Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen uudeksi ilmastolaiksi. Laki uudistetaan, jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite sekä kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan.
Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisätään myös hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.
– Ilmastolaki on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös. Sillä varmistetaan, että hiilineutraaliustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli, sanoo ympäristö -ja ilmastoministeri Emma Kari.
Mitä nopeammin irtaudumme fossiiliriippuvuudesta, sitä parempi ilmastolle ja sitä parempi Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle.
– Ilmastolaki antaa myös yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Olen erityisen ylpeä siitä, että ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin.
Karin mukaan Suomen tavoite rakentaa fossiilivapaata hyvinvointivaltiota on paitsi ilmastokriisiin myös turvallisuuspolitiikkaan liittyvä kysymys.
– Mitä nopeammin irtaudumme fossiiliriippuvuudesta, sitä parempi ilmastolle ja sitä parempi Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle.
Päästövähennyksissä pyritään 95 prosenttiin
Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen ainoastaan vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään.
Päästövähennystavoitteet ovat miinus 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä,miinus 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja miinus 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä pyrkien kuitenkin miinus 95 prosenttiin. Vertailuvuosi on 1990.
Uutena suunnitelmana laissa säädetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta: hiilinielut ja maankäytön päästöt tulevat ilmastolain piiriin ja laissa asetetaan tavoite nielujen vahvistamisesta. Kaikissa ilmastopolitiikan suunnitelmissa on tarkoitus varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.
Lisäksi laissa säädetään suunnitelmien toteutumisen seurannasta, minkä johdosta valtioneuvoston on seurattava Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja lisätoimien tarvetta.
Uuden ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022.
uutiskirje 
