Moni median käyttämästä asiantuntijavalikoimasta on viime aikoina todennut, ettei tilanne ole huolestuttava pelkästään Ukrainassa vaan koko maailmassa.
Irakin ja Afganistanin interventiot johtivat arabikevääseen, johon Nato pyrki vaikuttamaan valloittamalla Libyan. Tämä eskaloitui, kun Venäjä lähti pommittamaan Syyriaan. Aseilla varustellaan, ja kybersotaa harjoitetaan.
Länsi, lähinnä USA, näyttää käyvän kybersotaa Venäjää, Kiinaa ja Venezuelaa vastaan, mihin tulee vastahyökkäyksiä. Tämän lisäksi toteutetaan pakotteita, jotta saadaan uusia vastustajia polvilleen.
Pakotteiden perustelut ovat kansainvälisestä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta usein sellaisia, että rinnalla pitäisi oikeastaan suunnata ne myös pakotteiden asettajaa vastaan. Sama pätee Huawein johtajan vangitsemiseen, kun ajatellaan USA:n ja muunkin lännen joukkovalvontaa.
Tätä ei pidä tulkita niin, että haluan kannattaa Venäjää, Kiinaa tai Irania. Näin ei voi jatkua. Seuraukset ovat katastrofaalisia, jollei ruveta neuvottelemaan ja jarruteta asevarustelua. Ei voi myöskään olla niin, että tiettyjä diktaattoreita, separatisteja ja valloittajia käsitellään silkkihansikkain, kun taas vainotaan muita. Ohjenuorana on oltava tasavertainen kansainvälinen oikeus. Nykyhetken tapahtumat johtavat maailman kahtiajakoon ja kylmään sotaan, joka helposti kuumenee.
Nationalismi, nationalistiset liikkeet ja vihapuhe eskaloivat jännitteitä ja vastakkainasettelua kansainvälisestikin.
Kannattamatta Putinia meidän on muistettava, että kun Venäjältä vaaditaan, että sen on hyväksyttävä lännen ratkaisumalleja Ukrainassa, niin juuri Ukrainan parlamentti kieltäytyi hyväksymästä Minskin sopimusta. Silloisen ulkoministeriön virkailija Victoria Nuland sanoi 2014, että USA oli laittanut 50 miljardia dollaria likoon horjuttaakseen Ukrainaa. Tämän johdosta demokraattisesti valittu hallinto kaatui.
En minäkään lähde puolustamaan Viktor Janukovytšin politiikkaa, mutta hänet oli kaikesta huolimatta valittu demokraattisesti.
Muulloin ollaan valmiita vaikka minkälaisiin toimenpiteisiin kapinan murskaamisessa. Tämä on myös yksi syy Putinin vainoharhaisiin vainoihin niin sanottuja ulkomaisia agentteja vastaan, minkä kohteeksi lähinnä eri mediat ovat joutuneet.
Vastaavanlaisia kampanjoita agenteista (informaatiovaikuttamisesta) ja trolleista toteutetaan myös lännessä eikä vähiten Suomessa, vaikka seurauksia yritetään pitää vähemmän näkyvinä.
Tässä on riski, että Eurooppa joutuu kansainväliseen selkkaukseen. Sen takia meidän ei tässä vaiheessa missään tapauksessa pitäisi heiluttaa Nato-korttia, vaan kannattaa tämän kerran välttää, että joutuisimme vaikeaan tilanteeseen, ja jatketaan menestyksekästä rauhanpolitiikkaamme.
Nato ei ole mikään puolustusliitto vaan hyökkää ja valloittaa ympäri maailmaa. Emme halua lähettää suomalaisia kuolemaan Naton kyseenalaisiin imperialistisiin sotiin.
Stefan Håkans
Mustasaari