KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Demokratian tila laajasti heikentynyt – erityisesti Yhdysvaltain liittolaismaissa

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin marraskuussa Ankarassa. Kumpikin näistä Nato-maiden johtajista on ansiokkaasti rapauttanut maansa demokratiaa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin marraskuussa Ankarassa. Kumpikin näistä Nato-maiden johtajista on ansiokkaasti rapauttanut maansa demokratiaa. Kuva: Lehtikuva/Adem Altan

Kymmenen viime vuoden aikana demokratia on heikentynyt erityisesti Yhdysvaltain liittolaismaissa.

Arto Huovinen
6.12.2021 7.00

Demokratian tila on maailmanlaajuisesti heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana, ja kehitys jatkui myös viime vuonna. Näin kertoo ruotsalaisen V-Dem -tutkimushankkeen marraskuussa julkaistu vuosiraportti.

Kun vuonna 2010 autokraattisissa valtioissa eli 48 prosenttia maailman väestöstä, luku oli viime vuonna noussut jo 68 prosenttiin. Viime vuonna huono kehitys jatkui erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella, Keski-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Demokratia on keskimäärin vajonnut suunnilleen vuoden 1990 tasolle. Kun liberaaleja demokratioita oli kymmenen vuotta sitten 41, niitä on nyt 32, ja niissä asuu vain 14 prosenttia maailman väestöstä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Uusi käännekohta oli terrorisminvastainen sota.

Autokraattinen kehitys etenee tyypillisesti niin, että ensin hallitus hyökkää mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Se polarisoi yhteiskuntaa kohtelemalla vastustajiaan epäkunnioittavasti ja levittämällä valheellista informaatiota. Vasta tämän jälkeen seuraa muodollisten instituutioiden heikentäminen.

Eniten ovat lisääntyneet sananvapauteen ja mediaan kohdistuvat uhat. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen on lisääntynyt peräti 50 maassa.

V-Dem (Varieties of Democracy) on Ruotsista johdettu tutkimushanke, johon tietoja kerää yli 3 500 asiantuntijaa kaikilta mantereilta. Sen projektit saavat rahoitusta muun muassa Ruotsin hallitukselta ja EU:n komissiolta.

V-Dem arvioi demokratian tilaa lukuisilla muuttujilla, joille annetaan arvo nollasta yhteen.

Yleisintä siirtymä kohti
epäliberaalia demokratiaa

The New York Times -lehti (NYT) arvioi V-Demin raporttia amerikkalaisesta näkökulmasta. Tulos on hätkähdyttävä: demokratia on heikentynyt nimenomaan Yhdysvaltain liittolaismaissa.

Vaikka Yhdysvaltain liittolaiset ovat edelleen keskimääräistä demokraattisempia, on demokratia huonontunut niissä V-Demin mittareilla lähes kaksinkertaisesti muuhun maailmaan verrattuna. Sellaiset demokratian peruselementit kuin vaalien rehellisyys tai tuomioistuinten riippumattomuus ovat heikentyneet.

Toiseen suuntaan eli demokraattisemmiksi eivät Yhdysvaltain liittolaiset ole kehittyneet joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Liittolaisiksi lasketaan maat, joilla on virallinen tai tosiasiallinen turvallisuussitoumus Yhdysvaltain kanssa. Tällaisia maita on 41.

Joissakin maissa epäluottamuksen ilmapiiri on heikentänyt instituutioita. Joissakin diktatuureissa kuten Bahrainissa on kavennettu ennestäänkin vähäisiä vapauksia.

Yleisintä on kuitenkin siirtyminen kohti epäliberaalia demokratiaa. Tällaisessa hallitusmuodossa vallanpitäjät käyttäytyvät yhä yksinvaltaisemmin ja poliittiset instituutiot rapautuvat, mutta yksilönvapaudet suurimmaksi osaksi säilyvät – paitsi vähemmistöillä.

Tällaisia suuria pudottajia kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Yhdysvaltain Nato-liittolaiset Puola, Unkari ja Turkki. Muista liittolaisista esimerkiksi Israel ja Filippiinit kuuluvat NYT:n mukaan samaan sarjaan. Myös Brasilia ja Intia ovat selvästi huonontuneita.

Yksin Trump ei
riitä selittäjäksi

Parikymmentä ensimmäistä vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen demokratia kehittyi Yhdysvaltain liittolaismaissa vain hitaasti; olihan lähtötaso esimerkiksi Länsi-Euroopassa jo aika hyvä. Takapakkia ei kuitenkaan juuri otettu.

