Kun satokausi on hyvä, kenialainen perunan pienviljelijä Judy Wangari korjaa 0,8 hehtaarin pelloltaan 120–160 yhdeksänkymmenen kilon säkkiä perunaa. Säiden arvaamattomuuden vuoksi hyvä sato on kuitenkin kaikkea muuta kuin taattu.
– Meillä on vuodessa kaksi perunanistutuskautta. Pyrimme istuttamaan ennen sateiden alkua, mutta joskus sateet tulevat liian myöhään tai liian varhain, emmekä me osaa lukea sään merkkejä. Kerran menetin rankkasateiden vuoksi koko sadon, Wangari selittää.
Peruspilari vailla tukea
Judy Wangari on yksi Kenian noin 800 000:sta perunan pienviljelijästä, jotka Kenian kansallisen perunaneuvoston mukaan tuottavat ainakin 83 prosenttia maan perunoista. Kenian maatalouden työvoimasta 75 prosenttia on naisia, ja maan pientiloista 40 prosenttia on naisten hoidossa.
Naiset ovat siis Kenian ruuantuotannon peruspilareita. Silti he jäävät pitkälti vaille taloudellista ja teknistä tukea ja joutuvat yhä suuremmassa määrin alttiiksi ilmastonmuutoksen ja maan laadun huonontumisen seurauksille.
– Me saatamme olla samassa myrskyssä, mutta emme todellakaan samassa veneessä. Ilmastonmuutoksen runtelemat naiset voivat sanoa näin perustellummin kuin ketkään muut, Brittiläisen kansainyhteisön sihteeristön pääsihteeri Patricia Scotland toteaa.
Sihteeristön hiljakkoin julkaistu raportti eri sukupuolten osallistamisesta ilmastotoimiin kansainyhteisön maissa kertoo, miten naisten aliedustus ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa lisää eriarvoisuutta. Aliedustus jo sinänsä luo esteitä naisten osallistumiselle, ja näin haavoittuvuuden noidankehä jatkuu.
– Ilman naisten osallistumista emme voi rajoittaa globaalia lämpenemistä, Scotland sanoo.
– Ja jos emme tartu ilmastonmuutokseen riittävän tarmokkaasti, jo valmiiksi eriarvoisuudesta kärsivät, etenkin naiset, kantavat raskaimman taakan.
Hyvääkin kehitystä
Naisten osallistamisesta on myös hyviä esimerkkejä, kuten Eswatini. Siellä ilmastotavoitteiden muotoiluun osallistui naisryhmiä, ja pohdintaistuntoja järjestettiin myös naispuolisten kansanedustajien kanssa. Istuntojen seurauksena naispoliitikot muun muassa istuttivat puita maan pääkaupunkiin.
Myös Saint Lucian kaltaisissa pienissä saarivaltioissa tunnistetaan ilmastotoimien ja naisten voimaantumisen välinen yhteys.
– On mainitsemisen arvoista, että maatalousryhmissä naiset ovat tavallisten maanviljelytaitojen lisäksi omaksuneet myös yrittäjäroolin. Yrittäjinä he vaikuttavat aktiivisesti siihen, että maataloussektori muuttuu paremmin ilmastonmuutosta sietäväksi, Annette Rattigan-Leo Saint Lucialta selittää.