KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kenttää etsimässä – Onko puolue kansanliike vai vaaliorganisaatio?

Puoluetoimiston arvioiden mukaan 10–20 prosenttia vasemmistoliiton jäsenistä on aktiivijäseniä, jotka osallistuvat puolueen toimintaan tai toimivat sen luottamustehtävissä.

Puoluetoimiston arvioiden mukaan 10–20 prosenttia vasemmistoliiton jäsenistä on aktiivijäseniä, jotka osallistuvat puolueen toimintaan tai toimivat sen luottamustehtävissä. Kuva: Jarkko Mänttäri

Puolueiden jäsenmäärät ovat kaukana huippulukemista, ja niiden rooli on muuttunut yhteiskunnan muokkaamisesta vaalien käymiseen. Miten tämä kehitys näkyy vasemmistoliitossa, ja mitä sille tarvitsisi tehdä?

Toivo Haimi
11.12.2021 7.15

Minne menet, vasemmisto

Juttusarjassa tarkastellaan vasemmiston mahdollisuuksia ja haasteita
Sarja alkoi puheenjohtaja Li Anderssonin haastattelulla.
Sarjan aiemmat osat löytyvät KU:n verkkosivuilta.

Irlantilainen politiikan tutkija Peter Mair esitti postuumisti julkaistussa klassikkoteoksessaan Ruling the Void, että länsimaisesta demokratiasta on tullut ”onttoa”. Mair tarkoitti ajatuksellaan sitä, että vaikka kaikki liberaalin demokratian rakennuspalikat – puolueet, vaalit ja kansanedustuslaitos – pysyvät paikallaan, ihmisten into osallistua politiikkaan on hiipumassa.

Äänestysaktiivisuus on laskussa lähes kaikissa länsimaissa, puolueiden jäsenmäärät pienenevät, ja politiikan tekeminen keskittyy puolueiden sijaan ammattipoliitikoille, eräänlaiselle uudelle poliitikkoluokalle.

Politiikan kenttäväen eli puolueiden rivijäsenten tehtäväksi ontossa demokratiassa jäävät vaalikampanjoiden järjestäminen, ehdokashankinta ja uusien ihmisten nostaminen poliitikkoluokkaan. Mairin mukaan politiikka ulkoistetaan ammattilaisille, mutta puoluetoiminta itsessään muuttuu merkityksettömämmäksi. Peter Mairin synkät havainnot demokratian tilasta kuvaavat osittain myös Suomea, mutta kuinka hyvin ne pätevät vasemmistoliitossa?

Puolue ei ole mikään pursiseura

– Puoluetoiminnan kenttä on aivan varmasti pienentynyt sitten vaikkapa nyt 1970-luvun ylipolitisoituneen ajan, pohtii järjestötiimin vetäjä Juuso Aromaa vasemmistoliiton puoluetoimistolta.

– Toisaalta täytyy kyllä todeta sekin, että vasemmistoliiton jäsenmäärä on ollut ihan reippaassa kasvussa ainakin koko 2010-luvun, ja nyt jäseniä on noin 12 000, Aromaa kertoo.

Riittääkö 12 000 ihmistä kuitenkaan yhteiskuntaa muokkaavaksi kansanliikkeeksi? Puoluetoimiston arvioiden mukaan 10–20 prosenttia vasemmistoliiton jäsenistä on aktiivijäseniä, jotka osallistuvat puolueen toimintaan tai toimivat sen luottamustehtävissä. Aktiivisia puolueosastoja on noin 350.

– Tämä populaatio muodostaa minun näkemykseni mukaan puolueen äärimmäisen tärkeän, mutta ehkä käsitteellisesti vähän epämääräisen kentän, sanoo Juuso Aromaa.

Kenttäväen lisäksi vasemmistoliitolla on piirijärjestöjen johdot, puoluevaltuusto ja puoluehallitus, jotka muodostavat puoluejohdon. Tämä puoluejohto on useimmiten muodossa tai toisessa ne kasvot, jotka edustavat puoluetta eri suuntiin.

Aromaan mielestä olennaisinta vasemmistoliiton kenttäväkeen liittyvissä kysymyksissä olisi keskittyä siihen, miten ihmisille tarjotaan väyliä ja keinoja osallistua ja tehdä, eli olla aktiivinen puolueen toimija.

– Itse uskon melko vahvasti siihen, että puolue voi olla kansanliike, ja hyvin vahvasti siihen, että puolue voi olla moniäänisen kansalaistoiminnan vahva alusta, Aromaa paaluttaa.

Kysyttäessä, mitä puolueen jäsenenä voi tehdä, Aromaa vastaa, että melkein mitä vain. Hänen mukaansa puoluetoiminnassa on se ehdoton etu esimerkiksi pursiseuraan verrattuna, että koska politiikka koskee kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, voi puoluetoimintakin käsitellä melkein mitä tahansa.

– Ei tarvitse keskittyä luovimiseen ja snapsien juomiseen merikerholla, Aromaa murjaisee.

Koulutus avaimena
aktiivisempaan puoluetoimintaan

Puoluetoimistolla tiedostetaan varsin hyvin, että ”melkein minkä vain” tekeminen ei ole se asia, joka ensimmäisenä yhdistetään puolueen järjestötoimintaan. Poliittisen toiminnan ja ohjelmatyön lisäksi vasemmistoliiton piirissä on ollut myös esimerkiksi kulttuuritoimintaa, verkostojen rakentamista kansalaisyhteiskunnan kanssa, yhdessäoloa ja seurustelua sekä yleistä kansalaisyhteiskunnan toimintaan osallistumista.

Juuso Aromaa sanoo, että hänestä tuntuu vähän siltä, että kentällä ollaan aika varovaisia siinä, mitä voi ja uskaltaa tehdä.

– Vapaaehtoisia on vähän, ja ehkä tyydytään vähän toistamaan tuttuja kuvioita, hän tuumii.

– Oma kokemukseni tästä on, että meidän kenttäväkemme kaipaa nykyistä enemmän tukea käytännössä siihen, miten olla puolue tai osa puoluetta, Aromaa arvioi.

”Meidän kenttäväkemme kaipaa nykyistä enemmän tukea käytännössä siihen, miten olla puolue, tai osa puoluetta.”

Hän ajattelee, että puolueen on ryhdyttävä kouluttamaan jäseniä, yhdistyksiä ja toimintaryhmiä kokoustekniikoista, turvallisemmasta tilasta, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, jäsenrekisterin hyödyntämisestä, toimintaideoista, toiminnan organisoinnista, varainkäytöstä ja vastaavista puoluetoiminnan perusajatuksista.

– Minulla on sellainen fiilis, että silloin kun Kulttuuritaloa rakennettiin, tämänkaltainen yhdistystoiminta oli ehkä enemmän verissä tai kyseessä oli enemmän kansalaistaito, joka vaan osattiin, Aromaa sanoo.

– Nyky-yhteiskunta ei ole enää niin voimakkaasti kansalaisuuden vaan enemmänkin asiakkuuden ja asiantuntijuuden yhteiskunta, jossa tämänkaltainen toiminta ei ole enää niin tuttua.

Vasemmistoliitto
ei ole vain vaalikoneisto

Juuso Aromaa ei allekirjoita väitettä siitä, että vasemmistoliitolle tai sen jäsenille jäisi politiikan tekemisessä vain vaalikampanjoijan osa.

– Kyllä kentällä on aina ollut aika vahva ja sääntömääräinen ote puolueen ohjelmatyössä ja päätöksenteossa, Aromaa sanoo ja mainitsee puolueen uuden periaateohjelman, joka on nyt avoimella kommentointikierroksella ja johon kaikki puolueen jäsenet saavat antaa kommenttejaan.

– On siis niin, että jäsenistöllä on aika voimakkaasti se ylimmän päätöksentekijän asema puolueessa, joskin edustuksellisuuden kautta, Aromaa huomauttaa.

Vasemmistoliiton puoluekokouspäätökset ohjaavat puolueen toimintaa, ja puoluevaltuusto päättää yhdessä eduskuntaryhmän kanssa hallitukseen osallistumisesta.