2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä tilanne heikkeni hieman, mutta varsinainen pudotus alkoi kymmenkunta vuotta sitten. Yhdysvallat liittolaisineen vastasi vain 5 prosentista demokratian edistymistä, mutta 36 prosenttia heikkenemisestä tapahtui näissä maissa.

Yhdysvalloissa itsessään Donald Trumpin presidenttikausi pudotti mittareita selvästi.

NYT:n haastattelema Toronton yliopiston tutkija Seva Gusnitsky toteaa kuitenkin, että olisi liian helppoa selittää kaikki Trumpilla. Vaikka trendi kiihtyi Trumpin kaudella, se oli alkanut jo ennen sitä.

Pyrkimykset äänioikeuden tosiasialliseen rajoittamiseen, oikeuslaitoksen politisoituminen ja muut demokratian ongelmat kasvoivat jo ennen Trumpia.

NYT:n mukaan data ei myöskään vahvista sitä amerikkalaista käsitystä, että muutos johtuisi Venäjästä ja Kiinasta. Lehden haastattelema Göteborgin yliopiston tutkija Staffan Lindberg sanoo, että demokratian taantuma on sisäsyntyistä niin kehittyvissä kuin jopa vakiintuneissakin demokratioissa.

Lindbergin mukaan tämä ei tarkoita, että Yhdysvallat olisi suoraan trendin aiheuttaja – mutta ei se myöskään ole vailla vaikutusta.

Kylmän sodan loppu loi
illuusion demokratia-aallosta

Vaikka Yhdysvallat väitti kylmän sodan aikana edistävänsä demokratiaa, tämä ei koskaan ollut oikeasti totta. Näin sanoo NYT:lle Carnegien rauhantutkimusinstituutin tutkija Thomas Carothers.

Yhdysvallat kannusti demokratiaa Länsi-Euroopassa ideologisena vastapainona Neuvostoliitolle, mutta suuressa osassa muuta maailmaa Yhdysvallat Carothersin mukaan tukahdutti sitä. Yhdysvallat tuki tai nosti valtaan diktaattoreita, kannusti vasemmistolaisten väkivaltaiseen vainoamiseen ja varusti epädemokraattisia aseellisia ryhmiä.

Kylmän sodan päättyminen merkitsi demokratisoitumisen aaltoa sekä Yhdysvaltain että Neuvostoliiton valtapiirissä olleissa maissa 1990-luvulla.

Demokratia-aaltoa alettiin Carothersin mukaan virheellisesti pitää luonnollisena olotilana ja samalla Yhdysvaltain ansiona. Hänen mukaansa Yhdysvaltain vuonna 2001 aloittama terrorisminvastainen sota oli uusi käännekohta. Yhdysvallat alkoi jälleen panostaa myötämielisiin itsevaltiaisiin ja demokratian rajoittamiseen, tällä kertaa islamilaisissa maissa.

Yhdysvaltain malliin
ei enää uskota

Käsitys Yhdysvaltain demokratiasta on maailmalla huonontunut. PEW-tutkimuslaitos julkaisi marraskuun alussa 16 länsimaassa tehdyn gallupin, jonka mukaan vain 17 prosenttia haastatelluista piti Yhdysvaltoja hyvänä demokratian mallina. 23 prosentin mielestä näin ei ole koskaan ollut, ja 57 prosentin mielestä se on joskus ollut, mutta ei enää.

Jopa Yhdysvalloissa itsessään vain 19 prosenttia katsoi maan edelleen olevan hyvä malli demokratialle.

Yhdysvalloissa on tänä vuonna tehty kymmenen vuoden välein uusittavaa vaalipiirien rajojen vetoa. Sanalla gerrymandering tunnetaan käytäntö, jossa osavaltiossa valtaa pitävä puolue vetää rajat itselleen edullisiksi.

Republikaanien johtamissa osavaltioissa tätä on nyt tehty niin tehokkaasti, että viisi paikkaa vaihtuisi edustajainhuoneessa demokraateilta republikaaneille, vaikka äänet annettaisiin täsmälleen samoin kuin viime kerralla. Kun demokraattien enemmistö on nyt 221–213, tuottaisi tämä republikaanienemmistön edustajainhuoneeseen.

V-Demin raportti varoittaa globaalilla tasolla, että koronapandemian perusteella tehdyt demokratian rajoitukset on purettava heti kun pandemia päättyy. Nyt 2/3 maista on asettanut koronan takia rajoituksia medialle ja 1/3 on asettanut poikkeustoimia ilman aikarajaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
03

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään