Hiljakkoin arvioitiin, että maapallolla on yli 833 miljoonaa hehtaaria suolan turmelemaa maaperää. Eli 8,7 prosenttia planeetan maa-alasta on menettänyt kykyään kasvattaa ruokaa. Liian suolainen maa ei myöskään suodata vedestä saasteita tarpeeksi tehokkaasti, mikä uhkaa myös juomavesiä.
Maaperän suolaantuminen on tärkeimpiä maan huonontumisen prosesseja, joka uhkaa maataloustuotantoa globaalilla tasolla. Erityisen suuressa vaarassa on kuivien ja puolikuivien alueiden ruokaturva.
Liika suola maaperässä heikentää kasvien kykyä imeä vettä sekä niiden ravinnepitoisuutta. Myös maan rakenne huonontuu.
Uzbekistan on kauhuesimerkki
Maaperän suolaisuus on sinänsä luonnollinen ilmiö autiomaiden kaltaisissa ympäristöissä, joissa voimakas haihdunta ja krooninen vedenpuute usein muuttaa maaperän ylisuolaiseksi.
Ihminen kuitenkin merkittävästi voimistaa ilmiötä: liiallinen maanmuokkaus ja keinolannoitteiden käyttö, epäsopivat kastelumenetelmät ja heikkolaatuinen kasteluvesi, metsäkato ja pohjaveden liikakäyttö johtavat suolaantumiseen.
Uzbekistan käy kauhuesimerkistä: yli puolet maan maaperästä on suolan turmelemaa.
Maaperässä on muovia enemmän kuin merissä
Suolan lisäksi viljelymaita painaa alati lisääntyvä mikromuovi. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn joulukuisessa raportissa pidetään muovisaastetta vielä suolaantumistakin suurempana vaarana ruokaturvalle ja ihmisten terveydelle.
Raportti käsittelee muovien käyttöä maataloudessa. Siihen kootut luvut tekevät vaikutuksen: maataloustuotantoon käytetään joka vuosi 12,5 miljoonaa tonnia muovituotteita ja ruuan pakkaamiseen 37,3 miljoonaa tonnia lisää. Eniten muoveja kulutetaan Aasiassa, lähes puolet koko maailman maatalousmuovien kulutuksesta. Vaihtoehtojen puutteessa käyttö jatkuu ja lisääntyy.
Muovisaastetutkimus on enimmäkseen keskittynyt vesiekosysteemeihin, erityisesti valtameriin – FAOn tutkijat havaitsivat kuitenkin maatalousmaan saavan vielä paljon suurempia määriä mikromuoveja. Lisätutkimuksia tarvitaan, mutta arvioidaan noin kolmanneksen vuosittain tuotetuista 400 miljoonasta tonnista muovia päätyvän maaperään tai jokiin ja järviin.
Kuivan maan muovisaastetta on pahimmilla paikoilla jopa 23 kertaa enemmän kuin merissä. Esimerkiksi viemärijäte on tärkeä mikromuovien levittäjä: 80-90 prosenttia jätteen muoveista on jäljellä lannoitteena käytettävässä lietteessä. Näin maaperään päätyy vuosittain useita satoja tuhansia tonneja mikromuoveja.
lehti 