PAM julkisti tänään jo viidennen kerran laajan tilasto- ja tietopaketin koronapandemian vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin ja itse palvelualoihin. Siitä käy ilmi muuan muassa se, että palvelualoilla eniten epidemiasta kärsi majoitus- ja ravitsemisala, jolla työskentelevistä 78 prosenttia on ollut työttömänä tai lomautettuna PAMin jäsenkyselyyn 2021 syksyllä vastanneiden mukaan. Kaikkiaan jäsenkyselyyn vastanneista 66 prosentilla oli ollut koronasta johtuvia toimeentulohuolia
Osa jäsenistöstä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, eniten heitä on kyselyn mukaan ollut mara-aloilla.
Rönni-Sällinen arvioi, että nyt näyttää paremmalta kuin aikoihin, kun esimerkiksi kaikkia ravintolarajoituksia ollaan viimein purkamassa.
– Tiedämme kuitenkin, että koronapandemian vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Monen rajoituksista kärsineen työntekijän taloudellinen tilanne on romahtanut tavalla, josta nouseminen kestää todella pitkään. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat kaikille elämän alueille ja vaikuttavat pitkään.
Tuki normaaliin paluulle
PAM on useaan kertaan esittänyt ministereille sekä eduskunnan talousvaliokunnalle, että työntekijöille pitäisi maksaa korvauksia hallituksen ja viranomaisten rajoitusten aiheuttamista ansionmenetyksistä. Korvauksia voisi yritysten kustannustukien ja sulkemiskorvausten tapaan hakea takautuvasti esimerkiksi Valtiokonttorilta.
Yritysten kassat ovat pitkän koronakauden jälkeen tyhjillään nyt, kun henkilökuntaa pitäisi taas palkata. Siksi pitäisi kiireisesti valmistella yrityksille osoitettava palkkatukiohjelma, joka mahdollistaisi palkansaajien nopean uudelleentyöllistymisen.
Tulevaisuuteen varauduttava
Jotta mahdollisista tulevista kriiseistä selvittäisiin paremmin, PAM tukee vahvasti ajatusta ryhtyä jo nyt ennalta ennalta valmistelemaan tukijärjestelmää tilanteisiin, joissa valtiovalta rajoittaa yritysten toimintaa. Valtion pitäisi ammattiliiton mukaan korvata yritysten työvoimakustannukset reaaliaikaisesti ja yritykset jatkaisivat palkanmaksua normaaliin tapaan.
– Tämä estäisi työntekijöitä ajautumasta toimeentulovaikeuksiin. Se ehkäisi tarpeettomia irtisanomisia ja lomautuksia, jotka häiritsevät kriisitoimialojen työmarkkinoita. Näin vältyttäisiin myös valtavilta sosiaaliturvaan ja sen toteuttajaorganisaatioon kohdistuvilta piikeiltä, Rönni-Sällinen perustelee.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hybridistrategian mukaisesti perustanut työryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumista mahdolliseen seuraavaan COVID-19 -epidemia-aaltoon. PAM katsoo, että tällaista työryhmää ja varautumista tarvitaan pikaisesti myös työelämän säädösten ja tukijärjestelmien osalta.