Afrikkalaisten pienviljelijöiden karsastama hirssi voisi olla Afrikan ihmelääke taistelussa anemiaa vastaan. Terveyshyötyjen lisäksi se sietää hyvin ilmastonmuutosta. Niin kertoo tropiikin viljelytutkimusinstituutin Icrisatin tutkimus.
WHOn mukaan raudanpuutos vaivaa maailmanlaajuisesti 1,7 miljardia ihmistä, ja lapsilla se johtaa anemian lisäksi lyhytkasvuisuuteen. Tutkimuksessa todetaan, että valtioiden tulisi tukea hirssin viljelyä, jotta raudanpuutos voitaisiin asianmukaisesti hoitaa.
– Vaikka saadun raudan määrä riippuu hirssilajikkeesta ja käsittelytavasta, tutkimus osoittaa selvästi, että hirssillä voi olla lupaava rooli raudanpuutosanemian estämisessä ja vähentämisessä, tutkimuksen pääkirjoittaja Icrisatin vanhempi ravintotieteilijä Anitha Seetha sanoo.
Hirssin avulla kehitysmaat voisivat myös kestää paremmin ilmastoepävarmuutta ja toistuvia kuivuuskausia. Hirssi sietää hyvin ilmastonmuutosta ja voi auttaa yhteisöjä selviämään kuivuuden aiheuttamista terveysongelmista. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että hirssi-interventio voi keventää myös julkisten terveyspalveluiden kuormitusta.
”Edes lapset eivät pidä siitä”
Tutkimus voi vaikuttaa zimbabwelaisen Samukele Jamelan kaltaisiin pienviljelijöihin. Hän viljelee maata kuivalla Filabusin alueella, noin 120 kilometriä kaakkoon Bulawayosta.
Jamela on yksi monista maanviljelijöistä, joiden viljasiilot ammottavat tyhjinä sateiden vähäisyyden vuoksi. Silti hän yhä haluaa istuttaa sadekastelulla elävää maissia.
– Olemme aina kasvattaneet maissia täällä. Hyvin harvat ihmiset haluavat syödä hirssiä. Edes lapset eivät pidä siitä, Jamela selittää hirssin ja durran kaltaisten pienijyväisten viljojen epäsuosiota.
Zimbabwen maatalousministeriö on tietoinen nuivasta asenteesta. Jo vuonna 2010 Zimbabwe yritti yhteistyössä YK:n ruokajärjestö FAOn kanssa edistää pienijyväisten viljojen tuotantoa, käsittelyä ja markkinointia, mutta vuosikymmentä myöhemmin viranomaiset yhä joutuvat taivuttelemaan pienviljelijöitä.
YK:n kehitysohjelma UNDP totesikin vuoden 2018 raportissa, että Zimbabwessa pienijyväisten viljojen tuotanto on laskenut 1990-luvulta lähtien. Maissi on edelleen suosituin viljelykasvi huolimatta toistuvista huonojen sateiden aiheuttamista katovuosista.
Liian työlästä
Kansainvälinen maatalouskehitysrahasto IFAD julkisti marraskuussa 60 miljoonan euron investointiohjelman, jonka kohderyhmänä on Zimbabwen pienviljelijät.
– Kuivilla alueilla tuetaan hirssin kasvatusta, IFADin Eswatinin ja Zimbabwen maajohtaja Jaana Keitaanranta kertoo.
Aiemmin syksyllä IFAD varoitti raportissaan, että Afrikan maissa maissin kaltaisten perusviljojen sadot pienentyvät ilmastonmuutoksen vuoksi. Raportti käsittelee pienviljelijöiden viljelymahdollisuuksia tulevaisuuden lämpiävässä maailmassa.
IFAD arvioi, että vuoteen 2050 mennessä maissin tuotanto saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi joissain maissa laskea 77 prosenttia. Siksi Afrikan maiden kannattaisi vähentää riippuvuuttaan maissista ja alkaa suosia pienijyväisiä viljoja.
Paikalliset tutkijat kuitenkin sanovat, että pienijyväisten viljojen vaatima suuri työmäärä on yksi monista pienviljelijöiden syistä kaihtaa durraa ja hirssiä. Hankaluuksia aiheuttaa sekin, että hirssiä ja rikkaruohoja voi olla vaikea erottaa toisistaan.
– Pienijyväiset viljat tuottavat maissiin verrattuna hehtaaria kohden vähän. Myös kuluttajat suosivat maissia. Siksi useimmat viljelijät mieluummin kasvattavat maissia piittaamatta ilmastohuolista, Lupanen valtionyliopiston vanhempi lehtori Keith Phiri selittää.
Phiri suosittelee hallitukselle suunnanmuutosta. Hallitus on vuosien ajan suositellut maissia kaupallisessa viljelyssä ja näin edistänyt pienijyväisten viljojen syrjäyttämistä.
uutiskirje 
