KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hyvästi Viikkolehti, menetetty mahdollisuus

Uutispäällikkö Jukka Parkkari (vas.), päätoimittaja Esa Ålander ja toimitussihteeri Matti Haapalainen pohtimassa tulevan lehden ulkoasua syyskuussa 1982.

Uutispäällikkö Jukka Parkkari (vas.), päätoimittaja Esa Ålander ja toimitussihteeri Matti Haapalainen pohtimassa tulevan lehden ulkoasua syyskuussa 1982. Kuva: Martti Lintunen

Kansan Uutisten 1970-luvun uudistajat loivat vuonna 1982 puoluelehden, jossa paino oli sanalla lehti eikä puolue. Loppu tuli nyt, vajaat 40 vuotta myöhemmin.

Kai Hirvasnoro
27.2.2022 7.00
Fediverse-instanssi:

Sunnuntaina 31.10.1982 tehtiin työväenlehdistön ja yleensä Suomen lehdistön historiaa. Silloin ilmestyi ensimmäinen Kansan Uutisten Viikkolehti, muhkea osittain nelivärinen tabloid. Monet ennakoivat sille pikaista loppua, mutta se tuli vasta nyt, melkein 40 vuotta myöhemmin.

Puoluelehtenä Viikkolehti edusti uutta ajattelua, irtisanoutumista mustavalkoisesta totuuden torvesta. Viikkolehdessä paino oli sanassa lehti eikä puolue. Siitä haluttiin tehdä lehti, jota luetaan kiinnostuksesta, ei siksi, että tilaaminen on puolueihmisen ikävä velvollisuus.

Muilla lehdillä ei ollut vastaavia liitteitä. Helsingin Sanomien Kuukausiliite näki päivänvalon vasta seuraavana vuonna. Näin SKP:n ja SKDL:n pää-äänenkannattaja teki myös lehdistöhistoriaa.

Uuden lehden ensimmäisen numeron aihekirjo oli samanlainen, joka on säilynyt tähän viimeiseen numeroon asti. Oli juttuja liikkeen sisäisestä tilasta, kotimaan politiikkaa, ay-asiaa ja laajasti ulkomaita. ”Ihminen sahaa trooppisissa metsissä poikki omaa oksaansa: Sademetsien tuho voi tuoda vedenpaisumuksen”, oli ilmastojournalismia vuonna 1982.

Toimittaja Anneli Kanto ja asemoija Risto Salminen kaavailemassa Viikkolehden etusivun taittoa keväällä 1984.

Toimittaja Anneli Kanto ja asemoija Risto Salminen kaavailemassa Viikkolehden etusivun taittoa keväällä 1984. Kuva: Martti Lintunen

Kulttuuria edusti kirjailija Veijo Meren haastattelu ja viihdettä kieli poskessa tehty horoskooppi sekä ”Max Messerin” jatkokertomus suojelupoliisin etsivän Usko Kyykän seikkailuista. Nimimerkin takana olivat Viikkolehden uutispäällikkö, myöhemmin päätoimittaja Jukka Parkkari ja toimittaja Juha Ruusuvuori, joka on tehnyt pitkän uran kirjailijana.

Suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen kirjoittaa muistelmissaan Vakoilijoita ja veijareita, että Ratakadulla Kansan Uutisia odotettiin Usko Kyykän takia innolla.

”Kyykän takia Kansan Uutiset ansaitsee papukaijamerkin kaikilla ruusukkeilla. Kirjoitukset popularisoivat Suopoa niin perusteellisesti ja sympaattisella tavalla, että mitään sellaista ei olisi ikinä pystytty valtionhallinnossa tekemään.”

Räväkästi ay-liikkeen
rahoista

Ensimmäisen numeron kohujuttu oli tilattu ay-liikkeen tutkija Kimmo Kevätsalolta. Siinä hän esitti, että ay-liikkeen miljoonat pitäisi laittaa uusjakoon. Jutussa sanottiin, että työnantajat keräävät vuosittain ay-liikkeelle 700 miljoonaa markkaa jäsenmaksutuloja. Niistä ammattiosastoille palautetaan vain 15–20 prosenttia. Valtaosa rahoista jää liittoja johtavien päätösvaltaan.

Ensimmäisen numeron kohujuttu oli tilattu ay-liikkeen tutkija Kimmo Kevätsalolta. Siinä hän esitti, että ay-liikkeen miljoonat pitäisi laittaa uusjakoon.

Ay-liikkeen 1970-luvulla alkanut vaurastuminen oli Kevätsalon mukaan johtanut virka- ja toimitsijavaltaisuuteen ja liikkeen etääntymiseen kentästä. Kevätsalon esitys oli, että ammattiosastoille palautettaisiin esimerkiksi 50 prosenttia jäsenmaksutuloista.

”Tuloksena voisi olla askel kohti keskittyneen, harvainvaltaisen ja virkavaltaistuneen ay-liikkeen toimintatapojen muuttamista”, hän kirjoitti.

Löylyä heittämässä SAK:n johtaja Eero Heinäluoma.

Löylyä heittämässä SAK:n johtaja Eero Heinäluoma. Kuva: Pekka Pajuvirta

Kevätsalo päätti kirjoituksensa toteamalla, että ay-liike ei ole ymmärrettävistä syistä käynnistänyt keskustelua asiasta.

”Valta maistuu makealta. Kukapa siitä vapaaehtoisesti luopuisi”.

Palaute uudesta lehdestä oli innostunutta, jopa hurmioitunutta.

– Meidän liike pystyy tekemään tällaisen lehden, vastaanottoa muistelee KU:ssa vuonna 1976 aloittanut ja 2015 päätoimittajan paikalta eläköitynyt Jouko Joentausta.

Jukka Parkkarin mukaan alussa Viikkolehteä myytiin R-kioskeissakin jopa 2 500 kappaletta.

Lehdistöratkaisu,
jota ei tehty

Viikkolehti syntyi mediamaisemaan, joka oli täysin toisenlainen kuin nykyinen, vaikka puhutaan vain paperilehdistä. Suomessa oli kymmeniä puolueväriä tunnustavia sanomalehtiä, myös maakuntien ykköslehtien joukossa.

Suomessa oli kymmeniä puolueväriä tunnustavia sanomalehtiä.

Varsinaisia suurimpien puolueiden äänenkannattajia ilmestyi ympäri maata. SKDL:n lehtiä olivat Kansan Tahto Oulussa, Kansan Ääni Vaasassa, Satakunnan Työ Porissa, Kansan Sana Kuopiossa ja Hämeen Yhteistyö Pirkanmaalla.

Siinä olisi ollut Viikkolehden mahdollisuus. Lehden perustajat suunnittelivat, että siitä tulisi kaikkien kansandemokraattisten lehtien yhteinen viikonloppunumero. Jukka Parkkari kertoo, että lehdelle olisi voitu osoittaa 100 000 kappaleen levikki. Se olisi ollut huomattava tekijä ilmoitusmarkkinoilla, mikä olisi turvannut lehden talouden.

Myös Osmo Soininvaari kävi kylpemässä Viikkolehden saunassa.

Myös Osmo Soininvaari kävi kylpemässä Viikkolehden saunassa. Kuva: Pekka Pajuvirta

Kävi kuitenkin niin kuin SKDL / Vasemmistoliitossa on aina käynyt. Järkevää lehdistöratkaisua ei voida tehdä, koska kaikki pitävät viimeiseen asti kiinni omastaan ja sitten on liian myöhäistä. Muut lehdet kieltäytyivät yhteistyöstä Kansan Uutisten kanssa, koska kokivat sen tulevan kilpailemaan omalla alueellaan.

Kansan Tahto ja Kansan Ääni tulivat Viikkolehti-yhteistyöhön 1990-luvulla, mutta se oli enää tekohengitystä.

Sarjakuvat ja sauna
erottivat muista

Kansan Uutisten Viikkolehden ominta omaa olivat saunahaastattelut ja toimituksen itse tuottamat sarjakuvat. Joka paikkaan ehtinyt Jukka Parkkari teki käsikirjoitukset ajankohtaisista poliittisista aiheista lähteviin sarjakuviin, jotka etenivät huimiksi seikkailuiksi. Puupää-hatulla palkittu Viikkolehden graafikko Timo Mäkelä piirsi ne.

Vuoden 1994 presidentinvaalien jälkimainingeissa kaksikko tuotti pelikortit. Mara-peli & Hullunkurinen Suomi oli valtaisa myyntimenestys.

Mara-peli & Hullunkurinen Suomi

Mara-peli & Hullunkurinen Suomi Kuva: Pekka Pajuvirta

Presidentinvaalien alla Martti Ahtisaarikin kylpi Viikkolehden saunassa. Myös pääkilpailija Elisabeth Rehn antoi saunahaastattelun, mutta ei suostunut pukuhuonetta pidemmälle.

Viikkolehden lauteilla kävi edustava joukko suomalaisia vaikuttajia. Oli poliitikkoa puoluekantaan katsomatta, piispaa, kulttuurivaikuttajaa, kenraalia ja elinkeinoelämän johtajia sekä muita kiinnostavia henkilöitä, joita haastateltiin rennossa ilmapiirissä.

– Valtiovarainministeri Iiro Viinanen, Suomen haukutuin mies, osoittautui oikein hauskaksi kaveriksi. Se herätti vähän huomiota, kun oheisjutun otsikossa luki, että sympaattinen saunavieras, Parkkari nauraa.

Viikkolehden saunahaastatteluista tuli sellainen ilmiö, että Hartwall lahjoitti näkyvyyden toivossa saunaan ilmaiset oluet.

Arkilehdet pois
vuonna 2009

1990-luvun lama pakotti vähentämään Kansan Uutisten ilmestymiskertoja. Viikkolehden ilmestymispäivä siirtyi ensin lauantaihin ja sitten perjantaihin.

KU sinnitteli nelipäiväisenä parikymmentä vuotta. Kesän 2009 päätteeksi viikon kolme arkinumeroa lakkautettiin ja Viikkolehti uudistettiin jälleen kerran samalla tavoitteella kuin alun perinkin, mielenkiinto edellä.

Viikkolehden historia on kuitenkin ollut supistumista ja hiipumista. Sivumäärä ja juttujen aihepiirit ovat kutistuneet. Vuoden 2009 uudistus ei saanut levikkiä nousuun, eikä niin käynyt tälle viimeiseksi jääneellekään.

KU, jonka nimestä Viikkolehti pudotettiin pois, päättää päivänsä enemmän puoluelehtenä kuin koskaan aikaisemmin.

Jälkikäteen ajatellen oli yltiöpäinen ajatus, että jonkin puolueen pää-äänenkannattaja saisi laajan tilaajajoukon puolueen kannattajien ulkopuolelta. Kunnianhimoinen se oli, ja toimitus teki vuosikymmenet hartiavoimin töitä sen onnistumiseksi.

1970-luvun uudistajat
raivasivat tilaa

Viikkolehden perustamisen juuret olivat Kansan Uutisten 1970-luvun uudistuksissa. Jukka Parkkari ja Tuula-Liina Varis kuvaavat Veli-Pekka Leppäsen toimittamassa KU:n 50-vuotisjuhlakirjassa Etusivu uusiks’ (2007) lehden toimituksessa tapahtuneita muutoksia. Nuoret, usein yliopisto- ja journalismikoulutuksen saaneet, alkoivat ensin uudistaa lehden taittoa ja loivat sitten uusia palstoja ja juttutyyppejä.

Kollektiivinimimerkki Toveri X oli huomattava avaus poliittiseen satiiriin lehdessä, jonka toimituksesta osa luotti edelleen vankasti totiseen torvensoittoon ja puolueen julkilausumien julkaisemiseen sellaisenaan.

Vasemmistoliiton puheenjohta, kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes Viikkolehden lauteilla.

Vasemmistoliiton puheenjohta, kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes Viikkolehden lauteilla. Kuva: Jarmo Lintunen

Vuonna 1975 Kansan Uutisissa alettiin julkaista lauantaisin ja sunnuntaisin Viikonvaihde-sivuja, joista Parkkari vastasi. Kansan Uutisten toimitus sijaitsi Kotkankadulla Helsingin Alppilassa. Uudistajat, jotka kutsuivat itseään suunnitteluosastoksi, ideoivat juttuja Porvoonkadulla sijainneessa Kaaren baarissa.

Tuossa vaiheessa lehdessä alettiin haastatella muitakin kuin omia. Eduskunnan puhemiehen Johannes Virolaisen haastattelu aiheutti toimituksessa nurinaa jo itsessään, mutta erityisesti myös siksi, että sen yhteydessä julkaistiin liian isoja kuvia.

Omien sarjakuvienkin julkaiseminen alkoi jo ennen Viikkolehden perustamista. Ensimmäisen, Öljyä, poliisineuvos Pentti, käsikirjoitti Parkkarin kanssa Jorma Rotko.

Parkkarin mielestä Viikkolehti syntyi nuorten toimittajien innosta ja uudistusmielisyydestä. Päätoimittaja Erkki Kauppila pysyi sivussa käytännön valmisteluista, mutta hänen kantansa oli ratkaiseva, että lehti syntyi. Esikuvia haettiin ulkomailta, ja tavoitteeksi asetettiin lehti, joka on luettava ja jossa ei julkaista julkilausumia eikä Leonid Brežnevin puheita.

– Nuorentunut toimitus halusi tehdä avarampaa ja keskustelevampaa lehteä. Journalismistakin puhuttiin, ja linja avartui, kertoo Jouko Joentausta.

Viikkolehdellä oli oma toimitus, mutta sitä tekivät kaikki Kansan Uutisissa. Lehden ensimmäisen numeron äärellä myhäilevät valokuvaajat Jarmo Lintunen (vas.), Pekka Pajuvirta ja Martti Lintunen sekä kopisti Åke Björkqvist.

Viikkolehdellä oli oma toimitus, mutta sitä tekivät kaikki Kansan Uutisissa. Lehden ensimmäisen numeron äärellä myhäilevät valokuvaajat Jarmo Lintunen (vas.), Pekka Pajuvirta ja Martti Lintunen sekä kopisti Åke Björkqvist. Kuva: Hannes Heikura

Teknisesti lehden perustaminen tuli mahdolliseksi, kun KU joutui lähtemään Kotkankadulta vanhan painokoneen pitämän metelin takia. Lehdelle ja kirjapaino Yhteistyölle rakennettiin oma moderni talo Herttoniemeen, ja DDR:stä ostettu painokone mahdollisti värisivut.

Parkkarin lisäksi uudistusten moottorina toimi uutispäällikkö Esa Ålander, josta tuli Viikkolehden ensimmäinen päätoimittaja.

– Esan kanssa päätimme muun muassa, että emme julkaise puolueen kaikkia julkilausumia sellaisenaan vaan toimitettuna. Siitähän riemu ratkesi. Puolueen taholta viestittiin, että tähän ”jumalansanaan” eivät toimittajat saa koskea, siihen aikaan KU:n toimituspäällikkönä toiminut Jouko Joentausta muistelee.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset