansa Yhdysvaltain vuonna 2001 aloittama terrorisminvastainen sota oli uusi käännekohta. Yhdysvallat alkoi jälleen panostaa myötämielisiin itsevaltiaisiin ja demokratian rajoittamiseen, tällä kertaa islamilaisissa maissa.
Yhdysvaltain malliin
ei enää uskota
Käsitys Yhdysvaltain demokratiasta on maailmalla huonontunut. PEW-tutkimuslaitos julkaisi marraskuun alussa 16 länsimaassa tehdyn gallupin, jonka mukaan vain 17 prosenttia haastatelluista piti Yhdysvaltoja hyvänä demokratian mallina. 23 prosentin mielestä näin ei ole koskaan ollut, ja 57 prosentin mielestä se on joskus ollut, mutta ei enää.
Jopa Yhdysvalloissa itsessään vain 19 prosenttia katsoi maan edelleen olevan hyvä malli demokratialle.
Yhdysvalloissa on tänä vuonna tehty kymmenen vuoden välein uusittavaa vaalipiirien rajojen vetoa. Sanalla gerrymandering tunnetaan käytäntö, jossa osavaltiossa valtaa pitävä puolue vetää rajat itselleen edullisiksi.
Republikaanien johtamissa osavaltioissa tätä on nyt tehty niin tehokkaasti, että viisi paikkaa vaihtuisi edustajainhuoneessa demokraateilta republikaaneille, vaikka äänet annettaisiin täsmälleen samoin kuin viime kerralla. Kun demokraattien enemmistö on nyt 221–213, tuottaisi tämä republikaanienemmistön edustajainhuoneeseen.
V-Demin raportti varoittaa globaalilla tasolla, että koronapandemian perusteella tehdyt demokratian rajoitukset on purettava heti kun pandemia päättyy. Nyt 2/3 maista on asettanut koronan takia rajoituksia medialle ja 1/3 on asettanut poikkeustoimia ilman aikarajaa.