Aluehallintoviraston tuoreen rakennusalaa koskevan tarkastusraportin mukaan reilusta 5 000 tarkastuksesta 3 700 valvontakohteessa poiki lähes 11 000 eritasoista huomautusta siitä, ettei työsuojelu ollut lain edellyttämällä tasolla.
– Puutteita havaittiin hyvin laajalla skaalalla: putoamissuojauksissa, työtelineissä, työntekijäluetteloissa, työterveystarkastuksissa, henkilönsuojaimissa, koneiden ja laitteiden turvallisuudessa jne, toteaa työsuojelutarkastaja Juha Sinerjoki.
Suurimmat puutteet koskevat vuodesta toiseen putoamissuojauksia. Suojausten puutteista aiheutuu myös pahimmat tapaturmat. Sinerjoki harmittelee sitä, että kentällä putoamissuojauksiin ei ole päästy riittävästi vaikuttamaan.
– Eniten tästä aiheutuu ongelmia pienillä työpaikoilla ja vaikkapa omakotitalojen kattotyömailla, Sinerjoki lisää.
Työtapaturmariskin lisäksi rakennustyössä altistutaan muun muassa melulle, erilaisille pölyille, lämpötilan ja sääolosuhteiden vaihtelulle. Ammattitautien aiheuttajissa pöly kiilannut melun ohi .
Esimerkiksi syöpää aiheuttavan kvartsipölyn hallinnassa on Sinerjoen mukaan paljon työsarjaa.
– Se lähtee jo suunnitteluvaiheesta, kaikki pölyyn liittyvä työ pitäisi tehdä niin ettei pölyä tule.
Vaarallinen ihokosketus
Kemiallisesta altistuksesta johtuvat terveysongelmat ovat yhä yleisempiä ja Sinerjoen mukaan asia vaatiikin yhä enemmän huomiota. Esimerkkinä hän mainitsee polyuretaanin, jota käytetään monenlaisissa saumauksissa.
– Ja esimerkiksi putkisukituksessa on paljon ihovaurioita aiheuttavia aineita kuten laasteissakin.
Rakennusliitto pitää sukituksessa ja lattioiden pinnoituksessa käytettävää epoksia siinä määrin vaarallisena, että aineen työstettävyys pitäisi käydä koulutuksessa läpi eli sen työntekijällä pitäisi olla suoritettuna ammattipätevyytenä ammattitukinnon osa.kisukituksia tehdään Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläisen mukaan melko kevyellä suojautumisella, vaikka epoksien käsittelyssä pitäisi olla muun muassa suojaessu ja kainaloihin ulottuvat kumihanskat sekä vielä silmien suojaus, sillä jatkuva ihoaltistus saattaa sairastuttaa hyvinkin nopeasti.
Työturvallisuussäätely päivitystyön alla
Työturvallisuus on laaja työsarka erityisesti rakennusalalla. Rakennusliitossa rakentajien työsuojeluun haetaan lisäpanostusta pyrkimällä päivittämään asetusta rakennustyön turvallisuudesta ja rakentamista koskevia sosiaalitilamääräyksiä. Kolmantena Jääskeläisen listalla on työterveyskortti.
Jääskeläisen mukaan on hyvin yleistä varsinkin pienissä yrityksissä ja henkilöstövuokrauksen puolella se, että työterveyshuollosta tehdään kyllä sopimus palveluntarjoajan kanssa, mutta yksittäinen rakentaja ei välttämättä pääse edes lakisääteisiin työterveyshuollon määräaikaistarkastuksiin.
– Kun otetaan huomioon, mitä altisteita työmailla on, olisi koko yhteiskunnankin etu, että määräaikaistarkastuksissa saataisiin kiinni esimerkiksi alkavat syövät.
Työterveyskortin lisäksi Rakennusliitto haluaa rakentajille työterveysrekisterin, josta työsuojeluviranomainen voisi valvoa terveystarkastuksien toteutumista. Jääskeläinen kertoo, että asiasta on käyty keskusteluja sosiaali- ja terveysministeriössä.
Rakennustyön turvallisuutta koskevaan asetukseen Rakennusliitolla on myös päivitystoiveita.
Jääskeläinen mainitsee esimerkkinä nojatikkaat, joiden kanssa tapahtuu paljon tapaturmia.
– Nyt saa käyttää kuusi metriä korkeita nojatikkaita. Meidän mielestä pitäisi miettiä kiellettäisiinkö nojatikkaiden käyttö kokonaan vai riittäisikö mitan laskeminen neljään metriin.
– Torninostureihin noustaan monissa maissa jo hissillä. Meillä sen sijaan kiivetään yhä jäisiä pinnoja pitkin monta kertaa päivässä.
Sosiaalitilamääräyksiä tulisi Jääskeläisen mukaan päivittää muun muassa lisäämällä kaappitilaa. Siviili- ja työvaatteille tulisi olla omat kaapit. Sosiaalitiloissa tulee jatkossa, ilmastonmuutoksen myötä, ottaa huomioon myös kesäajan huippuhelteiden edellyttämä tilojen viilennys. Aiemmin on lähinnä keskitytty turvaamaan kyllin lämpimät sosiaalitilat talvella.
Työvaatteetkin riski
– Rakennuksilla puhutaan työvaatteista, mutta nehän ovat suojavaatteita, jota imevät itseensä kemikaaleja, pölyjä ja roiskeita.
Jääskeläisen mielestä ei ole enää tätä päivää, että altistuneita suojavaatteita viedään kotiin pestäväksi vaikkapa lasten potkuhousujen seassa, eikä työnantaja omistamia suojavaatteita pitäisi pestä omalla ajalla.
– Työvaatteissa busseissa ja metrossa kulkeminen on yleistynyt paljon. Siihen on toki omat syynsä, varsinkin vuokratyöntekijälle annetaan huominen työpaikka ehkä vasta seuraavana aamuna, ja siksi töistä lähdetään vaatteet päällä. Vuokratyöntekijän työt ja työskentelyolosuhteet pystyttäisiin kyllä järjestämään siten, ettei kenenkään tarvitse työmatkoja tehdä likaisissa työvaatteissa. Altistuneissa työvaatteissa julkisissa kulkeminen ei ole kannatettavaa kanssamatkustajiakaan ajatellen.
”Työturvallisuussuunnitelmissa uupeloa”
Työsuojeluviranomaisten raportin mukaan rakennustyömaiden pääurakoitsijat ovat alkaneet vaatia enenevässä määrin aliurakoitsijoiltaan työturvallisuussuunnitelmia.
Rakennusliitossa asiaa ei nähdä ihan näin valoisana.
– Uupeloa on paljon suunnitelmissa ja myös siinä, että suunnitelmat eivät pysy ajan tasalla. Niitä pitäisi päivitellä hankkeen aikana.
Lisäksi, ammattiliitosta katsoen, suunnitelmat ovat sisällöllisesti Jääskeläisen mukaan vielä melko alkutekijöissä.
– Monesti muutetaan vain nimiä ja osoitteita ja käytetään sama pohja toisaalla, Jääskeläinen tietää.
Tapaturmavakuutuslaitoksen viimeisen tilaston mukaan rakennusyritysten palkansaajille sattui vuonna 2020 noin 13 600 työpaikkatapaturmaa.
Rakennusalan työsuojeluvalvonnan tavoitteena on vähentää työtapaturmien ja ammattitautien määrää sekä saada työnantajat hoitamaan lakisääteiset työnantajavelvoitteensa.
uutiskirje 