– Uskon myös ihan aidosti siihen, että jos politiikkasyötteet tulevat pelkästään jostain konsulttitoimistosta, eikä niitä kytketä demokraattiseen liikkeeseen jolla on oma vahva aatteellinen perintönsä, niin ne syötteet ovat sitten vain huonoja ja surullisia, Aromaa sanoo.

Järjestötiimin vetäjä Juuso Aromaa uskoo, että minkä tahansa puolueen elinehto on se kuuluisa kenttä.

Järjestötiimin vetäjä Juuso Aromaa uskoo, että minkä tahansa puolueen elinehto on se kuuluisa kenttä. Kuva: Vasemmistoliitto

Oli vasemmistoliitto nyt sitten kansanliike tai ei, Aromaa uskoo, että minkä tahansa puolueen elinehto on se kuuluisa kenttä.

– Jos kenttä on vahva, skarppi ja toimii monipuolisesti, tehokkaasti ja jotakuinkin koordinoidusti, niin sitten se kenttä on puolueelle elinehdon lisäksi suuri vahvuus. Uskon myös siihen, että kentän vahvistaminen näkyy kannatuksessa, mutta toki viiveellä, Aromaa sanoo.

Yhteisö ja kaikkien asioiden
kansalaisjärjestö

Puoluetoimistolla nähdään yhtenä kentän tärkeänä tehtävänä hyvään toverihenkeen perustuvan, vahvan vasemmistolaisen yhteisön rakentaminen.

– Sanoisin, että tärkeä tehtävä on myös vasemmistolaisuuden ja vasemmiston edustaminen omissa verkostoissaan ja paikkakunnilla. Lähiyhteisönä toimiminen niille, jotka haluavat toimintaan mukaan, Aromaa selventää.

Hän itse korostaa, että haluaisi nähdä myös sen, että vasemmistolaiset toimisivat myös puolueen ulkopuolisessa järjestökentässä avoimesti vasemmistolaisina, mutta aina kyseessä olevan yhdistyksen tavoitteita ja lähtökohtia kunnioittaen.

Toisaalta vasemmistoliiton puoluejärjestöt ovat samaan tapaan yhdistyksiä siinä missä muutkin kansalaisjärjestöt.

Voisiko siis sanoa, että puolue on kaikkien asioiden kansalaisjärjestö? Juuso Aromaan mielestä kyllä.

– Pidän sitä yleisesti hyvänä asiana. Ja mitä taitavammin ja mukavammin kenttä osaa tätä olla, niin sen parempi.

Sarjan aiemmat osat:

 Vaatiiko vasemmistoliittolaisuus ihmiseltä liikaa ja 16 muuta kysymystä puolueen tilasta ja tulevaisuudesta – Li Andersson vastaa

 Euroskeptisyys on muuttunut EU-myönteisyydeksi – Silvia Modig: ”Vaikka EU-jäsenyyttä pitäisi sinänsä hyvänä asiana, niin onhan EU:ssa tietysti myös ongelmia”

 Enemmän työväen asiaa ja paluuta juurille, sanoo kolme vasemmistoliittolaista luottamusmiestä siitä, miten kannatus kasvaisi

 Tällaista talouspolitiikkaa vasemmisto kannattaa – Tutkija ja kansanedustaja Jussi Saramo kertovat

 Vasemmisto kasvaa kaupungeissa – ”Kannatus painottuu kasvukeskusten keskuksiin ja samoin vasemmistoliiton jäsenet”, sanoo puoluesihteeri

 Blokkijärjestelmä toisi suomalaiseen politiikkaan lisää kuluttajansuojaa, mutta löytyisikö sille kannatusta? ”Tuskin”, sanoo asiantuntija

Minne menet, vasemmisto

Juttusarjassa tarkastellaan vasemmiston mahdollisuuksia ja haasteita
Sarja alkoi puheenjohtaja Li Anderssonin haastattelulla.
Sarjan aiemmat osat löytyvät KU:n verkkosivuilta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään