Hallitus on päässyt sopuun työllisyystoimista, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi paketista perjantaina iltapäivällä tiedotustilaisuudessa.
Paketissa on yli 10 toimea. Yksi niistä ulosottokaarea koskevan lain muuttaminen. Tavoitteena on helpottaa ulosotossa olevien ihmisten asemaa. Esityksen mukaan jos ulosotossa olevan velallisen tulot ovat yli suojaosuuden ja enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, annetaan palkan ulosmittauksessa yksi automaattinen vapaakuukausi lisää eli kolme automaattista vapaakuukautta vuodessa.
Lisäksi hallitus on sopinut työturvallisuuslain uudistuksesta. Siinä tavoitteena on vahvistaa työkyvyn tukemista ja työelämässä pysymistä.
– Alipalkkauksen ja riistotalouden kitkemiseksi päätimme ryhtyä valmistelemaan uusia keinoja. Käynnistämme valmistelun työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta ja uusista toimivaltuuksista alipalkkaukseen puuttumiseksi, listaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) muita toimia.
Hallitus aikoo myös helpottaa työttömyysturvalla opiskelua, korottaa opintotuen tulorajoja. Sarkkinen kirjoittaa Facebookissa vastaavansa ministerinä monesta nyt päätetystä uudistuksesta.
– Suurin mielenkiinto paketissa kohdistuu varmasti työttömyysturvaan, jonka osalta on vihdoin päästy sopuun työssäoloehdon uudistamisesta. Työssäoloehto tarkoittaa nykyisellään sitä, että saadakseen ansiopäivärahaa henkilön on työskentelevä vähintään 18 tuntia viikossa 26 viikon ajan 28 kuukauden tarkastelujaksolla, Sarkkinen toteaa.
Ongelmallinen ehto
Sarkkisen mukaan nykyinen työssäoloehto on monella tapaa ongelmallinen. Siksi hän pitää sen uudistusta tarpeellisena, minkä lisäksi se on tärkeä osa sosiaaliturvauudistuksen eteenpäin viemistä.
– Nykyisen työssäoloehdon ulkopuolelle jäävät työntekijät, joiden työaikaa ei seurata, provisiopalkkaiset työntekijät ja ne, jotka työskentelevät säännöllisesti alle 18 tuntia viikossa. Työaikaseurantaan kytketty työssäoloehto edellyttää palkkakuittien lähettelyä ja raportointitaakkaa, joka puolestaan hidastaa työttömyysturvan maksatusta ja aiheuttaa byrokratialoukkuja.
– Uudessa tuloperusteisessa työssäoloehdossa ansiopäivärahan saamiseksi tarvitaan 6 työssäoloehdon täyttävää kuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen kalenterikuukausi, jolloin henkilö ansaitsee palkkatuloa vähintään 844 euroa. Puolikas kuukausi kertyy jos palkkatuloa on 422–843 euroa, Sarkkinen perustelee.
Uudistuksen myötä 2 800 ihmistä, jotka nyt saavat työmarkkinatukea, pääsevät ansiopäivärahalle.
– Korona-aikana ansioturvan kattavuutta onnistuttiin väliaikaisesti vahvistamaan puolittamalla työssäoloehdon kesto, ja nyt otetaan pysyvä askel samaan suuntaan.
Sarkkinen sanoo pitävänsä tärkeänä, että alipalkkauksen kitkemiseksi ryhdytään valmistelemaan työsyöjeluviranomaisille uusia valtuuksia. Niillä he pystyvät paremmin puuttumaan ilmiöön.
– Hallitus käynnistää myös työturvallisuuslain uudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa työkyvyn tukemista ja työelämässä pysymistä erityisesti psykososiaalista kuormitusta ennaltaehkäisemällä. Tekemistä hallituksen loppukaudelle tulee siis riittämään ja nyt päätetty toimenpidekokonaisuus vauhdittaa osaltaan myönteistä työllisyyskehitystä ja työelämän laadun kehittämistä, Sarkkinen päättää.
Yksi ohi, kaksi jäljellä
110 miljoonan työllisyystoimet olivat hallituksen ensimmäinen koetinkivi tämän vuoden puolella. Seuraavaksi hallitusta odottaa mahdolliset lisätoimet ilmastopäätöksissä. Vaikeimmaksi paikaksi on arvioitu kevään kehysriiheä, johon hallitus kokoontuu huhtikuussa.