Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Venäjän aiheuttaman konfliktin nopeaa heikkenemistä ei voi sulkea pois. Se korostaa diplomatian merkitystä, Haavisto sanoi eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa keskiviikkona.
Haaviston mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
– Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat keskustelleet viimeksi eilen tiistaina.
Haavisto sanoi Venäjän tavoitteena olevan etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.
Haavisto sanoi Venäjän tavoitteena olevan etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjä on marraskuun alusta lähtien keskittänyt sotilaallista voimaa Ukrainan rajojen tuntumaan. Venäjän ja Valko-Venäjän laaja yhteinen sotaharjoitus on lisännyt jännitteitä entisestään.
– Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakava. Venäjä haastaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja Euroopan turvallisuuden perustana toimivia sopimuksia ja sitoumuksia. Se kyseenalaistaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita.
– Turvallisuusympäristömme on entistä vaikeammin ennakoitavissa ja uhkat ovat moninaistuneet. Yhteiskuntaamme kohdistuva vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt ja sen keinovalikoima on laaja.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on Haaviston mukaan estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.
”Natoa tarkastellaan reaaliaikaisesti…”
Monissa eduskuntaryhmien puheenvuoroissa siteerattiin valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa sekä hallitusohjelmaa, joissa todetaan, että Suomen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä tarkastellaan reaaliaikaisesti kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.
– Turvallisuusympäristön kehitystä on arvioitava nyt, mutta myös viikkojen ja vuosien päähän. Voi olla, ettei tilanne ole paranemaan päin, sanoi Elina Valtonen (kok.).
– Nato on eurooppalainen puolustusratkaisu, joka vahvistaisi meidän sekä lähialueittemme turvallisuutta. Meillä ei ole mitään syytä hötkyillä. Natoon ei ole pikatietä. Polkua kohti jäsenyyttä rakennetaan vain kansalaisten tuella ja yhdessä kumppaniemme kanssa.
Vihreiden Atte Harjanteen mukaan eristäytymispolitiikan maailmassa pienet jäävät yksin ja pahimmillaan jalkoihin.
– Suomen päämääränä on tietysti Suomen turvallisuus, mutta liian likinäköisellä tulkinnalla tästä on riskinä rakentaa meillekin turvattomampaa maailmaa ja lähiympäristöä. Vahvasti kansainvälinen ja eurooppalainen Suomi on turvallisempi Suomi.
Vihreät eivät suoraan ottaneet kantaa Nato-jäsenyyden puolesta vaikka monet sen edustajat ovat viime aikoina kääntyneet liittoutumisen kannalle. Harjanteen mukaan aktiivinen julkinen ja poliittinen keskustelu ovat tärkeä osa tätä tarkastelua, ja varsin tarpeen ja tervetullutta.
– Suomen turvallisuuspoliittinen linja nojaa kansalaisten vahvaan tukeen. Leimakirveitä tämä keskustelu ei kaipaa, hyvää analyysiä ja rakentavaa otetta kylläkin.
Naapuri Kiovan ruhtinaskunnasta asti
Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan eduskunnassa vahvistetut linjaukset ovat kestäviä nykytilanteessa ja niiden mukaisesti olemme nytkin toimineet.
– Avoin keskustelu linjauksista on aina tervetullutta, mutta on myös tärkeää, että emme keskustelussa synnytä emmekä lietso sellaisia sisäisiä vastakkaisuuksia, joita voidaan ulkoa käyttää heikentämään asemaamme.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, ettei liittoutuminen irrottaisi Suomea Venäjä-suhteista.
– Pohditaan historiaa. Venäjän federaation suoria edeltäjiä ovat Neuvostoliitto, Venäjän imperiumi, Venäjän tsaarikunta, Moskovan ruhtinaskunta, Novgorod ja Kiovan ruhtinaskunta. Venäjä on ollut naapurimme yli tuhat vuotta. Tänä aikana monet liittokunnat ja sopimusjärjestelyt ovat tulleet ja menneet, mutta Venäjä on pysynyt naapurinamme. Tältä pohjalta on turvallista ennustaa, että Venäjä pysyy myös hamaan tulevaisuuteen naapurinamme, oleellisesti muuttumattomana, omine intresseineen ja erityispiirteineen. Voidaan myös ennustaa, että nykyisetkin liittokunnat tulevat ja menevät eivätkä siten tarjoa lopullisia ratkaisuja Suomellekaan.
uutiskirje 
