KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Hirssi on superruokaa, jota afrikkalaiset kaihtavat

Supermarketeissa on tarjolla sekä hirssiä että durraa, mutta niitä usein ylenkatsotaan. Nyt tutkimus on osoittanut, että niillä on edullisia terveysvaikutuksia ja lisäksi ne sietävät ilmastonmuutosta.

Supermarketeissa on tarjolla sekä hirssiä että durraa, mutta niitä usein ylenkatsotaan. Nyt tutkimus on osoittanut, että niillä on edullisia terveysvaikutuksia ja lisäksi ne sietävät ilmastonmuutosta. Kuva: IPS/Ignatius Banda

Suuri rautapitoisuus auttaisi vähentämään anemiaa.

Bulawayo, Zimbabwe – IPS/Ignatius Banda
21.12.2021 9.00

Afrikkalaisten pienviljelijöiden karsastama hirssi voisi olla Afrikan ihmelääke taistelussa anemiaa vastaan. Terveyshyötyjen lisäksi se sietää hyvin ilmastonmuutosta. Niin kertoo tropiikin viljelytutkimusinstituutin Icrisatin tutkimus.

WHOn mukaan raudanpuutos vaivaa maailmanlaajuisesti 1,7 miljardia ihmistä, ja lapsilla se johtaa anemian lisäksi lyhytkasvuisuuteen. Tutkimuksessa todetaan, että valtioiden tulisi tukea hirssin viljelyä, jotta raudanpuutos voitaisiin asianmukaisesti hoitaa.

– Vaikka saadun raudan määrä riippuu hirssilajikkeesta ja käsittelytavasta, tutkimus osoittaa selvästi, että hirssillä voi olla lupaava rooli raudanpuutosanemian estämisessä ja vähentämisessä, tutkimuksen pääkirjoittaja Icrisatin vanhempi ravintotieteilijä Anitha Seetha sanoo.

Hirssin avulla kehitysmaat voisivat myös kestää paremmin ilmastoepävarmuutta ja toistuvia kuivuuskausia. Hirssi sietää hyvin ilmastonmuutosta ja voi auttaa yhteisöjä selviämään kuivuuden aiheuttamista terveysongelmista. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että hirssi-interventio voi keventää myös julkisten terveyspalveluiden kuormitusta.

”Edes lapset eivät pidä siitä”

Tutkimus voi vaikuttaa zimbabwelaisen Samukele Jamelan kaltaisiin pienviljelijöihin. Hän viljelee maata kuivalla Filabusin alueella, noin 120 kilometriä kaakkoon Bulawayosta.

Jamela on yksi monista maanviljelijöistä, joiden viljasiilot ammottavat tyhjinä sateiden vähäisyyden vuoksi. Silti hän yhä haluaa istuttaa sadekastelulla elävää maissia.

– Olemme aina kasvattaneet maissia täällä. Hyvin harvat ihmiset haluavat syödä hirssiä. Edes lapset eivät pidä siitä, Jamela selittää hirssin ja durran kaltaisten pienijyväisten viljojen epäsuosiota.

Zimbabwen maatalousministeriö on tietoinen nuivasta asenteesta. Jo vuonna 2010 Zimbabwe yritti yhteistyössä YK:n ruokajärjestö FAOn kanssa edistää pienijyväisten viljojen tuotantoa, käsittelyä ja markkinointia, mutta vuosikymmentä myöhemmin viranomaiset yhä joutuvat taivuttelemaan pienviljelijöitä.

YK:n kehitysohjelma UNDP totesikin vuoden 2018 raportissa, että Zimbabwessa pienijyväisten viljojen tuotanto on laskenut 1990-luvulta lähtien. Maissi on edelleen suosituin viljelykasvi huolimatta toistuvista huonojen sateiden aiheuttamista katovuosista.

Liian työlästä

Kansainvälinen maatalouskehitysrahasto IFAD julkisti marraskuussa 60 miljoonan euron investointiohjelman, jonka kohderyhmänä on Zimbabwen pienviljelijät.

– Kuivilla alueilla tuetaan hirssin kasvatusta, IFADin Eswatinin ja Zimbabwen maajohtaja Jaana Keitaanranta kertoo.

Aiemmin syksyllä IFAD varoitti raportissaan, että Afrikan maissa maissin kaltaisten perusviljojen sadot pienentyvät ilmastonmuutoksen vuoksi. Raportti käsittelee pienviljelijöiden viljelymahdollisuuksia tulevaisuuden lämpiävässä maailmassa.

IFAD arvioi, että vuoteen 2050 mennessä maissin tuotanto saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi joissain maissa laskea 77 prosenttia. Siksi Afrikan maiden kannattaisi vähentää riippuvuuttaan maissista ja alkaa suosia pienijyväisiä viljoja.

Paikalliset tutkijat kuitenkin sanovat, että pienijyväisten viljojen vaatima suuri työmäärä on yksi monista pienviljelijöiden syistä kaihtaa durraa ja hirssiä. Hankaluuksia aiheuttaa sekin, että hirssiä ja rikkaruohoja voi olla vaikea erottaa toisistaan.

– Pienijyväiset viljat tuottavat maissiin verrattuna hehtaaria kohden vähän. Myös kuluttajat suosivat maissia. Siksi useimmat viljelijät mieluummin kasvattavat maissia piittaamatta ilmastohuolista, Lupanen valtionyliopiston vanhempi lehtori Keith Phiri selittää.

Phiri suosittelee hallitukselle suunnanmuutosta. Hallitus on vuosien ajan suositellut maissia kaupallisessa viljelyssä ja näin edistänyt pienijyväisten viljojen syrjäyttämistä.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään