Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi varoittaa hätiköimästä Nato-päätöksen suhteen.
Ylen maanantaina julkaiseman kyselytutkimuksen0 mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa nyt Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Ensimmäistä kertaa Enemmistö suomalaisista on tätä mieltä.
– Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että suomalaisten mielipiteet ovat nyt kallistuneet vahvasti jäsenyyttä kannattavaan suuntaan, Mustajärvi sanoo.
”Minulla ei ole minkäänlaisia harhakuvitelmia suurvaltapolitiikan raadollisuudesta”.
Ylen kyselyssä 28 prosenttia suomalaisista vastustaa jäsenyyttä ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Mustajärvi on eduskunnan puolustusvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen sekä ulkoasiainvaliokunnan varajäsen
Muuttaisi Pohjolan turvallisuustilanteen
Mustajärvi toteaa Kansan Uutisille lähettämässään viestissä, ettei kannata Nato-jäsenyyttä. Hänellä on pitkä lista syitä siihen.
– Nato-jäsenyys muuttaisi perustavalla tavalla Pohjois-Euroopan vallitsevan tilan. Pohjoisessa turvallisuustilanne on ollut vakaa ja ennustettava jo hyvin pitkään, hän perustelee.
Hän arvioi, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.
– Venäjällä on riittävästi ongelmia lähes tulkoon jokaisella raja-alueella lukuun ottamatta 1300 kilometrin mittaista Suomen rajaa, hän sanoo.
– Jos 1300 kilometrin uusi Nato-raja olisi vaikea Venäjälle, olisi uusi Venäjä-raja vaikea myös Natolle. Yksikään suurvalta ei strategisissa suunnitelmissaan käy sotaa omalla maallaan. Turvatakuista puhuminen on helpompaa kuin niiden antaminen.
Mustajärvi muistuttaa myös siitä, että Suomi ei ole slaavilainen maa toisin kuin Ukraina ja Valko-Venäjä.
– Emmekä koskaan ole olleet osa Neuvostoliittoa, hän painottaa.
Yleinen asevelvollisuus romuttuisi
Mustajärvi myös hehkuttaa Suomen puolustuskykyä. Hänen mukaansa Suomella on erittäin suorituskykyinen puolustus.
– Sen perusta on yleinen asevelvollisuus, mikä tarkoittaa suurempaa reserviä kuin Saksalla tai muilla pohjoismailla yhteensä. Sen lisäksi maanpuolustustahto on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Se laskisi huomattavasti, jos menemme sotilasliittoon, hän arvioi
– Nyt maanpuolustus on ”meidän asia”, Nato-jäsenyyden myötä se olisi ”noiden asia”. Se johtaisi myös yleisen asevelvollisuuden romuttumiseen.
Hän toteaa Suomella olevan eri maiden kanssa yhdeksän kahdenkeskistä ja kaksi kolmenkeskistä puolustussopimusta.
– Olemme mukana myös Euroopan puolustusrahastossa. Sen lisäksi meillä on Nato-isäntämaasopimus sekä Nato-kumppanuus. Suomessa pidetään kahdeksankymmentä kansainvälistä sotaharjoitusta vuodessa. Me olemme mukana myös lukuisissa maakohtaisissa ryhmissä: esimerkiksi Nordefco, Northern Group ja JEF. Näillä perusteilla Suomea ei voi laskea kuuluvaksi ainakaan Venäjän etupiiriin.
Hän muistuttaa mittavista hankinnoista, kuten Laivue 2020- ja HX-hankkeesta.Hän myös arvioi Suomen panostavan merkittävästi puolustukseen, kun puolustusmenot ovat yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Se on enemmän kuin monella Nato-maalla konsanaan, hän sanoo
Piikki Halla-aholle
Mustajärvi puhuu myös ydinaseista.
– Sotilasliiton jäsenyyteen nähden ydinasepidäke on suurempi tekijä estämässä suurvaltojen suoraa yhteenottoa. Seuraukset olisivat koko maailmaa ajatellen peruuttamattomat, hän sanoo.
– Ydinasemahdit varovat sellaisia tilanteita, joissa heidän sotilaansa joutuisivat suoraan taistelukosketukseen toistensa kanssa. Hinta olisi liian kova maksettavaksi. Sen näyttää ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) unohtaneen, kun kehottaa Nato-maita suoraan konfliktiin Venäjän kanssa.
Ei tule kiirehtiä
Mustajärvi painottaa sitä, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisiä ratkaisuja ei tule tehdä impulsiivisesti eikä ainakaan kiireellä. Hän arvioi, että päälle kaatuvaa pakkoa ei ole.
Hän myös muistuttaa siitä, että eduskunta hyväksyi vasta viime vuoden lopulla yksimielisesti puolustuspoliittisen selonteon.
– Sen valmistelun aikana pohdittiin perusteellisesti myös sellaisia tilanteita, jotka nyt ovat edessä. Vaikeina aikoina – ja ehkä juuri silloin – on syytä katsoa hetken yli, Mustajärvi sanoo.
– Minulla ei ole minkäänlaisia harhakuvitelmia suurvaltapolitiikan raadollisuudesta. Siitä tarjosi Venäjä riittävän huonon esimerkin. Jokainen suurvalta vahtii aina omia etujaan. Hyvästä syystä voi odottaa, että etteivät ristiriidat katoa mihinkään lähiaikoina. Ne voivat muodostua entistä monisyisemmiksi.
Hän toteaa voineensa viime vuosina perehtyä Suomen turvallisuustilanteeseen eduskunnan kolmen valiokunnan ja kahden seurantaryhmän kautta.
– Kaikkein eniten arvostan suomalaisia upseereita, jotka kansainvälisessäkin vertailussa ovat kärkipään ammattilaisia. Asiantuntijoina he kertovat kiihkoilematta ja analyyttisesti sen, minkä tietävät. Ja he tietävät aika paljon. Se kuva, jonka heiltä saa, on ihan jotain muuta kuin iltapäivälehtien kohuotsikot, Mustajärvi sanoo.